Aasian katastrofissa ihmetyttää eräs seikka koskien alueen valtioiden suhteellisen suurien ja kehittyneidenkin armeijoiden toimia.
Juuri armeijoiden yksiköillä on koulutusta erittäin poikkeuksellisissa oloissa elossa pysymiseen ja kurinalaiseen työskentelyyn, armeijan organisaatioista mm. huollolla on valmiudet toimia logistiikan tuottajana hyvin vaikeissa oloissa. Nyt uutisissa mainittiin, että tietyille alueille saatiin avustuskuljetuksia vasta eilen (1.1.)! Vedottiin vaikeisiin kuljetusolosuhteisiin, rankkasateisiin, kaluston puutteeseen, ym. Armeijoilta (mm. Intian ja Indonesian suhteellisen suurilta armeijoilta) kyllä kalustoa löytyy.
Jokainen pystyy kuvittelemaan kehittyneen armeijan voimavarojen soveltamismahdollisuudet. Esim. pioneereilla on valmiuksia alkaa rakentaa jatkokatastrofeja ehkäisevää infrastruktuuria (vesihuolto, viemärit, tiet, sillat ...). Maahanlaskujoukoilla on kalustoa ja koulutusta rantautua vaikeisiin paikkoihin viemään tarvikkeita. Ilmavoimilta löytyy kuljetuskalustoa.
Bio/kemiallisen taisteluun osataan varautua (taudit). Haavoittuineiden logistiikka osataan. Jne. jne.
Vaikea kuitenkin sanoa varmasti, kuinka vahvasti armeijat avustamiseen ovat osallistuneet. Nythän yksiköitä alueella on. Näkökulmani on vain eri mediat, mm. televisio ja Internetin kuvasarjat. Kuitenkin mielestäni melko myöhään yksiköitä on avustukseen valjastettu ja riittämättömästi. Armeijoiden kiinteät ja muuttuvat kulut ovat valtavat; kun niitä kuitenkin ylläpidetään, resursseja voisi käyttää paljon enemmän.
Juuri armeijoiden yksiköillä on koulutusta erittäin poikkeuksellisissa oloissa elossa pysymiseen ja kurinalaiseen työskentelyyn, armeijan organisaatioista mm. huollolla on valmiudet toimia logistiikan tuottajana hyvin vaikeissa oloissa. Nyt uutisissa mainittiin, että tietyille alueille saatiin avustuskuljetuksia vasta eilen (1.1.)! Vedottiin vaikeisiin kuljetusolosuhteisiin, rankkasateisiin, kaluston puutteeseen, ym. Armeijoilta (mm. Intian ja Indonesian suhteellisen suurilta armeijoilta) kyllä kalustoa löytyy.
Jokainen pystyy kuvittelemaan kehittyneen armeijan voimavarojen soveltamismahdollisuudet. Esim. pioneereilla on valmiuksia alkaa rakentaa jatkokatastrofeja ehkäisevää infrastruktuuria (vesihuolto, viemärit, tiet, sillat ...). Maahanlaskujoukoilla on kalustoa ja koulutusta rantautua vaikeisiin paikkoihin viemään tarvikkeita. Ilmavoimilta löytyy kuljetuskalustoa.
Bio/kemiallisen taisteluun osataan varautua (taudit). Haavoittuineiden logistiikka osataan. Jne. jne.
Vaikea kuitenkin sanoa varmasti, kuinka vahvasti armeijat avustamiseen ovat osallistuneet. Nythän yksiköitä alueella on. Näkökulmani on vain eri mediat, mm. televisio ja Internetin kuvasarjat. Kuitenkin mielestäni melko myöhään yksiköitä on avustukseen valjastettu ja riittämättömästi. Armeijoiden kiinteät ja muuttuvat kulut ovat valtavat; kun niitä kuitenkin ylläpidetään, resursseja voisi käyttää paljon enemmän.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Armeijat eivät toimi kovin nopeasti, etenkään avustusoperaatioissa. Kyse ei ole vain siitä, että pakataan kamat ja lähdetään sinne, missä tapahtuu.
Armeija on luonteeltaan sellainen firma, että suunnittelu, mandaatti, virallinen hyväksyntä, käytännön valmistelut ja operaation toteuttaminen vievät aikaa.
Avustusoperaatioita varten on olemassa siviilipuolella toimijoita, jotka on suunniteltu nopeaan toimintaan, kriisiapuun. Armeija ei kuulu tähän porukkaan.
Tämä on varmaan totta. Mutta siviilipuolen avustusjärjestöille voisi tarjota ns. "raakaa voimaa" käyttöön (kuljetus- ja erityiskalustoa ja välineitä koulutettuine käyttäjineen). Tietty organisointi on varmaan vaikeaa. Ehkä pitäisi alistaa armeijan joukot jonkun pelastusorganisaation alaisuuteen, tms. Armeijoilla on myös ruokavaroja jatkuvasti nopean valmiuden varalle, näitäkin voisi jakaa ennen kuin massiivisempi kansainvälinen apu saapuu.