Hän piti pesuaineenmyyntipuheen, leperteli niinkuin ne tapaakin tehdä, aluksi, ja nieleskeli ja imeskeli koko ajan jotain samalla suussaan ja kehui aineensa maailman parhaaksi. Sanoi että omakotitaloni pesuaineet maksaisivat muualta ostettuina n. 700 eur. kuussa, mutta hänen kauppaamansa olisivat huomattavasti halvempia ja parempia. Kun en ostanut, löi luurin korvaan.
Pesuaineita kaupitellut nainen löi luurin korvaani
hempppavvn
1887
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Voi ei. Rikoit naisen psyyken. Koko luurimyynti-osastolle on järjestetty kriisiapua ja terapiakaan ei ole poisuljettu vaihtoehto.
Puhelinmyyjille pitää olla yhtä ystävällinen kuin nimismiehelle. Ei passaa suututtaa.
Mutta kallista on omakotitalon puhtaanapito, jopa kalliinpaa kuin lämmitys. Siinä varmaan kiilotetaan ulkoseinätkin ja vahataan, että saa 700 euroa kulumaan.
Kaukoviisaana pidän numeroitani salaisina edelleen. En jaa edes tälle suljetulle salaiselle 60 palstalle :)
Minunkaan numeroani ei kukaan tiedä.
Sinunkin numerosi tietää vaikkapa joku valtionvirasto ja myy sen edelleen käytettäväksi. Sama on puhelimesi operaattori taas syntyi kauppa. Seuraava joka saa sen seville on proosaalinen "tietokone" joka hoitaa "puhelin myyskentelijän yhteyksiä" se soittaa hasardi otoksena numeroryppäisiin ja katsos kehnoa joku aina vastaa jaoutuu uhriksi ! Joten ei kannata tuudittautua uskoon ettei kukaan tiedä !
Viisi-kuusi vuotta olen saanut säilytetyksi yksityisyyteni. Ainakaan vielä ei ole hakukoneet osuneet kohdallani. Numeroitani en ole antanut edes virallisissa yhteyksissä, vain sähköpostin. Ja ne instanssit jotka vaativat puhelinnumeron pakollisena, jäävät vaille huomiotani.
Hyvinhän tuo kirjepostikin kulkee virastojen toimesta. Mistään en ole jäänyt vaille.
Sano heti alkuun että kiitos en osta enkä tilaa nyt mitään ja jos ei usko, katkaiset puhelun. Ei niitä ole pakko kuunnella.
Siilimuoria lohduttaakseni nuo huijarit ovat sitkeitä !
Sanotpa mitä tahansa ei periksiantoa ei rauhaanjättämistä. Ainoa keino on vaihtaa säännöllisin ajoin puhelinnumeroa. Nykymalleissa on mahdollisuus tallettaa numerot, kannattaa vastata vain niihin joiden yhteystiedot näkyvät puhelun tullessa. Samoin voi ryhmitellä soittoäänillä ne joihin vastataan. Monia harmeja varjelee myös erilaiset estot joita saa puhelimeensa operaattorilta. Kuitenkin vain lainsäädäntö voi vapauttaa noilta tyhjän pimputtajilta , mutta sitähän ei yksikään puolue uskalla edes ehdottaa. Voisikohan tuo vaikuttaa tukiin vaalitilanteissa ?
Totta, sitkeitä ovat mut minä suhtaudun puheluun kerrallaan. Het kun kuulen mistä soitetaan, sanon kiitos ei ja katkaisen puhelun.
Pistä puhelin pöydälle ja anna myyjän puhua.
Mene itse sillä aikaa vaikka vessanpyttyä pesemään. Ei se myyjä kauaa jaksa yksin puhella.
Tai lähtee kaupoille ja tultuaan sanoo, että anteeks, mutta kävin tässä välillä ostamassa pesuainetta.
Mulle kerran yksi myyjä toksisi et ooppas sinä nyt sielä hiljaa ja anna minä puhun kun koitin kohteliaasti sanoa et nyt ei kiinnosta :D.
Juuri näin tulee toimia. Myyjäkin on hyvillään, yleensä he saavat kuulla jos jonkinmoisia törkeyksiä;)
Aivan. Työtäänhän ne myyjätkin siellä vain tekevät.
myyjä ei tykännyt kun aloin kieltäytyä ostamasta pitkän puheensa jälkeen. Minun olisi pitänyt muistaa perua näyte (jos en tykkää), mutta kun epäilen ja kuullut näitä ongelmia näissä, ja niistä mainitsin, mistä epäilyni kumpuavat, enkä jaksa peruuttamisia hoidella muutenkaan. ei tykännyt, siihen asti oli kuin eri myyjä.
Minun iäkäs äitini yrittää miellyttää kaikkia. Oikein harmittaa kun joku kauppia soittaa niin selittelee ummet ja lammet et miksi ei nyt tillaa. Olen koittanut sanoa et ei heitä kiinnosta kuin kyllä tai ei. Siis napakka kohtelias ei ja puhelun lopetus
Aikaa ennen kuin siirryin salattujen numeroiden taakse koska puhelinmyyjistä oli riesaa välillä vaivaksi saakka, kesken hektisten työsessioidenkin, aloin vastaamaan heille, että anteeksi mutta voitteko soittaa edunvalvojalleni, hän päättää kaikista tilauksistani. Yksikään ei kysynyt "edunvalvojani" numeroa.
Kerrankin kun yksi tyrkyistä kysyi "soitinko pahaan aikaan" (sitä kysyttiin usein) niin sanoin, minut otettiin juuri sisään suljetulle osastolle ja puhelimeni viedään, mutta on minulla hetki aikaa vaihtaa muutama sana. Sen jälkeen toinen pää vaikeni.
En usko että tavallisen, isonkaan omakotitalon siivousaineisiin saa menemään 700€ kuukaudessa. Jos on pieni eläke niin olisi tingittävä siisteydestä pienessäkin asunnossa.
Joku myyjä äskettäin onnitteli saamastani lahjasta. Sanoin että en halua, katkaisin puhelun. Puhelin soi heti uudelleen ja sama myyjä sanoi että on se kumma jos ilmainen lahja ei kelpaa. Sanoin että ei kelpaa, ilmaisia lahjoja ei ole, tämä on lehtimyyjien kikka, lopetin puhelun ja pistin äänettömälle vähäksi aikaa.
Minä olen keskeyttänyt vuodatuksen heti alkuunsa ja sanonut, että lähetä vaan kaikki mitä ilmaiseksi saan tai olen jo voittanut, mistään en maksa mitään, en postikulujakaan. Pian 20 vuotta on mennyt eikä ensimmäistäkään lähetystä ole tullut. Vuosi sitten muutin numeron salaiseksi häiriköitten takia ja onpa tainnut yksi soitto tulla sen jälkeen...
Minusta on kiva, että joku soittaa, kun tuo puhelin on tullut joskus hankittua. Jos on aikaa, niin annan toki puhelinmyyjän selittää asiansa, sitten voin vielä vakuudeksi kysyä, että oliko vielä jotain jota hän haluaisi minulle kertoa. Jos ei ole, niin kysyn, että haluaisiko hän kuunella minun asioitani. Jos haluaa, niin kerron kaikenlaista; yleensä aloitan lapsuudesta. Jossain nuoruuden kohdalla sitkeimmätkin sulkevat puhelimen.
Toisinaan kerron, että holjoojani hoitavat nämä asiat ja annan heille rikospoliisin numeron. Olis joskus kiva tietää, että soittavatko sinne.
Jos olen varma, että taas joku haluaa ilahdutta minua mukavalla lehtitarjouksella, niin vastaan, että ruumisarkkuliikkeessä. Sitten kyselen arkun mallia ja että onko mitään erikoistoivomuksia. Koskaan silloinkaan en ole kovin pitkälle ehtinyt kauppoja tekemään, kun jo sulkevat puhelimen. Miksiköhän ne sillai...