Uudet mittarit eivät tee tutkimusta paremmaksi!

Julkinen tutkimusrahoitus on useimmilla mittareilla muihin Pohjoismaihin verrattuna vaatimatonta, - ja ero on entisestään kasvanut.

Uudet mittarit eivät tee tutkimusta paremmaksi, Suomessa annetut resurssit ovat vaatimattomia muihin pohjoismaihin verrattaessa:
---
Koulutusleikkausten aikaan raportoinnin lisääntyminen jättää vähemmän resursseja tutkimukselle ja opetukselle
---
PÄÄKIRJOITUS 5.2.2016 2:00
Helsingin Sanomat
Kuuntele
798
12
Hallitus on vastannut koulutusleikkausten arvosteluun toteamalla, että tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen osuus bruttokansantuotteesta on verraten suuri.

OECD:n tilastojen mukaan yritykset rahoittavat tutkimus- ja kehitystoimintaa melko paljon, mutta vuosien 2009–2013 välillä tällaisen rahoituksen osuus suhteessa bruttokansantuotteeseen laski 2,7 prosentista 2,3 prosenttiin. Julkinen tutkimusrahoitus sen sijaan on useimmilla mittareilla muihin Pohjoismaihin verrattuna vaatimatonta, ja ero on entisestään kasvanut.

Suomen vaatimaton panostus akateemiseen tutkimukseen näkyy, kun vertaillaan henkilöresursseja. Suomen yliopistoissa on 14 opiskelijaa yhtä opettajaa kohden. Vastaava luku on Norjassa 10, Ruotsissa 11 ja Saksassa 12.


LUE kokonaan täältä:



http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1454563415093?jako=42d1b10e20e94c6bcccdc665bb19a57d&ref=fb-share
069
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Vartiainen_Toivanen_2015 kirjoitti:

Julkinen tutkimusrahoitus on useimmilla mittareilla muihin Pohjoismaihin verrattuna vaatimatonta, - ja ero on entisestään kasvanut.

Uudet mittarit eivät tee tutkimusta paremmaksi, Suomessa annetut resurssit ovat vaatimattomia muihin pohjoismaihin verrattaessa:
---
Koulutusleikkausten aikaan raportoinnin lisääntyminen jättää vähemmän resursseja tutkimukselle ja opetukselle
---
PÄÄKIRJOITUS 5.2.2016 2:00
Helsingin Sanomat
Kuuntele
798
12
Hallitus on vastannut koulutusleikkausten arvosteluun toteamalla, että tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen osuus bruttokansantuotteesta on verraten suuri.

OECD:n tilastojen mukaan yritykset rahoittavat tutkimus- ja kehitystoimintaa melko paljon, mutta vuosien 2009–2013 välillä tällaisen rahoituksen osuus suhteessa bruttokansantuotteeseen laski 2,7 prosentista 2,3 prosenttiin. Julkinen tutkimusrahoitus sen sijaan on useimmilla mittareilla muihin Pohjoismaihin verrattuna vaatimatonta, ja ero on entisestään kasvanut.

Suomen vaatimaton panostus akateemiseen tutkimukseen näkyy, kun vertaillaan henkilöresursseja. Suomen yliopistoissa on 14 opiskelijaa yhtä opettajaa kohden. Vastaava luku on Norjassa 10, Ruotsissa 11 ja Saksassa 12.


LUE kokonaan täältä:



http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1454563415093?jako=42d1b10e20e94c6bcccdc665bb19a57d&ref=fb-share

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu