Midlife Crisis

voiko sanoa
jumalan
olevan väkevä,
tuodessaan
lempeitä tuulia,
ihmeellistä
tuoksua
syömään kasvojani
.
tuulet ja
sateet siirtelivät
vuorotellen
moraalini rajoja,
pelottavaa huminaa
.
väsyneestä maasta
aina taivaaseen asti
ulottuva huuma,
jota
nautintoaineet aina
tuovat tulessaan
.
elämää
jossa ihmiset
maalavat kasvonsa,
vahtivat omaisuuttaan,
lapsiaan ja
kunniaansa
.
luullen
olevansa pieniä
jumalia
koreat korut
kaulassaan,
viisaus
kanssamatkustajanaan
.
puheet olivat
röyhkeitä,
riisuivat suurimman
osan vastaväitteistä
yhdellä ainoalla
tokaisulla
.
nuolivat tyytyväisiä
suunpieliään,
loihtiessaan
siivettömiä ajatuksia
kaiken oikeellisuudesta
.
onnellisuudessa
valheetkin
osaavat elää
totuudessa,
tulvivien virtojen
sisältäessä tiedon
.
maallisen olevan
osa taivaallista
.
lukiessani tähtien
antamia merkkejä,
yrittäessäni
ilahduttaa sydäntäni
.
kulkiessani erämaassa
portilta portille ja
valitessani näyttäisinkö
sydäntäni,
käpertyisinkö vai
kääntyisinkö
avoimena toisiin päin
.
puristaisinko rintaani
vasten ja tuntisin
hengityksen
tanssiessamme
.
pyörre tuli
kuin paholainen
olisi sanonut
kaiken olevan turhaa
.
juottanut humalaan
ja vietellyt
pahuudellaan,
uhraamalla epäjumalia,
jotka tuntuvat
hukuttavan pois
maallisuudesta
.
en tarttunut,
vaan puristin
lujasti kaunista
kättä, siroja sormia
.
moraalin
tuomat rajat
olivat sydämen
alueella,
ruumiillisissa
asioissa
.
heikko lihani
vavahteli
väsymystään,
suuria hikipisaroita
tulvi viinille
tuoksuvista virroista
.
elämä älä
jätä minua
yksin,
minua surussani
ja ilossani
.
höyhenen kevyttä
kulkua ja
silti sydämeni on
kovin raskas
haikeudesta
.
sininen
valkopilvinen
taivas,
rakastan
avaruutta,
nautintoa naisessani
.
sanojen sointia,
joka hellii hiuksiasi
.
kääntäen tuulet
suotuisaksi
katsoa silmiin
.
sileitä olkapäitä,
lähde janoisen
täyttää
kevytmielisyytensä
.
mikä minua riivaa,
miksi tuoksu
syö sisuksiani
.
tympeys puskee
kauniita ajatuksiani
himoni
sokkeloisiin
käytäviin
.
peto ja lempeys
samassa lihassa,
miekan terävyydellä
ilmassa soiva
levottomuus
.
kiiman kirkaisut
astuttivat
roihuavaa mieltä
.
kuinka suloiselta
se maistuu suussa,
elämäni virta,
jota katson
kaukaisin silmin
.
kipu, jota sydämeni tuntee
.
pyöreitä reisiä,
ohuita nilkkoja
osoittamassa
tietä
kiihkolleen
.
vapisin,
ruumiini värähteli
ja vaikka
kirous putoaisi
päälleni
.
haluaisin nähdä
sydämesi,
tahtosi todellisuuden
.
kuinka sumu
hälvenee,
pysäyttää tiedon
rajallesi
.
muuttaa elämän
kylmyyden
ihmisen tajuttomaan
kauneuteen
.
voisiko rakkaus
pelastaa kaiken
.
vetää ja törmätä
fyysisessä pisteessä,
jossa vuolaat
tunteet yhdistävät
.
olisiko se
niin vahva
.
kykenisi ottamaan
ajan
nykyisyyden ja
paikan sydämessäni
.
meidät, jotka
aiemmin asuimme
eri huoneissa
eri maailmoissa
.
olemalla nyt
kasvotusten
luotuja toisillemme,
luojia
herkyydellemme

.
leijaillessani
keski-iän lähteelläni,
transsissa ja
toivoessani
rakkaudelleni
uutta elämää
.
jos voitan
itseni,
olen voittanut
ja
pessyt pois
hajonneen kuvitelmani
.
.
https://www.youtube.com/watch?v=U8b88US-6ts