ajoissa.
Oletko jo luopunut?
Miks joillain isorikkailla on jättää sit perittävää jos olisi kannnattanut luopua?
pitäs tässä alkaa suunitella elämää kun sitä ei liene enää kovin paljoo.
Oletko jo luopunut?
Miks joillain isorikkailla on jättää sit perittävää jos olisi kannnattanut luopua?
pitäs tässä alkaa suunitella elämää kun sitä ei liene enää kovin paljoo.
Vastaukset 22
Vanhimmat
EEn omista enää mitään.
Ja mikä on luopumisen hinta
- elämä on ennenkin ollut sitä että kassikaupalla saanu olla makselemassa edesvastuuttomien velkoja - omiensa lisäksi - silleesti kaikki laatu ja elon glamour koskaan omaan kotiin osunut - muuna kuin kurjuutta kummempana.
Miksi luopumisteema on nostettu niin tärkeäksi - uutisoinnissa korostetusti tuotiin esiin että kauppojen aukióloaikoina kaljan ja viinien myynti turvattu - tavallisesta arjesta ja kulutustavaroist ynnä myymälähenk.koht. turvallisuudesta harvemmin kukaan virkkaa mitään. ? Maallisten mammona-asioiden hoitoako?
Mistä omaisuudesta?
Villahousuista, niistä risaisemmista. DDD
Niissä minut haudataan.
Taidan tehdä testamentin, kaikki hautaan mukaan, kaivinkoneella niin iso monttu et kaikki mahtuu ja teräsbetoni kuori päälle.
Toihan olis ihan oikein jos olis pelkkiä kusipäisiä rahankärkkyjiä ympärillä. Jos ei olisi edes omia jälkeläisiä vaan jotain ylimielisiä siskon-/ veljenpoikia ja olis paljon omaisuutta. Mahtaisivatkohan toteuttaa tuon rahojen maahanpanijaisen? Kuka sitä valvois jos olis todella tehnyt sellaisen testamentin, että asia toteutuu?
Kyllä ainut perijäni ehtii saada nämä "omaisuudet" kun minusta aika jättää.
En kyllä näe suurta järkeä alkaa luopumaan mistään, jos on hiellä ja vaivalla jotain sanut.
Epäilen vahvasti, ettei yhteiskunnan voimavarat 20-30 vuoden kuluttua riitä kovin kummoseen elämään, jos ei itsellä ole mahdollisuutta laittaa lisää.
Ne eläkkeet ei kovin korkeatasoisissa suurimmallaosalla pitkälle riitä.
No ne hyvän eläkkeen omaavat tietenkin maksavat enemmän ja pienieläkkeiset vähemmän. Turha sitä on rehkiä, kun kaikki kuitenkin vietäisiin viimeistään hoitokodin maksuihin.
Niinhän se huonokuuloinenkin teki, kun kuuli, että kannattaa juopua omaisuudetaan. Hän myi omaisuutensa ja ryyppäsi rahat. Siis ensin luopui ja sitten juopui.
Nyt sitten elelee meitin rahoilla eli yhteiskunnan tuella.
Luopuminen ei koske rikkaita, koska heillä on käyttövaroja ihan riittävästi kaikkeen tarvittavaan. Kyse on vähävaraisista, joilla on asunto ja muuta pientä omaisuutta. Ne kannattaisi käyttää omaan hyvinvointiin, eikä kitkutella viimeisiä vuosia pienellä eläkkeellä, joka ei riitä kuin juuri ja juuri elantoon.
On suuri ilo tuhlata jo eläessään ihan oman edun nimiin. Nauttia ja saada kiksejä eri tavoin. Kulutus, matkustelu, ex tempore tempaukset. Sairas on se joka pihistelee ja säästää. Todellinen milliputkiaivo.
Joo, sairas ei paljoa pysty rellestämään. Voi olla ainut rieha siinä, että hoitaja auttelee vessaan. Mihin sellanen henkilö rahaa vois enemmän käyttää?
Niin, jos Sinulta kysyy, niin kaiketi antais Sinulle.
Kyllä se niin on, että sairaus voikoska tahansa kaataa ihmisen sänkyyn loppuelämäkseen. Jos et usko, niin pistäydyhän eri laitosten vuodeosastoilla. Kysele samalla, että onko paljonkin omaisuutta.
Sitä ihminen uskoo, että kyllä tässä vielä ehtii kuluttamaan, että jos vaikka ensi vuonna sitten pistäis omaisuuden rahoiks, mutta sairaus saattaa iskeä ennen sitä.
Pitäisi siis aloittaa omaisuuden kuluttaminen jo keski-iässä, kun on vielä hyvässä kunnossa. Parissa vuodessa sitten on omaisuus tasaisena ja sitten vaan hauturille, kun ei enää ole millä mällätä.
Mielestäni ei tarvitse kituuttaa, mutta ei tuhlatakkaan järjettömästi. Koska suurempikin omaisuus on äkkiä hävitetty ja sitten se todellinen kituuttaminen alkaakin. Voi vielä käydä niinkin, että on niin tervettä sorttia, että elääkin 100 ikään eli voi tulla 30 -40 vuoden todellinen kituutus loppuelämälle. Siinä niitä kiksejä sitten onkin. On sitä kiva olla horoputkiaivo.
Juu ja ei. Olen ostanut osakkeita jälkikasvun nimissä, mutta toistaiseksi pidämme niitä minun omaisuutenani. Voin halutessani pyytää myymään ne ja tietysti myös ottaa vastaan osinkotuottorahat veroilla vähennettynä. Luultavasti jäävät perinnöksi, josta ei tarvitse maksaa veroja.
Nykyistä asuntoani ehdotin ostettavaksi molempien nimiin, mutta jälkikasvu ei halunnut. Joutuu siis aikanaan maksamaan perintöveron.- On ehkä perinyt geeneissä rehellisyyttä ja halun osallistua yhteisten asíoiden maksamiseen. - Nostan hattua.
Siksi kaiketi, kun muuten jälkipolvi voi olla pulassa. Jos sulla on pelkästään omaisuutta, eikä rahaa, niin lapset voi pahimmassa tapauksessa joutua ottamaan lainaa jotta selviävät perintöverosta.
Lisäksi, kaikista kiinteistöistä jotka eivät ole omaan asumiseen tarkoitettu, menee myyntihetkellä myyntivoittovero. Tuon perintöveron lisäksi. Aika paljon menee valtion sukkaan.
Hesarissa tänään oli loistava mielipide; "Lapset eivät tarvitse perintöä, miksi perinnönjättäjä ei käytä niitä itseensä ja "tuhlaa" jo eläessään. Että paras perunkirja on sellainen jossa tase on puhdas nolla."
No, ehkä eri asia kiinteistö, kiinteistöt jos niitä ei ehdi matkustella, ryypätä, pistää lihoiksi jne
Kyllä rillutellessa saa menemään eräs tuntemani möi kaksion, muutamassa vuodessa meni eikä edes kunnolla yrittänyt.
Täällä eräs kylän mies joi kuulemma moponsa, oli kehunut, että hyvin meni alas, ohjaustanko kurkusta mennessään otti vähän kiinni.
" - ja tarina kertoo että sitte me ryypättiin ja porukka katsoi ihaillen... plää plää
- oikeasti vakavanlaatuinen riippuvuusongelma lienee enempi suru kuin ilo ihmisen
elossa - tuottaa murhetta toisillekin - ilman turhia nipotuksia
- mikähän olis kestävän kehityksen eetos tossakin asiassa
- ilman että ihmisyys on "vähentämisen kohde". ?
- ja viinapullo elämän ainoa rakas?
Mikäs ihmeen vaiva, mitä niitä jälkeen jääviä varoja tai omaisuuksia itkemään, kyl ne lapset ne käsittelee - jos jotain jää :) ja hyvä niin.
Omaisuudestaan vai omaisuudesta? Kannattaa. Minkä vuoksi kannattaa?
Luopua miten? Tuhlata ja rällätä itse, pihistää omalle jälkikasvulle, lahjoittaa hyväntekeväisyyteen tai jotain muuta?
Eiköhän jokainen arvioi tai leskeskele sitä päissään tilanteensa mukaan!
Omasta, rajallisesta sektorista katsoen, kuvittelematta kykeneväni parantamaan maailmaa tai edes auttamaan matuja niin itsekkästi toimien löytyy rajallisten puitteiden kompromissi siten, että turvaa itselleen ja puolisolleen riittävän laadukkaan nykyhetken ja loppuelämän ml. terveydenhuolto ja hoito vaikka niitä päiviä sattuisi olemaan jäljellä enemmänkin.
Noissa puitteissa asuntojen riittävän varhainen lahjoittaminen lapsille on verovapaata. Pienimuotoisia järjestelyjä voi tehdä muutenkin monella tavalla. Jos on valmis maksamaan verot niin rajojahn ei ole. Verottomat järjestelyt vaativat enemmän suunnittelua.
Veroja ajatellen Zippilä lienee eräs tunnetuimpia asiantuntijoita. Mikä lienee hänen halukkuutensa konsultointiin?