Hämärän huoneen valoisat varjot, lapsen katseen ihmetys.
Taivas vasten taivasta auringon laskun jälkeen.
Eron hetki sen nousussa.
Sinä tulit luokseni, kuiskasit korvaan sanoja joiden merkitys ei selvinnyt vaikka koetit sen minulle piirtää.
Tuoksujen tukahduttava voima salpaa hengen ja kietoo kaksi yhdeksi, kolmannen varjo jää nurkkaan; sinne minne valo ei löydä.
Unohdetaan, rakastetaan niinkuin ennen, sanot.
Lihaan uppoavat sormet sanovat: "Emme tahdo satuttaa!" mutta raakuden petokseen haaksirikkoutunut sydämesi kertoo sen:
"Minä ansaitsen kivun, minä olen kutsunut sitä."
Kolmannen varjon kieltäminen:
"Se ei ole", vakuutat.
"Olemme kahden", luulet.
Taivas vasten taivasta auringon laskun jälkeen.
Eron hetki sen nousussa.
Sinä tulit luokseni, kuiskasit korvaan sanoja joiden merkitys ei selvinnyt vaikka koetit sen minulle piirtää.
Tuoksujen tukahduttava voima salpaa hengen ja kietoo kaksi yhdeksi, kolmannen varjo jää nurkkaan; sinne minne valo ei löydä.
Unohdetaan, rakastetaan niinkuin ennen, sanot.
Lihaan uppoavat sormet sanovat: "Emme tahdo satuttaa!" mutta raakuden petokseen haaksirikkoutunut sydämesi kertoo sen:
"Minä ansaitsen kivun, minä olen kutsunut sitä."
Kolmannen varjon kieltäminen:
"Se ei ole", vakuutat.
"Olemme kahden", luulet.
Vastaukset 1
Vanhimmat
pidän tyylistäsi.