Kuinka tulee tulkita ja onko siitä jossain lakipykälä tai ennakkopäätös? Testamentissa lapseton henkilö testamenttaa kaiken "sisarusteni lapsille". Tarkoittaako tämä vain elossa olevia lapsia testamentin tekohetkellä? Vai myös jo testamentin tekohetkeä aiemmin kuolleiden sisarusten lasten perillisiä?
Testamentin tulkinta
78
1764
Vastaukset
- JudgeDredd
Vain elossa oleva voi periä,eli ne sisaruksen lapset jotka ovat elossa saavat perinnön.
- Arvataan-nyt-näin
Ellei toissijaismääräyksiä ole ja muuta mainita, oleellista on tulkita testaattorin tahtoa - paino on nyt sanoilla "lapsille". Testaattorin tahto tuskin on ollut, että kuolleen sisaruksen lapset ovat "eri- tai vähempiarvoisia" kuin elävän sisaruksen lapset.
- BearGrillsB
"oleellista on tulkita testaattorin tahtoa"
Siinähän se oli sanottu.
- Justiinsa_joo
Testamenttia on lain mukaan tulkittava testaattorin tahdon mukaisesti. Jos ei varmasti tiedetä, mitä testaattori on "sisarusten lapsilla" tarkoittanut, on sitten mietittävä, mitä hän on tuolla ilmaisulla todennäköisesti tarkoittanut. Lähin tulkinta minun mielestäni on, että "sisarusten lapset" kattavat kuolleiden sisarusten lapset ja siitä edespäinkin. Jos muut perilliset eivät ole samaa mieltä, voi siitä ryhtyä oikeudessa riitelemäänkin, mutta minä en ainakaan ryhtyisi, vaan antaisin kuolleen sisaruksen lapsille (ja tarvittaessa edelleen heidän jälkeläisilleen) sovinnolla kuolleen sisaruksen perintöosuuden.
- Maallikkojuristi
Testamenttia nimenomaan tulkitaan testaattorin tahdon mukaisesti, vaikka sanamuoto olisi ihan päinvastainen. Olen ollut mukana tapauksessa, jossa huomattava omaisuus olisi mennyt testamentinsaajan (testaattorin veli) puolisolle, jos olisi pidetty kiinni testamentin sanamuodosta. Testaattorin tiedettiin kuitenkin tarkoittaneen, että kyseinen omaisuus jakautuu hänen muille sisaruksilleen ja jo kuolleiden sisarusten perillisille. Kaikkien tiedossa oli, mitä testaattori oli tarkoittanut eikä testamentinsaajan puoliso riitauttanut asiaa.
Kannattaa tutustua KO:n ennakkopäätöksiin. Niistä ilmenee erittäin selvästi, että testaattorin tahto pyritään selvittämään mahdollisimman yksiselitteisesti ja sitä noudatetaan. Myös silloin, kun sanamuoto on vallan muuta.
- Jepulis-jee
Lauseesta - ' Testamentissa lapseton henkilö testamenttaa kaiken "sisarusteni lapsille" ' - minä ymmärrän kahden sekunnin miettimisellä, että kaikki sisarusten (elossa olevat) lapset ovat testamentin saajia tasaosuuksin riippumatta minkä verran kenelläkin sisaruksella on lapsia - ja oli sitten sisarukset elossa tai kuolleita tai osa elossa ja osa kuolleita. Eri asia sitten on, että onko tuo testamentin koko totuus ja tahto.
Mitään "kuolleen sisaruksen" perintöosaa ei käsittääkseni edes ole olemassa, koska testamentti sisarukset yksikäsitteisesti ohittaa. Maalaisjärjellä ajateltuna ilman muuta kuolleidenkin sisarusten lapset lasketaan mukaan. Lakkaako olemasta sisaruksen lapsi jos sisar on kuollut, omituista. Jopa sisaruksen mahdollisen kuolleen lapsen lapsetkin olisivat mukana.
- TörkeäPetos
Miten pitää menetellä kun oma Isä kuolee epäiltyyn myrkytykseen ja vielä 20 vuotta
nuorempi leski esittää tökerön väärennöksen, jossa Isän nimi on lesken tekemä.
Rikospoliisi ei voi tutkia asiaa, jos yleinen syyttäjä keskeyttää rikospoliisin työn.
Testamentissa ei ollut mitään sisältöä "jälkeen elävä saa hänen omansa" tökerö tämä.
Isä on aina käyttänyt huippujuristeja eikä tuota todista kun lesken rikollisen taustan
omaava kaveri, joka itse on menettänyt avio-oikeutensa. Osmo Oksanen todisti,
että kysymyksessä on tökerö väärennös. Kolme asianajaa on poistunut AA-liitosta.
Valitin tästä Eduskunnan oikeusasiamiehelle, mutta hän myöhemmin vastasi vain
että Yleisen syyttäjän on oikeus lopettaa rikospoliisin tutkimukset. Ei voi hyväksyä!
Varakkaalta Isältä jäi 5 lasta jotka eivät voi puolustautua Demlaa vastaan täysillä.- Lisäys
normaali testamentti on valehdeltu perunkirjaan (lisäys) väärennetty teksti
Juristi erosi AA-liitosta kun hän ei olisi voinut toimia meitä vastaan yhtään. - ChupaChup
Onkos ek. teksti esitetty täysissä sielun ja ruumiin voimissa? Oletetaan että on.
> Isä kuolee epäiltyyn myrkytykseen
Ohhos, luulisi poliisia kiinnostaa tuollainen asia.
> Rikospoliisi ei voi tutkia asiaa, jos yleinen syyttäjä keskeyttää rikospoliisin työn.... Valitin tästä Eduskunnan oikeusasiamiehelle, mutta hän myöhemmin vastasi vain että Yleisen syyttäjän on oikeus lopettaa rikospoliisin tutkimukset. Ei voi hyväksyä!
Esitutkintalain mukaan esitutkintaviranomaisten lisäksi esitutkintaan osallistuu syyttäjä. Voisi ajatella, että yhteistyössä asiassa on toimittu. Esitutkinta-viranomaisen on kuitenkin noudatettava syyttäjän määräyksiä, joilla pyritään turvaamaan asian selvittäminen. Lisäksi syyttäjä päättää esitutkintatoimenpiteistä asian siirryttyä hänelle esitutkinnan päättämisen jälkeen.
Viranomainen kasaa esitutkinta-aineiston pohjalta syyteharkintaansa perustuen joko syytteen tai syyttämättäjättämispäätöksen.
> Testamentissa ei ollut mitään sisältöä "jälkeen elävä saa hänen omansa" tökerö tämä.
Mitä siinä olisi pitänyt olla?
> Isä on aina käyttänyt huippujuristeja eikä tuota todista kun lesken rikollisen taustan omaava kaveri, joka itse on menettänyt avio-oikeutensa.
Huippujuristit ovat kalliita.
> Osmo Oksanen todisti, että kysymyksessä on tökerö väärennös.
Siitä vain syytettä itse kasaamaan, ellei poliisia ja syyttäjää kiinnosta. Kts. kohta alimpana.
> Kolme asianajaa on poistunut AA-liitosta.
Vapaaehtoisesti vai pakotettuina?
> Varakkaalta Isältä jäi 5 lasta jotka eivät voi puolustautua Demlaa vastaan täysillä.
Miten Demla liittyy asiaan?
> Rikospoliisi ei voi tutkia asiaa, jos yleinen syyttäjä keskeyttää rikospoliisin työn.
Pitää paikkansa, näin laki määrää.
> ... normaali testamentti on valehdeltu perunkirjaan (lisäys) väärennetty teksti.
Ellei syyttäjää kiinnosta ko. petos ja isänne myrkytys, teillä on asianomistajina oikeus viedä asia itse käräjille.
Jos syyttäjä kieltäytyy syyttämästä, (riittävän painavin) jokaisella asiaan liittyvällä osapuolella on ns. toissijainen asianomistajan syyteoikeus. Jos poliisi on jättänyt rikoksen syyteharkintaan saattamatta tai syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta, asianomistajalla on oikeus itse nostaa syyte rikoksesta ja viedä asia näin tuomioistuimen käsiteltäväksi. Näin Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1:14. - Huonoanettikäytöstä
Anteeksi, miksi kaappasitte keskusteluketjun, jossa aloittaja on kysynyt testamentin tulkinnasta? Miksi ette aloittanut omaa keskusteluketjua?
- TörkeäMurha
Miten Demla liittyy asiaan?
Kävin Eduskunnassa tutkimassa ja törkeät väärennökset on jätetty syyttämättä!
Jopa semmoiset joista myös puuttuu todistajat ja jotka selvästi ovat väärennöksiä.
Katson että yleinen etu ei vaadi katsomista läpi sormien ja painamista villaisella.
Mitä tulee elämiloisen hyvä kuntoisen ihmisen äkilliseen poismenoon johon olimme
lähes päivittäin yhteydessä, niin todisteena on mitä kummallisinta lesken käytöstä.
Esim. hän toimitti vasta viime hetkellä myrkytyksestä Isän sairaalaan ja järjestänyt
mitään muistotilaisuutta, eikä koskaan tullut oikeuteen, ei käynyt jne. jne. jne.
Isän poismenosta ei ilmoitettu juuri kellekään, vaikka toki meille ja yhdelle muulle
joka toimi jossain roolissa. Isän ystävät ihmettelivät myöhemmin mitä on tapahtunut.
Lisäksi yhtä tökeröitä testamentteja tuli toinen esiin leskeltä Lyylin päivänä sekin
merkitty kaksikymmentä vuotta ennen Isän poismenoa. Miksi poliisi ei jatka asiaa.
Leski joutui käymään esitutkinnan vuoksi käymään polisiilla yhdesä ystävättärensä
rikollinen hänkin kanssa. Veli soitti polisille Ari Lehtisyrjä sanoi vaihtakaa juristia.- NostaItseSyyte
"Onkos ek. teksti esitetty täysissä sielun ja ruumiin voimissa? Oletetaan että on."
Kirjoittaja "törkeämurha ja törkeäpetos" lienee tosissaan, olethan?
Kuulostaa salaliittoteorialta, mutta ellei ole sitä, kannattaa palkata lakimies, jonka avustuksella asianomistajina nostatte syytteen - te ette tarvitse siihen syyttäjää.
Kyllä laki menee lisäksi niin, että murha ei rikoksena vanhene. Petos vanhenee yleensä kymmenessä vuodessa. Jos syyttäjä ja esitutkintaviranomainen ovat jättäneet murhan tutkimatta, he ovat syyllistyneet virkarikokseen.
Kerropa lisää asiasta, niin käydään se tässä heti läpi.
- JudgeDredd
Periä voi vain se, joka elää perittävän kuolinhetkellä; kuitenkin periköön sitä ennen siitetty lapsi, jos tämä sittemmin syntyy elävänä.
Sijaantuloa ei ole jos joku on kuollut ennen perittävää.
Eli toisinsanoen jos siskon lapsi on kuollut mutta kuolleen lapsi elää.
Vain elossa olevat siskon kakarat perivät.- 54hetd
"Periä voi vain se, joka elää perittävän kuolinhetkellä"
Niin, siis kaikki ne siskojen lapset, jotka testamentissa mainitaan. Riippumatta siitä onko kyseinen sisko, siis joidenkin näiden lasten äiti, elossa.
"Sijaantuloa ei ole jos joku on kuollut ennen perittävää."
Ei tässä mistään sijaantulosta ole kysymys. Testamentilla perijöiksi on määrätty ne lapset, ei sisaruksia.
"Eli toisinsanoen jos siskon lapsi on kuollut mutta kuolleen lapsi elää.
Vain elossa olevat siskon kakarat perivät."
Niin, elossa olevat siskon kakarat perivät testamentin vuoksi. Riippumatta siitä onko tämä sisko elossa vai kuollut kymmenen vuotta ennen perittävää.
- NoidanOppipoika
//Testamentissa lapseton henkilö testamenttaa kaiken "sisarusteni lapsille". Tarkoittaako tämä vain elossa olevia lapsia testamentin tekohetkellä? Vai myös jo testamentin tekohetkeä aiemmin kuolleiden sisarusten lasten perillisiä? //
Oleellista on testamentin jättäjän tahto. Asia koetetaan ratkaista ensin testamentin tulkinnalla. Mikäli testamentissa on nimenomainen määräys mainitun tilanteen varalle, ei ongelmia synny, ja omaisuus jaetaan vainajan tahdon mukaan.
Sisarukset ovat siskoja ja veljiä, kuolleina tai elävinä.
Sisaruksen lapset ovat siskojen ja veljien lapsia, ja kysymys on siitä, tapahtuuko kuolleen sisaruksen lapsenkin osalta sijaantuloa.
Tilanteen ei tarvitse olla sellainen, että sijaantulija perisi testamentin tekijän ilman testamenttia. Sijaantulo-olettaman mukaisesti rintaperillinen on aina sijaantulijana pl. lakiosa. Toisessakin parenteelissa rajaton sijaantulo-oikeus on jokaisessa sukuhaarassa
Mikäli perillinen on kuollut ennen perittävää, perillisen lapset saavat saman aseman kuolinpesässä kuin jo edesmennyt perillinen eläessään olisi saanut. Nyt kenties testaattorin veljen tytär on kuollut, joten hänen sijaansa astuvat hänen rintaperillisensä eli lapset.
//Sijaantuloa ei ole jos joku on kuollut ennen perittävää.... Vain elossa olevat siskon kakarat perivät.//
Lähetäpä tähän käypä linkki, kiitos.
Laissa on asetettu sijaantulo-olettama, jonka perusteella testamentin saajan jälkeläinen voi periä testamentissa määrätyn omaisuuden, mutta laki ei kuitenkaan ratkaise asiaa, vaan merkittävää on testamentin tulkinta. - Pekkapuupää2222
Kysymys,
Naapurin esko jättää testamentilla koko omaisuuden naapurin pirjolle,eskolla ei ole kakaroita eikä muitakaan perillisiä.
Naapurin pirjolla on 2 kakaraa,pirjo kuolee ennen eskoa.Kuka saa perinnön?- MajakkaPerävaunu
Kakarat tai valtio, ellei testamentti muuta toissijaisuusehtoineen muuta kerro.
Voidaan siis asettaa kyseenalaiseksi, miten Esko ei ole korjannut testamentissa mahdollisesti vallinnutta kronologista virhettä. Tieten vaiko tietämättään ja kyseenalaistajana Suomen valtio. Kysymys kuuluukin, millä kohtuulliseksi katsottavalla aikataululla Eskon olisi korjattava testamentissa mahdollisesti vallitseva virhe, ja onko testamentti pätevä.
Vertailu
1.
- Pirjo kuolee torstaina aamupäivällä;
- Esko kuolee saman torstain iltapäivällä.
2.
- Pirjo kuolee vuonna 2016;
- Esko kuolee vuonna 2020.
Ensisijaisesti tulkitaan testaattorin omaa tahtoa. - Valtio-automaattina
MajakkaPerävaunu kirjoitti:
Kakarat tai valtio, ellei testamentti muuta toissijaisuusehtoineen muuta kerro.
Voidaan siis asettaa kyseenalaiseksi, miten Esko ei ole korjannut testamentissa mahdollisesti vallinnutta kronologista virhettä. Tieten vaiko tietämättään ja kyseenalaistajana Suomen valtio. Kysymys kuuluukin, millä kohtuulliseksi katsottavalla aikataululla Eskon olisi korjattava testamentissa mahdollisesti vallitseva virhe, ja onko testamentti pätevä.
Vertailu
1.
- Pirjo kuolee torstaina aamupäivällä;
- Esko kuolee saman torstain iltapäivällä.
2.
- Pirjo kuolee vuonna 2016;
- Esko kuolee vuonna 2020.
Ensisijaisesti tulkitaan testaattorin omaa tahtoa.> Ensisijaisesti tulkitaan testaattorin omaa tahtoa.
Eskolla ei ole sukulaisia, joten Eskolla on (osittain siitä syystä) testamentti naapurin Pirjon hyväksi. Testamentti itsessään kertoo siitä, että Esko haluaa itse päättää omaisuudestaan.
Riippumatta siitä, että testamentista puuttuisi toissijaisuusmääräys, oikeudessa tarina päättyisi 90 % varmuudella siten, että naapurin kuolleen Pirjon rintaperilliset olisivat testamentissa sijaantulijoita, vaikka testamentti olisi korjaamattakin. Valtiota kun ei tarvitse erikseen merkitä perinnön saajaksi, sillä se tulisi tapauksessa automaattina. Todennäköistä on, että Valtiokonttori Pirjon lasten pyynnöstä hyväksyisi sen testamentin tulkinnan, että Esko on tarkoittanut Pirjon lapset Pirjon sijaantulijoiksi. Asiaan ei tällöin tarvittaisi oikeuden kannanottoa.
- Pekkapuupää2222
Sijaatuloa testamentilla ei ole joten valtio korjaa potin.
Sijaantulo edellyttää 2 seikkaa(ollaan testamentin saajan perillinen ja sitä että ollaan jollain muotoa perillisasemassa testamentin jättäjän suhteen) Tässä tapauksessa 2 seikkaa ei täyty joten valtio korjaa potin.
Sijaantulo on ehdoton eli ne 2 seikkaa täytyy täyttyä ennenkuin sijaantulo on mahdollista.
Tosin pirjon kakarat voivat pyytää valtiolta että testamenttia tulkittaisiin toisin mutta eipähän taida onnistua.
Sekin vaihtoehto on olemassa että esko eli siinä uskossa että pirjolla ei ole kakaroita kun hän testamenttia ruksasi.
"Mikäli testamentin tulkinnasta apua ei ole saatavissa, noudatetaan lakiin otettua sijaantulo-olettamaa"
"Olettama perustuu sukulaisuussuhteeseen kahdessa eri suhteessa. Sijaantulo on ensinnäkin mahdollista jos sijaantulija on testamentin saajan jälkeläinen. Toiseksi sijaantulijan täytyy olla testamentin tekijän perillinen. Perimyssuhde tarkoittaa sitä, sijaantulijalla täytyisi olla edes mahdollisuus periä testamentin tekijä. Perimysjärjestyksemme mukaan serkut eivät enää peri, joten sijaantulijan täytyy olla tätä läheisempi sukulainen. Tilanteen ei kuitenkaan tarvitse olla sellainen, että sijaantulija perisi testamentin tekijän ilman testamenttia. Sijaantulijan ei siten tarvitse olla testamentin tekijän lähin perillinen, vaan riittää että perintöön olisi mahdollisuus joissain olosuhteissa.
Sijaantulijan tulee luonnollisesti täyttää myös kaikilta testamentin saajilta vaadittavat yleiset edellytykset, eli hänen tulee olla elossa testamentin tekijän kuolinhetkellä tai ainakin siitetty ennen sitä."//Tosin pirjon kakarat voivat pyytää valtiolta että testamenttia tulkittaisiin toisin mutta eipähän taida onnistua.//
Vastoin puupään luuloa saattaisi hyvinkin onnistua, kuten edellä olen todennut. Valtio ei näissä testamenttiasioissa ole mikään tiukkapitoinen kotiinpäin vetäjä. Omalla (asiakkaani) kohdalla valtio aikanaan hyväksyi muotovirheisen testamentin, josta todistajat puuttuivat kokonaan (eikä kysymys ollut hätätilatestamentista). Todennäköisemmin Esko olisi halunnut omaisuutensa, Pirjon kuoltua, menevän Pirjon lapsille kuin valtiolle. Tämä on uskottava testaattorin tahto, joten testamentin tulkinnasta tuskin edes riitaa tulisi.
- Pekkapuupää2222
Perintökaaren 11 luvun 6 §:n soveltaminen edellyttää
”ehdottomasti sitä, että sijaantulija on testamentin saajan jälkeläinen eli
perimyspolvessa testamentin tekijään”
Aarnio & Kangas 2008, 503- Pekkapuupää2222
Jos testamentin tekijä ja perinnön
saaja kuolevat yhtä aikaa, katsotaan
testamentin saajan kuolleen ennen testamentin tekijää. Omaisuus menee
perintökaaren 11 luvun 6 §:n mukaisesti
testamentin saajan jälkeläisille, jos
näillä on ollut oikeus periä testamentin tekijä eikä testamentista johdu muuta.
(Kangas 2002, 182 –183.)
- Nimimerkki-11
PK 11: "Testamentti on niin tulkittava, että tulkinnan voidaan otaksua vastaavan testamentin tekijän tahtoa. Sen vuoksi on tämän luvun säännöksiä noudatettava vain, mikäli ei testamentin määräyksestä, sen tarkoitukseen ja muihin olosuhteisiin nähden, ole katsottava muuta johtuvan."
>>> Vertailu 1.
- Pirjo kuolee torstaina aamupäivällä;
- Esko kuolee saman torstain iltapäivällä. <<<
--- Sijaatuloa testamentilla ei ole joten valtio korjaa potin. ---
Lauseesi ei kuulosta uskottavalta, jos otetaan huomioon vaikkapa vertailu 1 vs. vertailu 2.
>>> Vertailu 2.
- Esko kuolee torstaina aamupäivällä;
- Pirjo kuolee saman torstain iltapäivällä. <<<
Mitä muuta oleellista ko. kahden henkilön suhteissa on tapahtunut kuin menehtymisten aikajärjestys? Vertailussa 2. ei ole mitään epäselvyyttä siitä, etteikö Pirjon lähiperilliset perisi häntä. Testaattorin tahdossa ja näkemyksissä ei ole voinut tapahtua muutoksia.
Sijaantulo-olettaman mukaan testamentatulle omaisuudelle koetetaan aina löytää uusi omistaja. Olettaman ajatus on, että sijaantulija tulee kuolleen testamentin saajan tilalle, onpa sijaantulija perittävän sukulainen tahi ei.
Esko on laatinut testamentin, joka kuvaa ainakin epäsuorasti tahtoa siitä, että perinnön tulee mennä muualle kuin valtiolle. Jos testamenttia joudutaan tulkitsemaan, valtio on listassa aina tarkoituksellisesti aivan häntäpäässä.
Pirjon lapset ovat Pirjon rintaperillisiä, sijaantulijoita, vaikka kyseessä onkin testamenttisaanto.
On toki ymmärrettävää, että testamentti saattaa menettää tehonsa edunsaajan kuollessa, ja perimys menee kuin testamenttia ei olisi ollutkaan, ellei siinä ole nimenomaista määräystä tätä tilannetta varten. Toisaalta, normaalisti testaattorin lähisukulaisen lapsen hyväksi tehty testamentti koituu saajan jälkeläisen hyväksi, jos saaja kuolee ennen testaattoria.
Edelleen merkittävintä on testamentin ja siinä kerrotun tahdon tulkinta.- Pekkapuupää2222
"Sijaantulo-olettaman mukaan testamentatulle omaisuudelle koetetaan aina löytää uusi omistaja. Olettaman ajatus on, että sijaantulija tulee kuolleen testamentin saajan tilalle, onpa sijaantulija perittävän sukulainen tahi ei."
Sijaantulo edellyttää edelleenkin niitä 2 seikkaa.
"Pirjon lapset ovat Pirjon rintaperillisiä, sijaantulijoita, vaikka kyseessä onkin testamenttisaanto."
Asia on eri jos testamentin jättäjä on sukua kuin se että testamentin jättäjä on vaikkapa se naapurin esko.
Sillä on iso merkitys että "kuka" ja mikä sukulaisuussuhde testamentin jättäjällä on testamentin saajaan"
Sijaantulo edellyttää sukulaisuussuhdetta testamentin jättäjää kohtaan ja sen että testamentin sijaantulija/t ovat testamentin saajan jälkeläisiä.
Se että valtio vie eskon perinnön ei ole sijaantulemista vaan testamentti menettää tehonsa koska testamentin saaja on kuollut. - Pekkapuupää2222
"Sijaantulo-olettaman mukaan testamentatulle omaisuudelle koetetaan aina löytää uusi omistaja. Olettaman ajatus on, että sijaantulija tulee kuolleen testamentin saajan tilalle, onpa sijaantulija perittävän sukulainen tahi ei."
Perintökaari selkeästi määrittelee sen että sijaantulo-olettamaa kun käytetään tulee sijaantulijoiden olla perittävän sukulainen sellaisessa muodossa että he perisivät testamentin tekijän myös ilman testamenttia,toisinsanoen ylempänä kuin esim serkut.
Naapurin esko ei ole pirjolle sukua,sijaantulijat eivät ole eskolle sukua,sijaantulo ei ole mahdollista perintökaaren mukaan.
PK 11:6
Jos testamentin saaja kuolee ennen kuin hänen testamenttiin perustuva oikeutensa on tullut voimaan tai jos testamenttia ei muutoin voida hänen kohdaltaan panna täytäntöön, tulevat hänen jälkeläisensä hänen sijaansa, mikäli heillä olisi ollut oikeus periä testamentin tekijä. - Nimimerkki-11
Ap. asettelu: "Kysymys, Naapurin esko jättää testamentilla koko omaisuuden naapurin pirjolle,eskolla ei ole kakaroita eikä muitakaan perillisiä.... Naapurin pirjolla on 2 kakaraa,pirjo kuolee ennen eskoa. Kuka saa perinnön?"
PK 11: "Testamentti on niin tulkittava, että tulkinnan voidaan otaksua vastaavan testamentin tekijän tahtoa. Sen vuoksi on tämän luvun säännöksiä noudatettava vain, mikäli ei testamentin määräyksestä, sen tarkoitukseen ja muihin olosuhteisiin nähden, ole katsottava muuta johtuvan."
Kysymys on siitä, voidaanko testamenttia tulkitsemalla Eskon katsoa halunneen, että vain Pirjo vaiko myös hänen lapsensa perivät Eskon, vaiko että valtio perii Eskon. Kuten Kangas asian ilmaisee, laissa on sijaantulo-olettama, jonka perusteella testamentin saajan jälkeläinen voi periä ko. omaisuuden, mutta laki ei ratkaise asiaa, vaan merkittävää on testamentin tulkinta.
Ap. asettelu tuollaisenaan ei taida vastata ap. kysymykseen, mutta testamentin tekeminen jo sellaisenaan viittaa siihen, että valtio on Eskon viimeinen vaihtoehto.
Lisää tietoa testamentista olisi tarpeen. On selvää, että valtio perii ilman lakimääräisiä perillisiä kuolleen henkilön, joka ei testamentilla ole omaisuudestaan muuta määrännyt.
- Pekkapuupää2222
Testamentin tahto oli se että pirjo saa kaiken,toissijaismääräystä tms ei ole joten asiaa tulkitaan sanamuodon perusteella...Miksikö? Siksi kun ei ole ketään joka väittäisi toista eli kun oletetaan mikä oli testaattorin tahto niin se vaatii ihmisten lausuntoja kuolleen henkilön tahdosta ja niitä ihmisiä ei ole kun eskolla ei ollut yhtään sukulaista jäljellä joka olisi hänen tahtoaan tulkinnut oikeudessa.Se että pirjon kakarat sanovat että eskon tahto oli se että tässä tapauksessa he perisivät ei ole merkitystä asian kannalta.
JA kuolinjärjestyksellä on isokin merkitys.
A: pirjo kuolee ennen eskoa
B: esko kuolee ennen pirjoa ja pirjo kuolee 2 tuntia eskon jälkeen,pirjo tosin on ehtinyt siinä 2 tunnissa ottaa testamentin vastaan ja ilmoittanut että haluaa eskon perinnön mutta jumalan oikusta saa sydärin ja kupsahtaa.
A vaihtoehdossa testamenttia tulkittaisiin lähinnä niin että valtio perii
B vaihtoehdossa niin että pirjon kakarat perii.- Nimimerkki-11
On kaikin puolin selvää, että valtio perii ilman lakimääräisiä perillisiä kuolleen henkilön, joka ei testamentilla ole omaisuudestaan muuta määrännyt. Ei kahta sanaa tästä, mutta... ennen kuin kuitenkaan tähän kohtaan pääsemme, PK 11:n alku on luettava huolella.
"Testamentti on niin tulkittava, että tulkinnan voidaan otaksua vastaavan testamentin tekijän tahtoa. Sen vuoksi on tämän luvun säännöksiä noudatettava vain, mikäli ei testamentin määräyksestä, sen tarkoitukseen ja muihin olosuhteisiin nähden, ole katsottava muuta johtuvan."
Kysymys on nyt siitä, voidaanko testamenttia tulkitsemalla Eskon katsoa halunneen, että vain Pirjo yksin vaiko myös hänen lapsensa perivät Eskon, vaiko että valtio perii Eskon. Koska Esko oli tehnyt testamentin Pirjon hyväksi, todennäköisemmin Esko olisi halunnut omaisuutensa Pirjon kuoltua siirtyväksi Pirjon rintaperillisille kuin valtiolle.
Testamentin vuoksi Pirjon osalta puhevaltaa Eskon kuolinpesässä käyttävät ensisijaisesti Pirjon rintaperilliset. Pirjon rintaperilliset eivät joudu hakemaan omalle oikeudelleen vahvistusta oikeudesta. Sen sijaan jos valtio haluaa itselleen Eskon omaisuuden, valtio joutuu käynnistämään käräjäoikeudessa vahvistuskanteen. Valtion on pyytettävä vahvistettavaksi, että Eskolla ei ole jäänyt perintöön oikeutettuja perillisiä, ja että perintö on kokonaisuudessaan menevä valtiolle. Lisäksi valtio joutuu pyytämään vahvistettavaksi, että Esko ei ole tarkoittanut Pirjon lasten perivän häntä, vaan että valtio on laissa mainituista vaihtoehdoista ainoa.
Itse pistäisin rahani likoon Pirjon lasten puolesta, jos kyseessä olisi vedonlyönti. Tähän se rajaus, että mitä suuremmasta omaisuudesta olisi kysymys, sen enemmän valtiolla olisi kiinnostusta asiaan ja sen enemmän valtio käyttäisi asiaan " Nyt erehdyt siinä, kuka po. tilanteessa olisi ensisijainen testamentinsaaja, Pirjon lapset vai valtio. Se nimittäin on valtio. Tuo PK 11:6:n säännös on ns. laillinen presumptio, joka tulee ko. tilanteessa noudatettavaksi, jollei osoiteta testaattorin muuta tarkoittaneen. Näyttövelvollisuus siitä, että vastoin laillista presumptiota testamentinsaajiksi tuleekin katsoa Pirjon lapset, on Pirjon lapsilla. Jos lapset osoittavat Eskon tahdon olleen, että perintöä ei saa valtio, vaan Pirjo taikka Pirjon lapset, ko. laillinen presumptio on komottu. Jollei tähän pystytä, toimitaan laillisen presumption mukaan. Jollei siis Valtiokonttorin kanssa päästä asiasta sopimukseen, Pirjon lasten tulee haastaa valtio vastaamaan kanteeseensa, jolla he vaativat vahvistettavaksi, että testamentinsaajia valtion asemesta, laillisesta prsumptiosta poiketen, ovat Pirjon lapset.
PK 11:6
"Jos testamentin saaja kuolee ennen kuin hänen testamenttiin perustuva oikeutensa on tullut voimaan tai jos testamenttia ei muutoin voida hänen kohdaltaan panna täytäntöön, tulevat hänen jälkeläisensä hänen sijaansa, mikäli heillä olisi ollut oikeus periä testamentin tekijä."
Mutta kuten ylempänä olen kertonut, hyvin mahdollista on, että Valtiokonttori kerrotunlaisessa tapauksessa hyväksyy testamentin tulkinnan siten, että saajiksi oli tarkoitettu Pirjo jälkeläisineen, vaikkei tätä testamentissa ollut kerrottu.- valtioneuvosto
Tästä puuttuu vielä se, että tietyn suuruisissa perinnöissä päätöksen valtiolle tulevan perinnön vastaanottamisesta tai antamisesta jollekin muulle taholle, tekee valtioneuvosto. Käytäntönä on, että koko perintöä ei tällöin anneta mahdolliselle perillistaholle, vaan vain (kohtuullinen) osa siitä.
- Nimimerkki-11
nix_nax kirjoitti:
Nyt erehdyt siinä, kuka po. tilanteessa olisi ensisijainen testamentinsaaja, Pirjon lapset vai valtio. Se nimittäin on valtio. Tuo PK 11:6:n säännös on ns. laillinen presumptio, joka tulee ko. tilanteessa noudatettavaksi, jollei osoiteta testaattorin muuta tarkoittaneen. Näyttövelvollisuus siitä, että vastoin laillista presumptiota testamentinsaajiksi tuleekin katsoa Pirjon lapset, on Pirjon lapsilla. Jos lapset osoittavat Eskon tahdon olleen, että perintöä ei saa valtio, vaan Pirjo taikka Pirjon lapset, ko. laillinen presumptio on komottu. Jollei tähän pystytä, toimitaan laillisen presumption mukaan. Jollei siis Valtiokonttorin kanssa päästä asiasta sopimukseen, Pirjon lasten tulee haastaa valtio vastaamaan kanteeseensa, jolla he vaativat vahvistettavaksi, että testamentinsaajia valtion asemesta, laillisesta prsumptiosta poiketen, ovat Pirjon lapset.
PK 11:6
"Jos testamentin saaja kuolee ennen kuin hänen testamenttiin perustuva oikeutensa on tullut voimaan tai jos testamenttia ei muutoin voida hänen kohdaltaan panna täytäntöön, tulevat hänen jälkeläisensä hänen sijaansa, mikäli heillä olisi ollut oikeus periä testamentin tekijä."
Mutta kuten ylempänä olen kertonut, hyvin mahdollista on, että Valtiokonttori kerrotunlaisessa tapauksessa hyväksyy testamentin tulkinnan siten, että saajiksi oli tarkoitettu Pirjo jälkeläisineen, vaikkei tätä testamentissa ollut kerrottu.-- Nyt erehdyt siinä, kuka po. tilanteessa olisi ensisijainen testamentinsaaja, Pirjon lapset vai valtio. Se nimittäin on valtio. --
Erehtymiseni on mahdollista.
Ajatukseni on kuitenkin kulkenut siten, että PK 11.1 mukaan luvun 11 muut eli jatkopykälät tulevat sovellettaviksi vain, jos testamentin tekijän tahto ei ole tulkittavissa. Ajatukseni mukaan muita pykäliä kuin PK 11.1 ei tarvita, koska testamentin tekijän tahto on tulkittavissa.
PK 11.1: "Testamentti on niin tulkittava, että tulkinnan voidaan otaksua vastaavan testamentin tekijän tahtoa. Sen vuoksi on tämän luvun säännöksiä noudatettava vain, mikäli ei testamentin määräyksestä, sen tarkoitukseen ja muihin olosuhteisiin nähden, ole katsottava muuta johtuvan."
-- Tuo PK 11:6:n säännös on ns. laillinen presumptio, joka tulee ko. tilanteessa noudatettavaksi, jollei osoiteta testaattorin muuta tarkoittaneen. --
PK 11.6 noudatetaan vain eli sitä tarvitaan vain, ellei testamentin tekijän tahto ole tulkittavissa.
-- testamentin tulkinnan siten, että saajiksi oli tarkoitettu Pirjo jälkeläisineen, vaikkei tätä testamentissa ollut kerrottu. --
Jos testamentin tekijän tahto on tulkittavissa, PK 11.6 eli kuvaamaasi presumptiota ei tarvita lainkaan. Nimimerkki-11 kirjoitti:
-- Nyt erehdyt siinä, kuka po. tilanteessa olisi ensisijainen testamentinsaaja, Pirjon lapset vai valtio. Se nimittäin on valtio. --
Erehtymiseni on mahdollista.
Ajatukseni on kuitenkin kulkenut siten, että PK 11.1 mukaan luvun 11 muut eli jatkopykälät tulevat sovellettaviksi vain, jos testamentin tekijän tahto ei ole tulkittavissa. Ajatukseni mukaan muita pykäliä kuin PK 11.1 ei tarvita, koska testamentin tekijän tahto on tulkittavissa.
PK 11.1: "Testamentti on niin tulkittava, että tulkinnan voidaan otaksua vastaavan testamentin tekijän tahtoa. Sen vuoksi on tämän luvun säännöksiä noudatettava vain, mikäli ei testamentin määräyksestä, sen tarkoitukseen ja muihin olosuhteisiin nähden, ole katsottava muuta johtuvan."
-- Tuo PK 11:6:n säännös on ns. laillinen presumptio, joka tulee ko. tilanteessa noudatettavaksi, jollei osoiteta testaattorin muuta tarkoittaneen. --
PK 11.6 noudatetaan vain eli sitä tarvitaan vain, ellei testamentin tekijän tahto ole tulkittavissa.
-- testamentin tulkinnan siten, että saajiksi oli tarkoitettu Pirjo jälkeläisineen, vaikkei tätä testamentissa ollut kerrottu. --
Jos testamentin tekijän tahto on tulkittavissa, PK 11.6 eli kuvaamaasi presumptiota ei tarvita lainkaan.Huomaan, että olet yksityisajattelija, joka ei ole ollut käytännön kanssa tekemisissä.
Kirjoitat, että testamentin tekijän tahto on tulkittavissa niin ja niin, joten tämän tulkinnan mukaan mennään. Noinhan minäkin esitin. Mutta kysymys onkin, kuka tuon tulkinnan auktoriteetin voimalla tekee. Ei se riitä, että Pirjon lapset tai heidän kaverinsa sen noin tulkitsevat.
Jos Pirjon lapset haluavat, että testamentti tulisi heidän tavallaan tulkita, heidän tulee haastaa valtio vastaamaan kanteeseen, jolla he vaativat, että käräjäoikeus tuon tulkinnan vahvistaa oikeaksi. Ja jollei näin tapahdu, mennään legaalisen presumption mukaan, missä lapset eivät ole Pirjon sijaantulijoita, koska eivät ole testaattoriin nähden perillisasemassa; testamentinsaaja on siten valtio.
- hipallakaikkion
kukapa sitä lähtee tulkitsemaan arvailemalla?
Ei ainakaan oikeus.
Tulkinta voi olla myös toisenlainen,nimittäin sanamuodon perusteella.
Tulkinta ei voi olla sellainen että testamentin saaja on eri kuin mikä testamentissa lukee,sijaantulijoitahan tässä pirjon keississä ei ole.
Kun tulkitaan niin silloin se vaatii hieman mututietoa testaattorin tahdosta,kun sitä ei löydy niin sitten mennään sanamuodon mukaan.
Voihan tulkinta olla sekin että pirjo saa ja jos on kuollut niin valtio sitten,kakaroista kun ei ollut mainintaa..tietysti kakarat ovat kaikki retuperäisiä rikollisia ja juoppoja.- TakaisinKertomaan
>>> kukapa sitä lähtee tulkitsemaan arvailemalla?
Ei ainakaan oikeus. <<<
Sitähän se tulkinta tältä osin pitkälle on, arvailemista ja todennäköisyyksiä.
Testamenttia tulkittaessa on otettava huomioon testamentin kokonaisajatus.
Tulkitaanko testamenttia siten, että Pirjon kuoltua Esko olisi halunnut omaisuutensa meneväksi joko Pirjon omaisille tai valtiolle. Ellei testamentti suoraan asiaa sanasta sanaan kerro, tulkitseminen on osittain arpapeliä. Tilanne kun on siten, että harva vainaja on palannut TODELLISTA tahtoaan enää kuolemansa jälkeen kertomaan.
Perintökaaren 11 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan testamentti on niin tulkittava, että tulkinnan voidaan otaksua vastaavan testamentin tekijän tahtoa. Saman luvun muissa pykälissä olevia säännöksiä on sen vuoksi noudatettava vain, mikäli ei testamentin määräyksestä, sen tarkoitukseen ja muihin olosuhteisiin nähden, ole katsottava muuta johtuvan.
Guuggeloi testamentin tulkintakanne. //>>> kukapa sitä lähtee tulkitsemaan arvailemalla?
Ei ainakaan oikeus. <<<
Sitähän se tulkinta tältä osin pitkälle on, arvailemista ja todennäköisyyksiä.
Testamenttia tulkittaessa on otettava huomioon testamentin kokonaisajatus.//
Kun oikeudelta ratkaisua tulkintaan pyydetään, niin oikeuden se tulee antaa. Oikeus joko hyväksyy tai hylkää kanteen.
Tulkintaa Pirjon lasten eduksi ei toki kannata lähteä pyytämään, jollei sen puolesta ole esittää mitään tällaisen tulkinnan puolesta puhuvaa. Tällaisena saattaa käydä esimerkiksi testaattorin ja lapset hyvin tunteneiden henkilöiden kertomukset siitä, että testaattorilla ja lapsilla oli läheiset välit ja testaattori oli eläessään lasten parasta ajatellut, mikä oli ilmennyt vaikkapa pikku lahjoina tai taloudellisena tukena tms. Ehkäpä Pirjo oli testaattoria selvästi nuorempi, jolloin testaattorille ei ollut tullut mieleen, että Pirjo kuolisi ennen häntä, vaan että Pirjo hänet ensin perisi ja Pirjon jälkeen lapset. Ehkäpä testaattori oli Pirjon kuoleman jälkeen ilmaissut jollekulle uskovansa, että Pirjon lapset nyt saisivat Pirjolle testamentatun omaisuuden ilman enempiä toimenpiteitä hänen taholtaan.
Tilanne on tälla tavoin kartoitettava ja sen jälkeen päätettävä, kannattaako a) pyytää Valtiokonttorilta haluttua testamentin tulkintaa ja b) kielteisessä tapauksessa lähteä oikeudenkäyntiin valtiota vastaan.
- JudgeDredd
Missä vaiheessa pirjon kakaroista tuli kuolinpesän osakkaita?
Kysyn vaan ja jos joku tietää niin kertokaa toki jotta voin heittää vasta-argumenttia.- JudgeDredd
Jotta näen että vastataanko täällä ihan vituralleen,entäs pesänjakaja..Tulkitseeko hän kenties testamenttia ensin ja lopputuloksesta riippuen valtio tai kakarat vievät asian rosikseen?SIkälimikäli eskon pesään on haettu käräjiltä pesänjakaja.
Kuka haki sitä pesänjakajaa?kenties lapset vai valtio?
Mikä on oikea tapa toimia tälläisessä tapauksessa suhteessa kakaroihin ja valtioon?
Annetaanko testamentti tiedoksi kakaroille?
Millä perusteella?
Sitten päästäänkin siihen kysymykseen että missä vaiheessa kakaroista tuli pesän osakkaita? Turhaa problematiikkaa tuot tapaukseen. Vai väitätkö, että Pirjon lapsilla ei olisi oikeusturvan tarvetta nostaa testamentin tulkintaa koskevaa kannetta tai vaikka olisi, että heillä ei olisi asianosaisasemaa eli oikeutta kanteen nostamiseen?
Toki, jos pesänjakaja on määrätty, testamentin tulkintakin ensi vaiheessa kuuluu pesänjakajalle. Pesänjakaja ei kuitenkaan voi esimerkiksi kuulla todistajia valan nojalla. Sen tähden, jos muusta ei ole kysymys, pesänjakajan hakeminen ei ole tarkoituksenmukaista. Jos pesänajakajaa ei ole, tulkinta voidaan viedä tuomioistuimeen.
Testamentin tulkintaa koskeva kanne ei ole sidottu 6 kk:n määräaikaan. Mutta jos Pirjo tai hänen lapsensa eivät ole olleet tietoisia testamentista, ongelma syntyy, jolleivät he Eskon kuoleman jälkeenkään saa testamentista tietoa. 10 vuoden kuluttua he tällöin joka tapauksessa ovat menettäneet testamenttiin perustuvan oikeutensa. Sen tähden Eskon olisi syytä antaa kappale testamentista Pirjon haltuun.
- vanhapatu
KKO:1955-II-18 kakaroiden puolesta
KKO:1940-II-189 kakaroita vastaan
KKO:1934-II-540 kakaroiden puolesta
Oldies but goldies
Toisaalta laki on hieman muuttunut noista ajoista. - Mielenkiintoinen-tapaus
>> Huomaan, että olet yksityisajattelija, joka ei ole ollut käytännön kanssa tekemisissä. <<
Ainoa todellinen asiantuntija täällä on nimim. "Varatuomari", jolla todellakin on osoittanut olevansa sekä oikea varatuomari että asioista ajan tasalla. En ole edes väittänyt olevani asiantuntija, saatika oikeassa, vaan myönsin virheen mahdollisuuden.
>> mennään legaalisen presumption mukaan, missä lapset eivät ole Pirjon sijaantulijoita, koska eivät ole testaattoriin nähden perillisasemassa; testamentinsaaja on siten valtio. <<
Kuten sanottua, tämä on paljon mahdollista. En edelleenkään kuitenkaan ole saanut selvyyttä siihen, kenen tehtävä on käynnistää testamentin tulkintakanne ja kuka on ensisijainen perijä. Se, mitä nyt on selvää, on se, että testamenttia tulkittaessa on otettava huomioon testamentin kokonaisajatus.
>> Annetaanko testamentti tiedoksi kakaroille? <<
Oikein hyvä kysymys.
Eskolla ei ole lakimääräisiä perillisiä, ja hän on testamentannut omaisuutensa Pirjolle. Pirjo on kuitenkin menehtynyt ennen Eskoa. Kysymys on siitä, ovatko Pirjon lapset sijaantulijoita testamentille.
Voiko tilanne olla siten, että lastenkin osalta tilanne muuttuu sen mukaan, onko Pirjolla ja hänen lapsillaan ollut tiedossa testamentti ja sen luonne lainkaan? Elleivät lapset tiedä testamentista, he eivät voi edes käynnistää vahvistuskannetta!
Onko nyt ymmärrettävä siten, että testamentti on menettänyt tehonsa edunsaajan kuollessa, ja perimys menee kuin testamenttia ei olisi ollutkaan, ellei siinä ole nimenomaista määräystä tätä tilannetta varten? Tähän verrattava tapaus on kuitenkin tilanne, jossa testamentinsaaja luopuu testamentista - silloin luopujan sijaantulijoina ovat hänen rintaperillisensä, lapset.
Eskon pesässä ainoat mahdolliset perinnönsaajat ovat Pirjon lapset ja valtio. Kuka on Eskon kuolinpesän ilmoittaja, ja voivatko Pirjon lapset testamenttiin tai hyviin naapurussuhteisiin vedoten ottaa pesän ilmoittajan roolin Eskon pesässä? Vai ottaako pesän ilmoittajan roolin aina poliisi tai sosiaaliviranomainen? Edelleen, onko heillä velvollisuus tiedottaa Tuijan perillisille siitä, että Tuijan hyväksi on tehty testamentti?
Toiseksi, pitääkö Pirjon lasten ilmoittaa äitinsä perukirjassa äitinsä osakkuus Eskon kuolinpesässä, jos he siitä tietävät? Ilmoitetaanko perukirjassa myös mahdollinen tehoton testamentti?
Perintökaaren 11 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan testamentti on niin tulkittava, että tulkinnan voidaan otaksua vastaavan testamentin tekijän tahtoa. Saman luvun muissa pykälissä olevia säännöksiä on sen vuoksi noudatettava vain, mikäli ei testamentin määräyksestä, sen tarkoitukseen ja muihin olosuhteisiin nähden, ole katsottava muuta johtuvan.Kovin herkkähipiäiseltä vaikutat, mutta siitä huolimatta totean, että et liene ymmärtänyt, mistä viime kommentissani oli kysymys, kun edelleen jankutat samaa toistamalla tätä:
"Perintökaaren 11 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan testamentti on niin tulkittava, että tulkinnan voidaan otaksua vastaavan testamentin tekijän tahtoa. Saman luvun muissa pykälissä olevia säännöksiä on sen vuoksi noudatettava vain, mikäli ei testamentin määräyksestä, sen tarkoitukseen ja muihin olosuhteisiin nähden, ole katsottava muuta johtuvan."
Etkö siis käsittänyt, että tulkinnasta eivät päätä Pirjon lapset tai lasten kaverit - kuten sinulle kerroin. Tulkinnasta, jos siitä riitaa on, voi auktorisoituna päättää (mahdollisen pesänjakajan jälkeen) vain tuomioistuin. Senpä tähden Pirjon lasten tulee kääntyä tuomioistuimen puoleen saadakseen asiasta valtiota velvoittavan tulkinnan. Jos tällaista auktorisoitua tulkintaa eli tuomioistuimen lainvoimaista päätöstä ei ole tai saada, sovellettavaksi tulee PK 11:6:n oikeusohje. Sen mukaan Eskon jäämistö kuuluu valtiolle.
Olen aiemmin kertonut, minkä tapaisiin seikkoihin Pirjon lapsille myönteinen tuomioistuimen ratkaisu Eskon testamentin tulkinnasta voisi perustua. Tutustupa niihin.- NoidanOppipoika
//Etkö siis käsittänyt, että tulkinnasta eivät päätä Pirjon lapset tai lasten kaverit - kuten sinulle kerroin. Tulkinnasta, jos siitä riitaa on, voi auktorisoituna päättää (mahdollisen pesänjakajan jälkeen) vain tuomioistuin.//
Tulkinnasta siis päättää ensijaisesti testamentin toimeenpanija, joka toimii myös pesänselvittäjänä. Mikäli pesään on määrätty pesänjakaja, hän voi ratkaista tulkintaristiriidat. Tällöin tulkintakanteen nostaminen ei ole tarpeellista. Toimeenpanija ei ole velvollinen edes saattamaan testamenttia valtion tietoon, sillä valtio ei ole perillinen.
//En edelleenkään kuitenkaan ole saanut selvyyttä siihen, kenen tehtävä on käynnistää testamentin tulkintakanne ja kuka on ensisijainen perijä.//
Ensinnä on selvitettävä, onko testamentissa määrätty toimeenpanijaa. Toimeenpanijalla on asiassa sangen laajat valtuudet, joten on hänen varassaan, kuka tarvitsee oikeutta tutkintakanteeseen.
Kyseessä on kannekompetenssi ja tulkintakanteen voi nostaa vain se, jonka oikeuksiin testamentti vaikuttaa eli joiden hyväksi tai rasitukseksi testamentti on tehty. Käsillä olevassa tapauksessa kanteen voi nostaa Tuijan lapset tai valtio, sillä muita oikeudenomistajia jutussa ei ole.
Testamentin tulkintakanteessa kantaja vaatii tuomioistuinta vahvistamaan, ettei testamentin sisältö ole sellainen kuin väitetään. Tulkintakanteen tavoitteena on siis saada selville se, mikä on testamentin oikea sisältö ja mitä testamentin tekijä on oikeasti tarkoittanut.
Testamentin toimeenpanijalla on kaksi vaihtoehtoa:
1. Eskon ja Tuijan tapauksessa PK 11 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan testamentti ei ole yksiselitteisesti tulkittavissa siten, että Tuijan lapset olisivat testamentissa Tuijan sijaantulijoita, koska eivät ole Eskon perillisiä. Tämä tarkoittaa sitä, että saman luvun muissa pykälissä olevia säännöksiä on sen vuoksi noudatettava. Ellei testamentista itsestään muuta selviä, valtio on ainoa mahdollinen ja siten myös ensisijainen perijä. Tulkintakanteen nosto-oikeus jää siten Tuijan lapsille.
2. Koska Eskolla ei ole perillisiä, Eskon ja Tuijan tapauksessa PK 11 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan testamentti on laadittu epäsuorasti valtiota vastaan, jolloin Tuijan lapset ovat testamentissa Tuijan sijaantulijoita, vaikka eivät olekaan Eskon perillisiä. Testamentin toimeenpanijan päätöksellä saman luvun muissa pykälissä olevia säännöksiä, testamentin tarkoitus ja muut olosuhteet huomioiden, ei ole tarpeen noudattaa. Tulkintakanteen nosto-oikeus jää siten valtiolle.
Ellei testamentin toimeenpanijaa ole, juttua tulkitaan kohdan 1 mukaan.
//Kysymys on siitä, ovatko Pirjon lapset sijaantulijoita testamentille.//
Tarkemmin pitänee esittää, onko pätevää testamenttia olemassa. Koska alkuperäisessä kysymyksessä ei Eskon ja Tuijan menehtymisiä ole kuvattu tarkemmin, kysymykseen on mahdotonta vastata. Oleellista olisi tietää, onko Eskolla ollut mahdollisuus muuttaa testamenttiaan haluamaansa vastaavaksi.
Jos testamentti katsotaan päteväksi, olisi luontaista, että lapset ovat myös testamentissa Tuijan sijaantulijoita. Analogia pätee myös silloin, kun testamentin saaja luopuu testamentista - ellei muuta ole osoittaa, lapset toimivat testamentista luovuttaessa luopujan sijaantulijoina.
//Elleivät lapset tiedä testamentista, he eivät voi edes käynnistää vahvistuskannetta!//
Pitää paikkansa. Testamentin tulkintakanteessa ei ole kuitenkaan määräaikaa, joten valtion etu ei ole, testamentista tietäessään, sitä salata. Valtion tulee päin vastoin saattaa testamentti Tuijan kuolinpesän tietoon, sillä testamentin salaaminen saattaa synnyttää perinnön menettäminen.
Edelleen, testamentin saajan on annettava testamentti tiedoksi perillisille haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti. Eskon ja Tuijan tapauksessa testamentin saaja (Tuija) on kuollut, joten testamentti on tiedoksi annettava hänen kuolipesän osakkailla.
Valtio ei ole perillinen, joten testamenttia ei tarvitse saattaa valtiolle tiedoksi, jos testamentin toimeenpanija niin päättää. Valtiokonttorilla kuitenkin on oikeus käsitellä ilman perillisiä kuolleiden henkilöiden kuolinpesiä.
//Kuka on Eskon kuolinpesän ilmoittaja, ja voivatko Pirjon lapset testamenttiin tai hyviin naapurussuhteisiin vedoten ottaa pesän ilmoittajan roolin Eskon pesässä?//
Normaalisti kuolinpesän osakkaat valitsevat keskuudestaan pesän ilmoitttajan, henkilön joka tuntee pesän asiat parhaiten. Kuolinpesän ilmoittajan ei kuitenkaan tarvitse olla pesän osakas. - SelvääSuomea
NoidanOppipoika kirjoitti:
//Etkö siis käsittänyt, että tulkinnasta eivät päätä Pirjon lapset tai lasten kaverit - kuten sinulle kerroin. Tulkinnasta, jos siitä riitaa on, voi auktorisoituna päättää (mahdollisen pesänjakajan jälkeen) vain tuomioistuin.//
Tulkinnasta siis päättää ensijaisesti testamentin toimeenpanija, joka toimii myös pesänselvittäjänä. Mikäli pesään on määrätty pesänjakaja, hän voi ratkaista tulkintaristiriidat. Tällöin tulkintakanteen nostaminen ei ole tarpeellista. Toimeenpanija ei ole velvollinen edes saattamaan testamenttia valtion tietoon, sillä valtio ei ole perillinen.
//En edelleenkään kuitenkaan ole saanut selvyyttä siihen, kenen tehtävä on käynnistää testamentin tulkintakanne ja kuka on ensisijainen perijä.//
Ensinnä on selvitettävä, onko testamentissa määrätty toimeenpanijaa. Toimeenpanijalla on asiassa sangen laajat valtuudet, joten on hänen varassaan, kuka tarvitsee oikeutta tutkintakanteeseen.
Kyseessä on kannekompetenssi ja tulkintakanteen voi nostaa vain se, jonka oikeuksiin testamentti vaikuttaa eli joiden hyväksi tai rasitukseksi testamentti on tehty. Käsillä olevassa tapauksessa kanteen voi nostaa Tuijan lapset tai valtio, sillä muita oikeudenomistajia jutussa ei ole.
Testamentin tulkintakanteessa kantaja vaatii tuomioistuinta vahvistamaan, ettei testamentin sisältö ole sellainen kuin väitetään. Tulkintakanteen tavoitteena on siis saada selville se, mikä on testamentin oikea sisältö ja mitä testamentin tekijä on oikeasti tarkoittanut.
Testamentin toimeenpanijalla on kaksi vaihtoehtoa:
1. Eskon ja Tuijan tapauksessa PK 11 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan testamentti ei ole yksiselitteisesti tulkittavissa siten, että Tuijan lapset olisivat testamentissa Tuijan sijaantulijoita, koska eivät ole Eskon perillisiä. Tämä tarkoittaa sitä, että saman luvun muissa pykälissä olevia säännöksiä on sen vuoksi noudatettava. Ellei testamentista itsestään muuta selviä, valtio on ainoa mahdollinen ja siten myös ensisijainen perijä. Tulkintakanteen nosto-oikeus jää siten Tuijan lapsille.
2. Koska Eskolla ei ole perillisiä, Eskon ja Tuijan tapauksessa PK 11 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan testamentti on laadittu epäsuorasti valtiota vastaan, jolloin Tuijan lapset ovat testamentissa Tuijan sijaantulijoita, vaikka eivät olekaan Eskon perillisiä. Testamentin toimeenpanijan päätöksellä saman luvun muissa pykälissä olevia säännöksiä, testamentin tarkoitus ja muut olosuhteet huomioiden, ei ole tarpeen noudattaa. Tulkintakanteen nosto-oikeus jää siten valtiolle.
Ellei testamentin toimeenpanijaa ole, juttua tulkitaan kohdan 1 mukaan.
//Kysymys on siitä, ovatko Pirjon lapset sijaantulijoita testamentille.//
Tarkemmin pitänee esittää, onko pätevää testamenttia olemassa. Koska alkuperäisessä kysymyksessä ei Eskon ja Tuijan menehtymisiä ole kuvattu tarkemmin, kysymykseen on mahdotonta vastata. Oleellista olisi tietää, onko Eskolla ollut mahdollisuus muuttaa testamenttiaan haluamaansa vastaavaksi.
Jos testamentti katsotaan päteväksi, olisi luontaista, että lapset ovat myös testamentissa Tuijan sijaantulijoita. Analogia pätee myös silloin, kun testamentin saaja luopuu testamentista - ellei muuta ole osoittaa, lapset toimivat testamentista luovuttaessa luopujan sijaantulijoina.
//Elleivät lapset tiedä testamentista, he eivät voi edes käynnistää vahvistuskannetta!//
Pitää paikkansa. Testamentin tulkintakanteessa ei ole kuitenkaan määräaikaa, joten valtion etu ei ole, testamentista tietäessään, sitä salata. Valtion tulee päin vastoin saattaa testamentti Tuijan kuolinpesän tietoon, sillä testamentin salaaminen saattaa synnyttää perinnön menettäminen.
Edelleen, testamentin saajan on annettava testamentti tiedoksi perillisille haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti. Eskon ja Tuijan tapauksessa testamentin saaja (Tuija) on kuollut, joten testamentti on tiedoksi annettava hänen kuolipesän osakkailla.
Valtio ei ole perillinen, joten testamenttia ei tarvitse saattaa valtiolle tiedoksi, jos testamentin toimeenpanija niin päättää. Valtiokonttorilla kuitenkin on oikeus käsitellä ilman perillisiä kuolleiden henkilöiden kuolinpesiä.
//Kuka on Eskon kuolinpesän ilmoittaja, ja voivatko Pirjon lapset testamenttiin tai hyviin naapurussuhteisiin vedoten ottaa pesän ilmoittajan roolin Eskon pesässä?//
Normaalisti kuolinpesän osakkaat valitsevat keskuudestaan pesän ilmoitttajan, henkilön joka tuntee pesän asiat parhaiten. Kuolinpesän ilmoittajan ei kuitenkaan tarvitse olla pesän osakas.Kiitos vastauksesta, nyt alkaa menemään asia jakeluun!
- Kukamuistaasen
NoidanOppipoika kirjoitti:
//Etkö siis käsittänyt, että tulkinnasta eivät päätä Pirjon lapset tai lasten kaverit - kuten sinulle kerroin. Tulkinnasta, jos siitä riitaa on, voi auktorisoituna päättää (mahdollisen pesänjakajan jälkeen) vain tuomioistuin.//
Tulkinnasta siis päättää ensijaisesti testamentin toimeenpanija, joka toimii myös pesänselvittäjänä. Mikäli pesään on määrätty pesänjakaja, hän voi ratkaista tulkintaristiriidat. Tällöin tulkintakanteen nostaminen ei ole tarpeellista. Toimeenpanija ei ole velvollinen edes saattamaan testamenttia valtion tietoon, sillä valtio ei ole perillinen.
//En edelleenkään kuitenkaan ole saanut selvyyttä siihen, kenen tehtävä on käynnistää testamentin tulkintakanne ja kuka on ensisijainen perijä.//
Ensinnä on selvitettävä, onko testamentissa määrätty toimeenpanijaa. Toimeenpanijalla on asiassa sangen laajat valtuudet, joten on hänen varassaan, kuka tarvitsee oikeutta tutkintakanteeseen.
Kyseessä on kannekompetenssi ja tulkintakanteen voi nostaa vain se, jonka oikeuksiin testamentti vaikuttaa eli joiden hyväksi tai rasitukseksi testamentti on tehty. Käsillä olevassa tapauksessa kanteen voi nostaa Tuijan lapset tai valtio, sillä muita oikeudenomistajia jutussa ei ole.
Testamentin tulkintakanteessa kantaja vaatii tuomioistuinta vahvistamaan, ettei testamentin sisältö ole sellainen kuin väitetään. Tulkintakanteen tavoitteena on siis saada selville se, mikä on testamentin oikea sisältö ja mitä testamentin tekijä on oikeasti tarkoittanut.
Testamentin toimeenpanijalla on kaksi vaihtoehtoa:
1. Eskon ja Tuijan tapauksessa PK 11 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan testamentti ei ole yksiselitteisesti tulkittavissa siten, että Tuijan lapset olisivat testamentissa Tuijan sijaantulijoita, koska eivät ole Eskon perillisiä. Tämä tarkoittaa sitä, että saman luvun muissa pykälissä olevia säännöksiä on sen vuoksi noudatettava. Ellei testamentista itsestään muuta selviä, valtio on ainoa mahdollinen ja siten myös ensisijainen perijä. Tulkintakanteen nosto-oikeus jää siten Tuijan lapsille.
2. Koska Eskolla ei ole perillisiä, Eskon ja Tuijan tapauksessa PK 11 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan testamentti on laadittu epäsuorasti valtiota vastaan, jolloin Tuijan lapset ovat testamentissa Tuijan sijaantulijoita, vaikka eivät olekaan Eskon perillisiä. Testamentin toimeenpanijan päätöksellä saman luvun muissa pykälissä olevia säännöksiä, testamentin tarkoitus ja muut olosuhteet huomioiden, ei ole tarpeen noudattaa. Tulkintakanteen nosto-oikeus jää siten valtiolle.
Ellei testamentin toimeenpanijaa ole, juttua tulkitaan kohdan 1 mukaan.
//Kysymys on siitä, ovatko Pirjon lapset sijaantulijoita testamentille.//
Tarkemmin pitänee esittää, onko pätevää testamenttia olemassa. Koska alkuperäisessä kysymyksessä ei Eskon ja Tuijan menehtymisiä ole kuvattu tarkemmin, kysymykseen on mahdotonta vastata. Oleellista olisi tietää, onko Eskolla ollut mahdollisuus muuttaa testamenttiaan haluamaansa vastaavaksi.
Jos testamentti katsotaan päteväksi, olisi luontaista, että lapset ovat myös testamentissa Tuijan sijaantulijoita. Analogia pätee myös silloin, kun testamentin saaja luopuu testamentista - ellei muuta ole osoittaa, lapset toimivat testamentista luovuttaessa luopujan sijaantulijoina.
//Elleivät lapset tiedä testamentista, he eivät voi edes käynnistää vahvistuskannetta!//
Pitää paikkansa. Testamentin tulkintakanteessa ei ole kuitenkaan määräaikaa, joten valtion etu ei ole, testamentista tietäessään, sitä salata. Valtion tulee päin vastoin saattaa testamentti Tuijan kuolinpesän tietoon, sillä testamentin salaaminen saattaa synnyttää perinnön menettäminen.
Edelleen, testamentin saajan on annettava testamentti tiedoksi perillisille haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti. Eskon ja Tuijan tapauksessa testamentin saaja (Tuija) on kuollut, joten testamentti on tiedoksi annettava hänen kuolipesän osakkailla.
Valtio ei ole perillinen, joten testamenttia ei tarvitse saattaa valtiolle tiedoksi, jos testamentin toimeenpanija niin päättää. Valtiokonttorilla kuitenkin on oikeus käsitellä ilman perillisiä kuolleiden henkilöiden kuolinpesiä.
//Kuka on Eskon kuolinpesän ilmoittaja, ja voivatko Pirjon lapset testamenttiin tai hyviin naapurussuhteisiin vedoten ottaa pesän ilmoittajan roolin Eskon pesässä?//
Normaalisti kuolinpesän osakkaat valitsevat keskuudestaan pesän ilmoitttajan, henkilön joka tuntee pesän asiat parhaiten. Kuolinpesän ilmoittajan ei kuitenkaan tarvitse olla pesän osakas.Jos muistan oikein nimimerkki Nix nax sanoi aikoinaan että testamentin saa ilman seuraamuksia tietoisesti yksissätuumin sopien unohtaa, repiä, tuhota tai polttaa.
- kuulolla_varatuomari
"Ainoa todellinen asiantuntija täällä on nimim. "Varatuomari", jolla todellakin on osoittanut olevansa sekä oikea varatuomari että asioista ajan tasalla. En ole edes väittänyt olevani asiantuntija, saatika oikeassa, vaan myönsin virheen mahdollisuuden."
On sääli että Varatuomari kirjoittaa vain vähän. Sen toki ymmärtää kun hän tekee asiaa ihan työkseenkin rahaa vastaan. NoidanOppipoika kirjoitti:
//Etkö siis käsittänyt, että tulkinnasta eivät päätä Pirjon lapset tai lasten kaverit - kuten sinulle kerroin. Tulkinnasta, jos siitä riitaa on, voi auktorisoituna päättää (mahdollisen pesänjakajan jälkeen) vain tuomioistuin.//
Tulkinnasta siis päättää ensijaisesti testamentin toimeenpanija, joka toimii myös pesänselvittäjänä. Mikäli pesään on määrätty pesänjakaja, hän voi ratkaista tulkintaristiriidat. Tällöin tulkintakanteen nostaminen ei ole tarpeellista. Toimeenpanija ei ole velvollinen edes saattamaan testamenttia valtion tietoon, sillä valtio ei ole perillinen.
//En edelleenkään kuitenkaan ole saanut selvyyttä siihen, kenen tehtävä on käynnistää testamentin tulkintakanne ja kuka on ensisijainen perijä.//
Ensinnä on selvitettävä, onko testamentissa määrätty toimeenpanijaa. Toimeenpanijalla on asiassa sangen laajat valtuudet, joten on hänen varassaan, kuka tarvitsee oikeutta tutkintakanteeseen.
Kyseessä on kannekompetenssi ja tulkintakanteen voi nostaa vain se, jonka oikeuksiin testamentti vaikuttaa eli joiden hyväksi tai rasitukseksi testamentti on tehty. Käsillä olevassa tapauksessa kanteen voi nostaa Tuijan lapset tai valtio, sillä muita oikeudenomistajia jutussa ei ole.
Testamentin tulkintakanteessa kantaja vaatii tuomioistuinta vahvistamaan, ettei testamentin sisältö ole sellainen kuin väitetään. Tulkintakanteen tavoitteena on siis saada selville se, mikä on testamentin oikea sisältö ja mitä testamentin tekijä on oikeasti tarkoittanut.
Testamentin toimeenpanijalla on kaksi vaihtoehtoa:
1. Eskon ja Tuijan tapauksessa PK 11 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan testamentti ei ole yksiselitteisesti tulkittavissa siten, että Tuijan lapset olisivat testamentissa Tuijan sijaantulijoita, koska eivät ole Eskon perillisiä. Tämä tarkoittaa sitä, että saman luvun muissa pykälissä olevia säännöksiä on sen vuoksi noudatettava. Ellei testamentista itsestään muuta selviä, valtio on ainoa mahdollinen ja siten myös ensisijainen perijä. Tulkintakanteen nosto-oikeus jää siten Tuijan lapsille.
2. Koska Eskolla ei ole perillisiä, Eskon ja Tuijan tapauksessa PK 11 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan testamentti on laadittu epäsuorasti valtiota vastaan, jolloin Tuijan lapset ovat testamentissa Tuijan sijaantulijoita, vaikka eivät olekaan Eskon perillisiä. Testamentin toimeenpanijan päätöksellä saman luvun muissa pykälissä olevia säännöksiä, testamentin tarkoitus ja muut olosuhteet huomioiden, ei ole tarpeen noudattaa. Tulkintakanteen nosto-oikeus jää siten valtiolle.
Ellei testamentin toimeenpanijaa ole, juttua tulkitaan kohdan 1 mukaan.
//Kysymys on siitä, ovatko Pirjon lapset sijaantulijoita testamentille.//
Tarkemmin pitänee esittää, onko pätevää testamenttia olemassa. Koska alkuperäisessä kysymyksessä ei Eskon ja Tuijan menehtymisiä ole kuvattu tarkemmin, kysymykseen on mahdotonta vastata. Oleellista olisi tietää, onko Eskolla ollut mahdollisuus muuttaa testamenttiaan haluamaansa vastaavaksi.
Jos testamentti katsotaan päteväksi, olisi luontaista, että lapset ovat myös testamentissa Tuijan sijaantulijoita. Analogia pätee myös silloin, kun testamentin saaja luopuu testamentista - ellei muuta ole osoittaa, lapset toimivat testamentista luovuttaessa luopujan sijaantulijoina.
//Elleivät lapset tiedä testamentista, he eivät voi edes käynnistää vahvistuskannetta!//
Pitää paikkansa. Testamentin tulkintakanteessa ei ole kuitenkaan määräaikaa, joten valtion etu ei ole, testamentista tietäessään, sitä salata. Valtion tulee päin vastoin saattaa testamentti Tuijan kuolinpesän tietoon, sillä testamentin salaaminen saattaa synnyttää perinnön menettäminen.
Edelleen, testamentin saajan on annettava testamentti tiedoksi perillisille haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti. Eskon ja Tuijan tapauksessa testamentin saaja (Tuija) on kuollut, joten testamentti on tiedoksi annettava hänen kuolipesän osakkailla.
Valtio ei ole perillinen, joten testamenttia ei tarvitse saattaa valtiolle tiedoksi, jos testamentin toimeenpanija niin päättää. Valtiokonttorilla kuitenkin on oikeus käsitellä ilman perillisiä kuolleiden henkilöiden kuolinpesiä.
//Kuka on Eskon kuolinpesän ilmoittaja, ja voivatko Pirjon lapset testamenttiin tai hyviin naapurussuhteisiin vedoten ottaa pesän ilmoittajan roolin Eskon pesässä?//
Normaalisti kuolinpesän osakkaat valitsevat keskuudestaan pesän ilmoitttajan, henkilön joka tuntee pesän asiat parhaiten. Kuolinpesän ilmoittajan ei kuitenkaan tarvitse olla pesän osakas.//Tulkinnasta siis päättää ensijaisesti testamentin toimeenpanija, joka toimii myös pesänselvittäjänä. Mikäli pesään on määrätty pesänjakaja, hän voi ratkaista tulkintaristiriidat. Tällöin tulkintakanteen nostaminen ei ole tarpeellista. Toimeenpanija ei ole velvollinen edes saattamaan testamenttia valtion tietoon, sillä valtio ei ole perillinen.//
Lähdet turhan painokkaasti siitä, että tulkinnasta päättää ensisijaisesti testamentin toimeenpanija, sillä se, että testamentissa olisi määrätty sen toimeenpanija, on hyvin poikkeuksellista. Varsinkin nyt po. tapauksessa toimeenpanija olisi täysi turhake (ja vielä varsin kallis sellainen), koska koko jäämistö oli testamentattu YHDELLE testamentinsaajalle, Pirjolle. Mitään erityistä toimeenpanemista tässä tapauksessa ei olisi.
Mikäli pesänjakaja jostain syystä olisi määrätty (mikä jälleen tässä tapauksessa olisi täysin tarpeeton ylimääräinen kuluerä), tulkinnan ensi vaiheessa tekisi pesänjakaja - kuten esitin. Mutta pesänjakajan keinot testaattorin tahdon selvittämiseen ovat rajalliset, kun hän esim. ei voi kuulla todistajia valan nojalla. Jos pesänjakajan tulkinta tyydyttäisi sekä Pirjon lapsia että valtiota, niin hyvä on. Jos se olisi Pirjon lapsille vastainen, nämä varmasti haluaisivat tuomioistuimen ratkaisun, ja valittaisivat pesänjakajan päätöksestä käräjäoikeuteen, missä todistajia kuullaan valan nojalla, jolloin heidän kertomallaan on painavampi merkitys asiaa ratkaistaessa.
//Toimeenpanija ei ole velvollinen edes saattamaan testamenttia valtion tietoon, sillä valtio ei ole perillinen.//
Toimeenpanija nimenomaan toimeenpanijan asemassaan ON velvollinen saattamaan testamentin valtion tietoon. Kuinka voit kuvitella (täysi amatööri kyllä voi!), että toimeenpanija voisi ratkaista testamentin tulkinnan, missä valtio on osapuolena ja saattaisi jäädä ilman perintöä (jos Pirjon lapset tulkittaisiin Eskon testamentinsaajiksi), varaamatta valtiolle tilaisuutta lausua asiasta kantaansa ennen tulkinnan tekemistä?!
Koeta ymmärtää, että testamentin toimeenpanija EI ole testamentinsaaja tai edes testamentinsaajan asiamies, josta säädetään PK 14:4:ssä "Testamentin tekijän kuoltua on =>testamentin saajan<= annettava testamentti tiedoksi perillisille haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti ja heille on annettava samalla oikeaksi todistettu jäljennös testamentista." http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L14P4 Toimeenpanija on asianosaisiin nähden ulkopuolinen, hänen tehtävänsä on toteuttaa testaattorin tahto. Siinä tehtävässään hänen tulee kuulla niitä, joiden oikeutta testamentin tulkitseminen koskee - tai ainakin varata näille tilaisuus esittää asiassa kantansa. Tähän kuuluu oleellisena testamentin tiedoksi antaminen näille tahoille, tässä siis sekä Pirjon lapsille että valtiolle.
//Testamentin tulkintakanteessa kantaja vaatii tuomioistuinta vahvistamaan, ettei testamentin sisältö ole sellainen kuin väitetään.//
Epäloogisuuksia toisensa perään! Kuka tässäkin tapauksessa jotain väittäisi, jos testamenttia ei edes olisi toimitettu valtiolle tiedoksi?!!! Tässä tapauksessa kantaja ei vaadi mitään tuollaista, vaan vaatii vahvistettavaksi, että testamenttia tulkittaisiin siten, että Esko on tarkoittanut Tuijan lapset testamentinsaajiksi siinä tpauksessa, että Tuija kuolisi ennen Eskoa, vaikkei tämä testamentin sanamuodosta ilmene.
//Testamentin toimeenpanijalla on kaksi vaihtoehtoa://
Olet juuttunut tuohon toimeenpanijaan, vaikka sellaisen olemassa olo Eskon testamentissa on äärimmäisen epätodennäköistä.
//Testamentin toimeenpanijan päätöksellä saman luvun muissa pykälissä olevia säännöksiä, testamentin tarkoitus ja muut olosuhteet huomioiden, ei ole tarpeen noudattaa. Tulkintakanteen nosto-oikeus jää siten valtiolle.//
Edelleen: Milläs valtio tietäisi tulkintakanteen nostaa, kun testamenttia sinun käsityksesi mukaan ei edes tarvinnut antaa valtiolle tiedoksi?!!! Tästä syystä testamentti ON annettava valtiolle tiedoksi ja varattava valtiolle kannan esittämisen mahdollisuus jo ennen ensimmäisenkään tulkinnan tekemistä.
//Tarkemmin pitänee esittää, onko pätevää testamenttia olemassa.//
Tässäkin ajatuksesi kömmähtää pahan kerran. Kysymys testamentin pätevyydestä ratkaistaan PK 13 luvun säännösten nojalla. Testamentti voidaan moitteen johdosta (huom. aika 6 kk tied.annosta -toisin kuin tulkintakanteessa!) julistaa pätemättömäksi, jos sitä rasittaa jokin ko. luvussa mainittu pätemättömyysperuste. Lähtökohtaisesti nyt po. testamentti on pätevä, koska mitään 13 luvun pätemättömyysperusteisiin vivahtavaakaan ei ole esitetty. Nyt on kysymys vain ja ainoastaan - ja nimenomaisesti - testamentin tulkinnasta.
//Jos testamentti katsotaan päteväksi, olisi luontaista, että lapset ovat myös testamentissa Tuijan sijaantulijoita./
Sijaantulolla ei ole mitään tekemistä testamentin pätevyyden kanssa. Asia ratkeaa pelkästään sen tulkinnalla, oliko Esko tarkoittanut Pirjon lapset testamentinsaajiksi siinä tapauksessa, että Pirjo kuolisikin ennen Eskoa.- NoidanOppipoika
nix_nax kirjoitti:
//Tulkinnasta siis päättää ensijaisesti testamentin toimeenpanija, joka toimii myös pesänselvittäjänä. Mikäli pesään on määrätty pesänjakaja, hän voi ratkaista tulkintaristiriidat. Tällöin tulkintakanteen nostaminen ei ole tarpeellista. Toimeenpanija ei ole velvollinen edes saattamaan testamenttia valtion tietoon, sillä valtio ei ole perillinen.//
Lähdet turhan painokkaasti siitä, että tulkinnasta päättää ensisijaisesti testamentin toimeenpanija, sillä se, että testamentissa olisi määrätty sen toimeenpanija, on hyvin poikkeuksellista. Varsinkin nyt po. tapauksessa toimeenpanija olisi täysi turhake (ja vielä varsin kallis sellainen), koska koko jäämistö oli testamentattu YHDELLE testamentinsaajalle, Pirjolle. Mitään erityistä toimeenpanemista tässä tapauksessa ei olisi.
Mikäli pesänjakaja jostain syystä olisi määrätty (mikä jälleen tässä tapauksessa olisi täysin tarpeeton ylimääräinen kuluerä), tulkinnan ensi vaiheessa tekisi pesänjakaja - kuten esitin. Mutta pesänjakajan keinot testaattorin tahdon selvittämiseen ovat rajalliset, kun hän esim. ei voi kuulla todistajia valan nojalla. Jos pesänjakajan tulkinta tyydyttäisi sekä Pirjon lapsia että valtiota, niin hyvä on. Jos se olisi Pirjon lapsille vastainen, nämä varmasti haluaisivat tuomioistuimen ratkaisun, ja valittaisivat pesänjakajan päätöksestä käräjäoikeuteen, missä todistajia kuullaan valan nojalla, jolloin heidän kertomallaan on painavampi merkitys asiaa ratkaistaessa.
//Toimeenpanija ei ole velvollinen edes saattamaan testamenttia valtion tietoon, sillä valtio ei ole perillinen.//
Toimeenpanija nimenomaan toimeenpanijan asemassaan ON velvollinen saattamaan testamentin valtion tietoon. Kuinka voit kuvitella (täysi amatööri kyllä voi!), että toimeenpanija voisi ratkaista testamentin tulkinnan, missä valtio on osapuolena ja saattaisi jäädä ilman perintöä (jos Pirjon lapset tulkittaisiin Eskon testamentinsaajiksi), varaamatta valtiolle tilaisuutta lausua asiasta kantaansa ennen tulkinnan tekemistä?!
Koeta ymmärtää, että testamentin toimeenpanija EI ole testamentinsaaja tai edes testamentinsaajan asiamies, josta säädetään PK 14:4:ssä "Testamentin tekijän kuoltua on =>testamentin saajan<= annettava testamentti tiedoksi perillisille haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti ja heille on annettava samalla oikeaksi todistettu jäljennös testamentista." http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L14P4 Toimeenpanija on asianosaisiin nähden ulkopuolinen, hänen tehtävänsä on toteuttaa testaattorin tahto. Siinä tehtävässään hänen tulee kuulla niitä, joiden oikeutta testamentin tulkitseminen koskee - tai ainakin varata näille tilaisuus esittää asiassa kantansa. Tähän kuuluu oleellisena testamentin tiedoksi antaminen näille tahoille, tässä siis sekä Pirjon lapsille että valtiolle.
//Testamentin tulkintakanteessa kantaja vaatii tuomioistuinta vahvistamaan, ettei testamentin sisältö ole sellainen kuin väitetään.//
Epäloogisuuksia toisensa perään! Kuka tässäkin tapauksessa jotain väittäisi, jos testamenttia ei edes olisi toimitettu valtiolle tiedoksi?!!! Tässä tapauksessa kantaja ei vaadi mitään tuollaista, vaan vaatii vahvistettavaksi, että testamenttia tulkittaisiin siten, että Esko on tarkoittanut Tuijan lapset testamentinsaajiksi siinä tpauksessa, että Tuija kuolisi ennen Eskoa, vaikkei tämä testamentin sanamuodosta ilmene.
//Testamentin toimeenpanijalla on kaksi vaihtoehtoa://
Olet juuttunut tuohon toimeenpanijaan, vaikka sellaisen olemassa olo Eskon testamentissa on äärimmäisen epätodennäköistä.
//Testamentin toimeenpanijan päätöksellä saman luvun muissa pykälissä olevia säännöksiä, testamentin tarkoitus ja muut olosuhteet huomioiden, ei ole tarpeen noudattaa. Tulkintakanteen nosto-oikeus jää siten valtiolle.//
Edelleen: Milläs valtio tietäisi tulkintakanteen nostaa, kun testamenttia sinun käsityksesi mukaan ei edes tarvinnut antaa valtiolle tiedoksi?!!! Tästä syystä testamentti ON annettava valtiolle tiedoksi ja varattava valtiolle kannan esittämisen mahdollisuus jo ennen ensimmäisenkään tulkinnan tekemistä.
//Tarkemmin pitänee esittää, onko pätevää testamenttia olemassa.//
Tässäkin ajatuksesi kömmähtää pahan kerran. Kysymys testamentin pätevyydestä ratkaistaan PK 13 luvun säännösten nojalla. Testamentti voidaan moitteen johdosta (huom. aika 6 kk tied.annosta -toisin kuin tulkintakanteessa!) julistaa pätemättömäksi, jos sitä rasittaa jokin ko. luvussa mainittu pätemättömyysperuste. Lähtökohtaisesti nyt po. testamentti on pätevä, koska mitään 13 luvun pätemättömyysperusteisiin vivahtavaakaan ei ole esitetty. Nyt on kysymys vain ja ainoastaan - ja nimenomaisesti - testamentin tulkinnasta.
//Jos testamentti katsotaan päteväksi, olisi luontaista, että lapset ovat myös testamentissa Tuijan sijaantulijoita./
Sijaantulolla ei ole mitään tekemistä testamentin pätevyyden kanssa. Asia ratkeaa pelkästään sen tulkinnalla, oliko Esko tarkoittanut Pirjon lapset testamentinsaajiksi siinä tapauksessa, että Pirjo kuolisikin ennen Eskoa.Kiitos.
//Toimeenpanija nimenomaan toimeenpanijan asemassaan ON velvollinen saattamaan testamentin valtion tietoon.//
Kyllä, tämä pitää paikkansa. My bad. Ellei testamentin tekijältä todellakaan ole jäänyt perillisiä, on testamentti annettava tiedoksi Valtiokonttorille. Vaikka testamentin toimeenpanijalla onkin asiassa laajat valtuudet, hänellä ei ole oikeutta käyttää asiassa harkintaa.
//Olet juuttunut tuohon toimeenpanijaan, vaikka sellaisen olemassa olo Eskon testamentissa on äärimmäisen epätodennäköistä.//
Se on joka tapauksessa ensimmäinen asia, mitä jutussa pitää tarkistaa. Edelleen, me emme ole tilanteessa kertoa "Eskon ja Tuijan" tapauksesta sen enempää, koska tapaus lienee nim. "Pekkapuupää2222":n itsensä luoma. Me voimme itse kukin toki arvata asiassa kaikenlaista, mutta testamentin toimeenpanija joko on määrätty tai ei ole.
Toiseksi, en ole juuttunut toimeenpanijaan, sillä olen hyvin selkeästi todennut, että ilman toimeenpanijaa, ja ellei testamentista itsestään muuta johdu, valtio on ainoa mahdollinen ja siten myös ensisijainen perijä. Tulkintakanteen nosto-oikeus jää siten Tuijan lapsille.
//Edelleen: Milläs valtio tietäisi tulkintakanteen nostaa, kun testamenttia sinun käsityksesi mukaan ei edes tarvinnut antaa valtiolle tiedoksi?!!!//
En ole sanonut kuvatulla tavalla.
Olen sanonut, että "valtio ei ole perillinen, joten testamenttia ei tarvitse saattaa valtiolle tiedoksi, jos testamentin toimeenpanija niin päättää. Valtiokonttorilla kuitenkin on oikeus käsitellä ilman perillisiä kuolleiden henkilöiden kuolinpesiä."
Ei siis ole toimeenpanijan harkinnassa saattaa testamenttia valtiolle tietoon, vaan ilman perillisiä kuolleen henkilön testamentti on saatettava aina Valtiokonttorin tiedoksi. Siis riippumatta mahdollisen toimeenpanijan omasta harkinnasta.
//Kysymys testamentin pätevyydestä ratkaistaan PK 13 luvun säännösten nojalla.//
Kaikille on selvää, että jopa muodoltaan virheellinen testamentti voi tulla päteväksi, jos kukaan ei käytä moiteoikeuttaan. Tällöin testamentin pätevyys ei tule edes arvioitavaksi.
Nyt kuitenkin sanoin näin: "Oleellista olisi tietää, onko Eskolla ollut mahdollisuus muuttaa testamenttiaan haluamaansa vastaavaksi."
Mitä laki sanookaan sellaisen testamentin pätevyydestä, jossa testaattori nimeää edunsaajaksi kuolleeksi tietämänsä henkilön? Saman periaatteen mukaan kuolleeksi tiedetty henkilö on poistettava edunsaajan paikalta kohtuulliseksi katsottavassa ajassa, sillä muutoin on vaarana, että testamentti menettää pätevyytensä.
Tekijän erehdys siitä, että edunsaaja on hengissä, voi aiheuttaa testamentin pätemättömyyden. On myös mahdollista, että testaattori on jo kykenemätön muuttamaan testamenttiaan, eikä kykene vaihtamaan edunsaajaa ja on siten oikeustoimikelvoton.
- Pekkapuupää2222
"Mitä laki sanookaan sellaisen testamentin pätevyydestä, jossa testaattori nimeää edunsaajaksi kuolleeksi tietämänsä henkilön?"
Esko ei tiennyt että Pirjo oli kuollut ennenkuin kutsu taivaaseen tuli.
Kukaan ei ole selkeästi vastannut vielä tähän..Onko Pirjon kakarat Eskon kuolinpesän osakkaita ja jos on niin kuka TAI mikä seikka on antanut heille kuolinpesän osakkuuden?
Testamentti sinänsä mitätöityy jos testamentin saaja kuolee ennen testamentin tekijää,siis saajan osalta.Sijaantulo olisi tietysti mahdollinen jos Pirjon kakarat olisivat perimysasemassa jättäjää kohtaan mutta tässä tapauksessa ei ole.
Joten ainut asia on se että kuka tulkitsee ensisijaisesti sen että saavatko kakarat pesän osakkuuden vai ei,oletetaan että Eskon lähipiirissä oli lakimies joka otti pesän haltuunsa.
Voitaisiin olettaa että kakarat eivät saaneet pesän osakkuutta missään vaiheessa.
Mutta sehän ei kerro sitä että saivatko kakarat Eskon pesästä jotain.- NoidanOppipoika
//Esko ei tiennyt että Pirjo oli kuollut ennenkuin kutsu taivaaseen tuli.//
Kyllä, tämä on ymmärretty aivan oikein.
Oma esitykseni koski erityisesti analogiaa siitä, että kuolleeksi tiedetty henkilö on poistettava testamentin edunsaajan paikalta kohtuulliseksi katsottavassa ajassa, sillä muutoin on vaarana, että testamentti menettää pätevyytensä. Kuolleeksi tiedettyä henkilöä ei voida pitää testamentissa tietoisesti ainoana edunsaajana, sillä moite- tai vastaavassa tilanteessa on mahdollista, että testaattoria pidetään kykenemättömänä tekemään muutosta ja siten mahdollisesti oikeustoimikelvottomana.
//Onko Pirjon kakarat Eskon kuolinpesän osakkaita ja jos on niin kuka TAI mikä seikka on antanut heille kuolinpesän osakkuuden?//
Oma näkemykseni on, että Pirjon lapsista voi tulla Eskon kuolinpesän osakkaita vain Pirjon kuolinpesän osakkuuden kautta. Jotta tämä järjestelmä toimisi, kuolinpesällä tulisi olla Eskon määräämä testamentin toimeenpanija, joka tulkitsee Pirjon lapset testamentin sijaantulijoiksi. Minimissään Pirjolla tai hänen sukulaisillaan tulisi olla testamentin kopio, jotta lapset saisivat asiaansa lainkaan eteenpäin.
Todennäköisempää kuitenkin on, että viranomainen, huomatessaan että Eskolla ei ole perillisiä tai kuranttia testamenttia, määrää Eskon pesään väliaikaisen haltuunottajan. Kun tieto kuolemasta ja mahdollisesta testamentista menee Valtiokonttorille saakka, Valtiokonttori valitsee kuolinpesälle pesänhoitajan, joka valtuutetaan selvittämään perinnönjättäjän jäämistöä. Tässä vaiheessa määrättävällä pesänhoitajalla on oltava juridinen osaaminen, kuten AA.
Viimeistään nyt Pirjon kuolinpesän, jos sellainen on vielä olemassa, tulisi saada tieto siitä, että Pirjon hyväksi on tehty testamentti. Ellei Valtiokonttori ja sen määräämä pesänhoitaja hyväksy Pirjon kuolinpesää (lapset) testamentin sijaantulijoiksi, lapset voivat nostaa testamentin tulkintakanteen, sillä testamentti vaikuttaa heidän mahdollisiin oikeuksiinsa. Toisaalta testamentin tulkintakanteessa ei ole määräaikaa.
//Mutta sehän ei kerro sitä että saivatko kakarat Eskon pesästä jotain.//
Näin on. Vaikka Eskon omaisuuden jako menisi raskaimman kautta, valtio pitää itsellään noin 30% perinnöistä ja jakaa loput kunnille ja yksityisille.
- Arvataan-nyt-näin
>> Tässäkin ajatuksesi kömmähtää pahan kerran. Kysymys testamentin pätevyydestä ratkaistaan PK 13 luvun säännösten nojalla. <<
Yllä olevan tekstin kirjoittaja on ilmaisussaan perin ylimalkainen, sillä testamentin pätevyyttä (tai tehokkuutta) ei ratkaista pelkästään PK 13:ssa. PK 13 koskee tilanteita, joissa testamenttia moititaan erityisesti sen muotoon tai testamentinteko-olosuhteisiin nähden.
Oleellista testamentille on aina, että siinä kuvataan testamentin jättäjän todellinen tahto (PK 11).
PK 13 ei kuitenkaan mainitse sanallakaan sitä, että testamentti on pätemätön, jos testaattori on erehtynyt sillä tavalla, että se on määräävästi vaikuttanut hänen tahtoonsa. Edelleen testamentti voi olla pätemätön rauenneiden edellytysten johdosta. Testamentti voi siis olla muodollisesti pätevä, mutta vaikkapa purkautunut avioliitto tai edunsaajan kuolema saattavat tehdä testamentista pätemättömän. Kyseessä on molemmissa tapauksissa rauenneet olosuhteet.
Edelleen tilanne voi olla sellainen, että testamentin tekijällä on ollut kelpoisuus peruuttaa aiempi testamentti, mutta ei määrätä omaisuudestaan uudella testamentilla. Vaikka jokin pätemättömyysperuste olisikin käsillä, testamenttia ei välttämättä julisteta pätemättömäksi, jos testamentin kuitenkin katsotaan vastaavan testamentin tekijän tahtoa.
PK 13 jättää testamentin pätevyyden tai pätemättömyyden vajaaksi, ja silloin tieto on haettava muualta perintökaaresta tai oikeuskirjallisuudesta.
>> Testamentti sinänsä mitätöityy jos testamentin saaja kuolee ennen testamentin tekijää,siis saajan osalta.Sijaantulo olisi tietysti mahdollinen jos Pirjon kakarat olisivat perimysasemassa jättäjää kohtaan mutta tässä tapauksessa ei ole. <<
Testamentti "ei mitätöidy" automaattisesti, eikä siitä tule pätemätöntä automaattisesti. Tilanteessa tulee tarkastella kokonaisuutta ja mm. sitä, ovatko testamentissa tarkoitetut olosuhteet rauenneet.
Jollei perillistä ole, menee perintö valtiolle.
Testamentin saajan tulee antaa testamentti todisteellisesti tiedoksi perittävän lakimääräisille perillisille. Testamentin tiedoksiannosta alkaa kulua kuuden kuukauden mittainen moiteaika. Jos perinnön jättäjällä ei ole lakimääräisiä perillisiä eikä laadittua testamenttia, viranomaisen on saatettava menehtyminen tietoon Valtiokonttorille.
Koska testamentti on nyt olemassa, ei ole itsestään selvää, että pesään voidaan määrätä väliaikaista haltuunottajaa tai että asia kuuluisi Valtiokonttorille. PK 14.4:n mukaan kuitenkin, jollei testamentin tekijältä ole jäänyt perillisiä, on testamentti annettava tiedoksi valtiokonttorille. Edelleen PK 5 mukaan valtiolla on oikeus moittia perittävän tekemää testamenttia siten kuin asiasta säädetään.
Testamentti on nyt olemassa, mutta testamentin saaja on kuollut. Testamentin saaja on kuolinpesän osakas myös siinä tapauksessa, että hänen oikeutensa olisi riidanalainen. Tällä suojataan yleistestamentinsaajaa sen ajan, kun testamentin pätevyyttä selvitetään.
Kuolleen edunsaajan kuolinpesä, nyt edunsaajan lapset, ovat äitinsä kuolinpesän kautta myös testaattorin kuolinpesän osakkaita, vaikka oikeus olisikin riidanalainen. Kuolinpesän, nyt lasten, oikeus testamentin jättäjän perintöön ratkeaa vasta siinä vaiheessa, kun ko. testamentin pätevyys on selvitetty.Nimimerkki esiintyy kovin pollena, tapansa mukaan. Aiheesta sivuun hän menee ryhtymällä esitelmöimään, millä kaikilla perusteilla (perintökaaren ulkopuolisilla) testamentti voidaan pätemättömäksi julistaa. Toki oikeustoimilain yleiset pätemättömyysperusteet (3 luku, johon täälläkin viikon sisään olen kahdesti viitannut) voivat tulla sovellettaviksi testamenttiinkin, samoin kysymys rauenneista edellytyksistä. Mutta ne eivät liity nyt po. asiaan.
Keskustelun aiheena ei ollut testamentin pätevyys/pätemättömyys, vaan testamentin tulkinta. Vähäisintäkään vihjettä siitä, että nyt puheena olevaan testamenttiin mainittuja pätemättömyysperusteita voisi tulla sovellettavaksi, ei tähän asiaan annettuun infoon ole sisältynyt, joten niistä esitelmöiminen ei tapausta missään määrin valaise.
Kommenttini siten koski sitä, että nyt on kysymys testamentin tulkintakanteesta, ei testamentin pätevyyden selvittämisestä. Sitä, ovatko Pirjon lapset tulkinnallisesti Eskon testamentinsaajia, kun Pirjo on kuollut ennen Eskoa, eikä heitä ole testamentissa mainittu.
Lainaus:
"Lähtökohtaisesti nyt po. testamentti on pätevä, koska mitään 13 luvun pätemättömyysperusteisiin vivahtavaakaan ei ole esitetty. Nyt on kysymys vain ja ainoastaan - ja nimenomaisesti - testamentin tulkinnasta."
Nirppanokkia varten olisin tietysti voinut tuon muotoilla jättämällä "13 luvun" pois. Mutta saipa taas joku mahdollisuuden päästä pätemään.
Muu osa nimimerkin kommenttia koskikin toisten kommentaareja.- Arvataan-nyt-näin
nix_nax kirjoitti:
Nimimerkki esiintyy kovin pollena, tapansa mukaan. Aiheesta sivuun hän menee ryhtymällä esitelmöimään, millä kaikilla perusteilla (perintökaaren ulkopuolisilla) testamentti voidaan pätemättömäksi julistaa. Toki oikeustoimilain yleiset pätemättömyysperusteet (3 luku, johon täälläkin viikon sisään olen kahdesti viitannut) voivat tulla sovellettaviksi testamenttiinkin, samoin kysymys rauenneista edellytyksistä. Mutta ne eivät liity nyt po. asiaan.
Keskustelun aiheena ei ollut testamentin pätevyys/pätemättömyys, vaan testamentin tulkinta. Vähäisintäkään vihjettä siitä, että nyt puheena olevaan testamenttiin mainittuja pätemättömyysperusteita voisi tulla sovellettavaksi, ei tähän asiaan annettuun infoon ole sisältynyt, joten niistä esitelmöiminen ei tapausta missään määrin valaise.
Kommenttini siten koski sitä, että nyt on kysymys testamentin tulkintakanteesta, ei testamentin pätevyyden selvittämisestä. Sitä, ovatko Pirjon lapset tulkinnallisesti Eskon testamentinsaajia, kun Pirjo on kuollut ennen Eskoa, eikä heitä ole testamentissa mainittu.
Lainaus:
"Lähtökohtaisesti nyt po. testamentti on pätevä, koska mitään 13 luvun pätemättömyysperusteisiin vivahtavaakaan ei ole esitetty. Nyt on kysymys vain ja ainoastaan - ja nimenomaisesti - testamentin tulkinnasta."
Nirppanokkia varten olisin tietysti voinut tuon muotoilla jättämällä "13 luvun" pois. Mutta saipa taas joku mahdollisuuden päästä pätemään.
Muu osa nimimerkin kommenttia koskikin toisten kommentaareja.Ystävällisesti sanoit, mukavaa!
Sinun kannattaa aluksi lähestyä ketjun tekstejä, siis muitakin kuin alkuperäistä. Nim. JudgeDredd muiden muassa on kaivannut vastauksia häntä askarruttaviin kysymyksiin.
Lukijoita kiinnostavaksi aiheeksi on noussut muutama seikka eli varsinkin testamentin laatijan todellinen tahto ja se, millainen oikeus Pirjon lapsilla on Eskon kuolinpesään.
Testamentin saaja, nyt edesmenneen Pirjon kuolinpesä, on Eskon kuolinpesän osakas myös siinä tapauksessa, että vaadittava oikeus olisi riidanalainen. Pirjon kuolinpesän, ja nyt siis hänen lastensa, oikeus testamentin jättäjän perintöön ratkeaa vasta siinä vaiheessa, kun ko. testamentin pätevyys on selvitetty.
Olet siis väärässä, etteikö testamentin pätevyys liity täällä keskusteltaviin asioihin. Kyllä liittyy.
Oleellista asiassa on myös se, että osa testamenteista katsotaan jo lähtökohtaisesti pätemättömäksi. Testamentin sisällön osalta kysymyksessä voi usein olla ainoastaan oletus, joka voidaan kumota vastanäytöllä. Todistustaakan voidaan nytkin katsoa olevan niillä henkilöillä, jotka väittävät testamentin olevan edelleen voimassa, muuttuneista olosuhteista Arvataan-nyt-näin kirjoitti:
Ystävällisesti sanoit, mukavaa!
Sinun kannattaa aluksi lähestyä ketjun tekstejä, siis muitakin kuin alkuperäistä. Nim. JudgeDredd muiden muassa on kaivannut vastauksia häntä askarruttaviin kysymyksiin.
Lukijoita kiinnostavaksi aiheeksi on noussut muutama seikka eli varsinkin testamentin laatijan todellinen tahto ja se, millainen oikeus Pirjon lapsilla on Eskon kuolinpesään.
Testamentin saaja, nyt edesmenneen Pirjon kuolinpesä, on Eskon kuolinpesän osakas myös siinä tapauksessa, että vaadittava oikeus olisi riidanalainen. Pirjon kuolinpesän, ja nyt siis hänen lastensa, oikeus testamentin jättäjän perintöön ratkeaa vasta siinä vaiheessa, kun ko. testamentin pätevyys on selvitetty.
Olet siis väärässä, etteikö testamentin pätevyys liity täällä keskusteltaviin asioihin. Kyllä liittyy.
Oleellista asiassa on myös se, että osa testamenteista katsotaan jo lähtökohtaisesti pätemättömäksi. Testamentin sisällön osalta kysymyksessä voi usein olla ainoastaan oletus, joka voidaan kumota vastanäytöllä. Todistustaakan voidaan nytkin katsoa olevan niillä henkilöillä, jotka väittävät testamentin olevan edelleen voimassa, muuttuneista olosuhteistaMainitsemasi nimimerkin tarkoittamassa keskustelussa - lieneekö siitä pari vuotta vierähtänyt - olen tyhjentävästi selvittänyt sanomiseni. Tuolloin totesin, että älyllisesti vajavaisille riekkujille on täysin hedelmätöntä yrittää juridiikkaa päähän tunkea, ei se mene umpiluiseen kalloon. Sama jankkaus jatkui tuolloin ja samaa jankkausta yritetään jatkaa vieläkin. Olkoot herran rauhassa minun puolestani.
Turhaan yrität sinäkin vängätä, että tässä nyt käsillä olevassa asiassa muka olisi ollut jotenkin kysymys testamentin pätevyydestä. Tottahan testamentin tulee lainvoimainen aina olla ennen sen täytäntöön panoa, mutta se on oma asiansa, jolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, miten testamenttia tulisi tulkita.
//Oleellista asiassa on myös se, että osa testamenteista katsotaan jo lähtökohtaisesti pätemättömäksi.//
Mitähän tuollakin tarkoittanet??? Nyt puhe on ollut Eskon testamentin tulkinnasta, ei jostain testamentin "lähtökohtaisesta" tai muustakaan pätemättömyydestä.
On muuten väärin puhua, että Eskon testamentinsaaja olisi Pirjon kuolinpesä, kuolinpesässä kun voi olla monen sorttista osakasta, vaikkapa Pirjon mahdollinen leski. Testamentinsaajana ei ole Pirjon kuolinpesä, vaan yksinomaan Pirjon lapset - jos ovat.
Siinä kyllä olet oikeassa, että Eskon testamentin tapauksessa todistustaakka on Pirjon lapsilla - kuten olen ainakin pariin otteeseen ylempänä kertonut.- Se-ja-sama
nix_nax kirjoitti:
Mainitsemasi nimimerkin tarkoittamassa keskustelussa - lieneekö siitä pari vuotta vierähtänyt - olen tyhjentävästi selvittänyt sanomiseni. Tuolloin totesin, että älyllisesti vajavaisille riekkujille on täysin hedelmätöntä yrittää juridiikkaa päähän tunkea, ei se mene umpiluiseen kalloon. Sama jankkaus jatkui tuolloin ja samaa jankkausta yritetään jatkaa vieläkin. Olkoot herran rauhassa minun puolestani.
Turhaan yrität sinäkin vängätä, että tässä nyt käsillä olevassa asiassa muka olisi ollut jotenkin kysymys testamentin pätevyydestä. Tottahan testamentin tulee lainvoimainen aina olla ennen sen täytäntöön panoa, mutta se on oma asiansa, jolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, miten testamenttia tulisi tulkita.
//Oleellista asiassa on myös se, että osa testamenteista katsotaan jo lähtökohtaisesti pätemättömäksi.//
Mitähän tuollakin tarkoittanet??? Nyt puhe on ollut Eskon testamentin tulkinnasta, ei jostain testamentin "lähtökohtaisesta" tai muustakaan pätemättömyydestä.
On muuten väärin puhua, että Eskon testamentinsaaja olisi Pirjon kuolinpesä, kuolinpesässä kun voi olla monen sorttista osakasta, vaikkapa Pirjon mahdollinen leski. Testamentinsaajana ei ole Pirjon kuolinpesä, vaan yksinomaan Pirjon lapset - jos ovat.
Siinä kyllä olet oikeassa, että Eskon testamentin tapauksessa todistustaakka on Pirjon lapsilla - kuten olen ainakin pariin otteeseen ylempänä kertonut.Kyse ei ole esille nostetussa kohdassa (JudgeDredd) testamentin tulkinnasta, vaan siitä, onko testamentti yleensäkään pätevä. Esko- ja Pirjo -tapaus lienee kuvitteellinen, joten lisätietoja on mahdotonta saada.
Ihan mielenkiinnosta kysyn, tapaushan on mielikuvituksellinen, millä perusteilla rajaat osakkuuden Eskon kuolinpesässä koskemaan vain Pirjon lapsia? Onko mielestäsi niin, että Pirjo itse ei ole voinut päättää testamentilla saamastaan omaisuudesta ja esimerkiksi hänen lapsenlapsensa ovat jutussa pois suljettuja? Lisätietoja ei ole tarpeen saada. Tapaus puidaan annetuilla tiedoilla eli rajoitutaan näkyvään probleemaan (tulkinta), ei kuviteltuihin probleemoihin (mahdollinen pätemättömyys).
Eiköpähän se testamentin tulkintakin rajoittune vain Pirjon lapsiin, ei Pirjon kuolinpesän muihin mahdollisiin osakkaisiin. Kovin uskottavaa ei liene, että Esko olisi tarkoittanut testamentinsaajiksi Pirjon kuoltua kaikki Pirjon kuolinpesän mahdolliset osakkaat, vaan nimenomaan Pirjon lapset. Jos tulkinta on tämä, silloin lapset eivät ole Eskon kuolinpesän osakkaita Pirjon kuolinpesän osakkaina, vaan Eskon testamentinsaajina (kuten ketkä tahansa testamentinsaajat, vaikka sinä tai minä).
//Onko mielestäsi niin, että Pirjo itse ei ole voinut päättää testamentilla saamastaan omaisuudesta ja esimerkiksi hänen lapsenlapsensa ovat jutussa pois suljettuja?//
Mitä sekoilet?! Pirjo ei ole saanut Eskolta omaisuutta, koska hän on kuollut ennen Eskoa. Ei hän siitä ole mitään voinut päättää. Eskon perinnön saavat joko Pirjon lapset tai valtio.
- Pekkapuupää2222
Pirjo kuoli ennen testamentin tekijää joten pohja putosi hänen osaltaan pois,se on taas aivan eri asia että miten ja kuka testamenttia tulkitsee Pirjon kakaroiden osalta.
Oletetaan että pesä on pesänjakajan hallussa ja hän päättää että kakarat eivät ole pesän osakkaita,mitäs sitten?
TAI
Jakaja päättää että kakarat ovat pesän osakkaita(Riidanalainen osakkuus) ja asia kiertää tuomioistuimen kautta.
TAI
Pesänjakaja tulkitsee testamenttia niin että kakarat perivät mutta valtio on taas eri mieltä ja vie asian käräjille(kyseessä on reilun 3 miljoonan perintö).
Mikä vaihtoehto olisi kaikkein todennäköisin tälläisessä tapauksessa?
Lopputuloksesta puhumattakaan.- NoidanOppipoika
//Oletetaan että pesä on pesänjakajan hallussa ja hän päättää että kakarat eivät ole pesän osakkaita,mitäs sitten?//
Valtio perii, mutta Tuijan perilliset (lapset) voivat halutessaan nostaa testamentin tulkintakanteen. Tulkintakanteella ei ole määräaikaa, mutta näyttövelvollisuus on kantajalla. Lasten tulee osoittaa, että Eskon testamentin tarkoituksena on ollut, että Tuijan lapset on tarkoitettu testamentinsaajiksi siinä tapauksessa, että Tuija kuolisi ennen Eskoa.
Valtio ei myöskään välttämättä ole perinnön viimeinen leposija, sillä PK 5:2 mukaan Valtiokonttori voi päättää, jos se havaitaan olosuhteisiin katsoen kohtuulliseksi, että valtion saama omaisuus luovutetaan kokonaan tai osittain perittävän läheiselle. Omaisuus voidaan luovuttaa myös sille kunnalle, jossa perittävä oli viimeksi asunut. Kiinteä omaisuus voidaan lisäksi luovuttaa sille kunnalle, jossa omaisuus sijaitsee.
Kuvaamassasi tapauksessa lopullisen päätöksen tekee valtioneuvosto.
//Jakaja päättää että kakarat ovat pesän osakkaita(Riidanalainen osakkuus) ja asia kiertää tuomioistuimen kautta.//
Tuomioistuimen päätöstä on kunnioitettava, tai siitä on valitettava.
Ek. Valtiokonttorin tai valtioneuvoston tekemään päätökseen PK 5:2 nojalla saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
//Pesänjakaja tulkitsee testamenttia niin että kakarat perivät mutta valtio on taas eri mieltä ja vie asian käräjille(kyseessä on reilun 3 miljoonan perintö).//
Käräjille vaiko hallinto-oikeuteen riippuu siitä, onko pesänjakaja valtion tai kunnan viranomaisena käyttänyt hallintoasiassa julkista valtaa. Pesänjakajahan voi olla oikeusaputoimiston määräämä.
//Mikä vaihtoehto olisi kaikkein todennäköisin tälläisessä tapauksessa?//
Mitä Esko olisi halunnut?
Ratkaisuhan riippuu tasan siitä näytöstä, mitä Pirjon lapsilla on osoittaa. Jos Pirjon lapset ovat Eskolle tuiki tuntemattomia, eikä testamentista muuta selviä, Pirjon perilliset ovat heikoilla. Ja tietenkin kääntäen.
Kyseessä oleva summa on nyt niin suuri, että valtio on varmasti kiinnostunut asiasta. Valtioneuvoston päätöksellä vaikkapa joku kartano on helppo pitää itse, mutta vielä helpompi se on luovuttaa Eskon kartanon sijaintikunnan käyttöön. NoidanOppipoika kirjoitti:
//Oletetaan että pesä on pesänjakajan hallussa ja hän päättää että kakarat eivät ole pesän osakkaita,mitäs sitten?//
Valtio perii, mutta Tuijan perilliset (lapset) voivat halutessaan nostaa testamentin tulkintakanteen. Tulkintakanteella ei ole määräaikaa, mutta näyttövelvollisuus on kantajalla. Lasten tulee osoittaa, että Eskon testamentin tarkoituksena on ollut, että Tuijan lapset on tarkoitettu testamentinsaajiksi siinä tapauksessa, että Tuija kuolisi ennen Eskoa.
Valtio ei myöskään välttämättä ole perinnön viimeinen leposija, sillä PK 5:2 mukaan Valtiokonttori voi päättää, jos se havaitaan olosuhteisiin katsoen kohtuulliseksi, että valtion saama omaisuus luovutetaan kokonaan tai osittain perittävän läheiselle. Omaisuus voidaan luovuttaa myös sille kunnalle, jossa perittävä oli viimeksi asunut. Kiinteä omaisuus voidaan lisäksi luovuttaa sille kunnalle, jossa omaisuus sijaitsee.
Kuvaamassasi tapauksessa lopullisen päätöksen tekee valtioneuvosto.
//Jakaja päättää että kakarat ovat pesän osakkaita(Riidanalainen osakkuus) ja asia kiertää tuomioistuimen kautta.//
Tuomioistuimen päätöstä on kunnioitettava, tai siitä on valitettava.
Ek. Valtiokonttorin tai valtioneuvoston tekemään päätökseen PK 5:2 nojalla saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
//Pesänjakaja tulkitsee testamenttia niin että kakarat perivät mutta valtio on taas eri mieltä ja vie asian käräjille(kyseessä on reilun 3 miljoonan perintö).//
Käräjille vaiko hallinto-oikeuteen riippuu siitä, onko pesänjakaja valtion tai kunnan viranomaisena käyttänyt hallintoasiassa julkista valtaa. Pesänjakajahan voi olla oikeusaputoimiston määräämä.
//Mikä vaihtoehto olisi kaikkein todennäköisin tälläisessä tapauksessa?//
Mitä Esko olisi halunnut?
Ratkaisuhan riippuu tasan siitä näytöstä, mitä Pirjon lapsilla on osoittaa. Jos Pirjon lapset ovat Eskolle tuiki tuntemattomia, eikä testamentista muuta selviä, Pirjon perilliset ovat heikoilla. Ja tietenkin kääntäen.
Kyseessä oleva summa on nyt niin suuri, että valtio on varmasti kiinnostunut asiasta. Valtioneuvoston päätöksellä vaikkapa joku kartano on helppo pitää itse, mutta vielä helpompi se on luovuttaa Eskon kartanon sijaintikunnan käyttöön.//Käräjille vaiko hallinto-oikeuteen riippuu siitä, onko pesänjakaja valtion tai kunnan viranomaisena käyttänyt hallintoasiassa julkista valtaa. Pesänjakajahan voi olla oikeusaputoimiston määräämä.//
Erehdyt.
Pesänjakaja, olkoonpa kuka tahansa, ei koskaan käytä tässä tehtävässään julkista valtaa. Hän käyttää yksinomaan sitä valtaa, minkä perintökaaren säännökset (PK 23 luku) hänelle antavat.
Pesänjakajan ratkaisua moititaan AINA käräjäoikeudessa. "Osakkaan, joka tahtoo moittia pesänjakajan toimittamaa jakoa, on nostettava kanne muita osakkaita vastaan kuuden kuukauden kuluessa jaon toimittamisesta." (PK 23:10.1)
Pesänjakajan määrää AINA käräjäoikeus. "Oikeus määrätköön hakemuksesta sopivan henkilön pesänjakajaksi." (PK 23:4.1) Ainoa poikkeus: "Pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija, joka ei ole osakas, on erityisettä määräyksettä pesänjakaja, jos osakkaat pyytävät häntä toimittamaan jaon eikä toista ole pesänjakajaksi määrätty."- NoidanOppipoika
//Erehdyt. Pesänjakaja, olkoonpa kuka tahansa, ei koskaan käytä tässä tehtävässään julkista valtaa.... Pesänjakajan ratkaisua moititaan AINA käräjäoikeudessa... Pesänjakajan määrää AINA käräjäoikeus.//
Tämä on toki mahdollista, ja mielelläni uskoisin sinua, mutta en ole sanomastasi lainkaan vakuuttunut. PK 23 luku ei vastausta anna, sillä luvussa viitataan vain kanteeseeen, mutta ei itse prosessiin.
Jos ja kun jutun toisena osapuolena on valtio, nyt Valtiokonttori, joka on määrännyt ilman perijöitä kuolleen pesänhoitajaksi oikeusaputoimiston, pesänhoitaja saattaa hyvinkin käyttää jutussa julkista valtaa. Valtiokonttorilla on tähän määräämiseen täydet valtuudet, oikeusaputoimisto puolestaan on valtion viranomainen.
Jos oikeusaputoimisto valtion viranomaisena toimii pesänhoitaja, sen on samalla pakko hallintoviranomaisena käyttää julkista valtaa. Jos julkisen vallan käytöltä asiassa haluttaisiin välttyä, pesänhoitajaksi tulisi aina määrätä yksityinen toimija. Näin tilanne ei käytännössä kuitenkaan ole. Jos Valtiokonttori mahdollisena edusaajana määrää pesänhoitajan tehtävään toisen valtion viranomaisen eli oikeusaputoimiston, kyllä tilanne kuulostaa tasan siltä, että asiaa oikea taho on tutkimaan hallinto-oikeus.
Edelleen PK 5.2 a mukaan Valtiokonttorin tai valtioneuvoston tekemään päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen ja mahdollisesti valituslupaa vastaan korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Hallinto-oikeus on veroasiat mukaan lukien täysin tottunut käsittelmään sekä perintö- että testamenttiasioita. En jaksa noin täydellisen amatöörin kanssa enempää tätä asiaa selvitellä, siinä kun ei minun kannaltani ole mitään mieltä. Ehkäpä joku toinen ottaa opettajan roolin. Se, mitä viime kommentissani esitin, nyt kuitenkin on kiistämätön tosiasia, mitään tulkinnavaraista siihen ei sisälly.
- threeweekslater
Mistä ihmeen Eskosta ja Pirjosta täällä sekoillaan ???
- SeOnLaki
Nix nax: "Turhaan yrität sinäkin vängätä, että tässä nyt käsillä olevassa asiassa muka olisi ollut jotenkin kysymys testamentin pätevyydestä. Tottahan testamentin tulee lainvoimainen aina olla ennen sen täytäntöön panoa, mutta se on oma asiansa, jolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, miten testamenttia tulisi tulkita."
Ei kai nyt ihan näinkään...? Alla oleva tilanne selvittää, miten monimutkainen esitetty tapaus voi olla.
Käsillä olevassa jutussa Esko on testamentannut omaisuutensa naapurilleen Tuijalle. Esko saa tietää, että Tuija on menehtynyt. Esko ei tästä saamastaan tiedosta huolimatta muuta viimeistä tahtoaan, ja Tuijan hyväksi tehty testamentti on ennallaan vielä kahden vuoden kuluttua. Testamentintekijän itsensäkin on tullut ymmärtää testamentin rauenneen.
Esko menehtyy, eikä hänellä ole elossa olevia perillisiä. Perimyssuhde testamentintekijän ja sijaantulijan välillä edellytää, että sijaantulija on sukulaisuussuhteessa testamenttaajaan. Nyt on kuitenkin kyse naapurista ja hänen lapsistaan.
Testamentti on siis edelleen olemassa, ja alkujaan se on varmasti ollut pätevä ja tehokas, mutta se ei voi olla sitä enää, koska Esko on tiennyt testamentin saajan jo ajat sitten kuolleeksi. Nix naxin mukaan testamenttia siis edelleen vain tulkitaan, vaikka Esko on tieten jättänyt viimeisen tahtonsa muuttamatta.
Miten Esko voi lainvoimaisesti testamentata (tarkemmin: jättää tietoisesti testamentin muuttamatta) omaisuutensa kuolleeksi tietämälleen henkilölle eli miten tällainen testamentti voisi mitenkään olla pätevä? Ei mitenkään. Yleisen käytännön mukaan testamentti on muutettava ajan tasalle kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun edellytykset raukeavat. Muutoin testamentille ei ole nyt edellytyksiä olla tehokas tai pätevä, ja testamentti raukeaa.
Ei ole olemassa legaalisia olettamia, Eskolla ei ole sukulaisia ja rauennutta testamenttia on turha lähteä tulkitsemaan. Valtio perii, eikä tällaisessa tapauksessa testamentin minkäänlaiselle tulkinnalle ole tarvetta. Ei edes ole tahoa, joka voisi testamenttia moittia.Jos Pirjon (ei Tuijan!) lapset vaativat testamenttia tulkittavaksi siten, että Esko on tarkoittanut jäämistönsä menevän heille, mikäli äiti on kuollut ennen lapsiaan, niin kysymyksessä ON testamentin tulkintakanne, joka tulee tutkia, vaikka testamentin väitettäisiin rauenneen. (Sitä paitsi raunneessa testamentissakin on ollut kysymys pätevästä testamentista, joten puhe testamentin pätemättömyydestä on epäadekvaattia.)
//Esko ei tästä saamastaan tiedosta huolimatta muuta viimeistä tahtoaan, ja Tuijan hyväksi tehty testamentti on ennallaan vielä kahden vuoden kuluttua. Testamentintekijän itsensäkin on tullut ymmärtää testamentin rauenneen.//
Täyttä höpöä! Millä valtuuksilla tuollaista esität, että Eskon "itsensäkin on tullut ymmärtää testamentin rauenneen"?! Esko on vallan hyvin voinut olla siinä käsityksessä, että testamentti tuossa tapauksessa pätee Pirjon lasten hyväksi. JOS näin on, se on argumentti sen tulkinnan puolesta, jota Pirjon lapset ajavat, ja on syytä todistajien kertomuksin tuoda oikeuden tietoon (kuten aiemmin olen kertonut). Se, mikä käsitys Eskolla asiasta on ollut, on ratkaiseva, ei se, että jonkun mielestä Eskon olisi "tullut" ymmärtää testamentin rauenneen.
//Valtio perii, eikä tällaisessa tapauksessa testamentin minkäänlaiselle tulkinnalle ole tarvetta.//
Edelleen höpöä. Testamentti olisi pätemätön (tehoton), jos Pirjo olisi ollut kuollut sinä ajankohtana, jona testamentti laadittiin. Jos Pirjo kuoli vasta myöhemmin, testamentin tulkinta ratkaisee, onko testamentti rauennut (siis rauennut, ei "pätemätön") vai ovatko Pirjon lapset Eskon tarkoittamia Pirjon sijaantulijoita ja siten testamentinsaajia. Valtio on perillinen, jos tulkinnallisesti Pirjon lapsia ei katsottaisi Eskon testamentinsaajiksi.- SeOnLaki
nix_nax kirjoitti:
Jos Pirjon (ei Tuijan!) lapset vaativat testamenttia tulkittavaksi siten, että Esko on tarkoittanut jäämistönsä menevän heille, mikäli äiti on kuollut ennen lapsiaan, niin kysymyksessä ON testamentin tulkintakanne, joka tulee tutkia, vaikka testamentin väitettäisiin rauenneen. (Sitä paitsi raunneessa testamentissakin on ollut kysymys pätevästä testamentista, joten puhe testamentin pätemättömyydestä on epäadekvaattia.)
//Esko ei tästä saamastaan tiedosta huolimatta muuta viimeistä tahtoaan, ja Tuijan hyväksi tehty testamentti on ennallaan vielä kahden vuoden kuluttua. Testamentintekijän itsensäkin on tullut ymmärtää testamentin rauenneen.//
Täyttä höpöä! Millä valtuuksilla tuollaista esität, että Eskon "itsensäkin on tullut ymmärtää testamentin rauenneen"?! Esko on vallan hyvin voinut olla siinä käsityksessä, että testamentti tuossa tapauksessa pätee Pirjon lasten hyväksi. JOS näin on, se on argumentti sen tulkinnan puolesta, jota Pirjon lapset ajavat, ja on syytä todistajien kertomuksin tuoda oikeuden tietoon (kuten aiemmin olen kertonut). Se, mikä käsitys Eskolla asiasta on ollut, on ratkaiseva, ei se, että jonkun mielestä Eskon olisi "tullut" ymmärtää testamentin rauenneen.
//Valtio perii, eikä tällaisessa tapauksessa testamentin minkäänlaiselle tulkinnalle ole tarvetta.//
Edelleen höpöä. Testamentti olisi pätemätön (tehoton), jos Pirjo olisi ollut kuollut sinä ajankohtana, jona testamentti laadittiin. Jos Pirjo kuoli vasta myöhemmin, testamentin tulkinta ratkaisee, onko testamentti rauennut (siis rauennut, ei "pätemätön") vai ovatko Pirjon lapset Eskon tarkoittamia Pirjon sijaantulijoita ja siten testamentinsaajia. Valtio on perillinen, jos tulkinnallisesti Pirjon lapsia ei katsottaisi Eskon testamentinsaajiksi.Henkilö, jolle kaikki tuntuu olevan höpöä, ei kuitenkaan itse ymmärrä eroa ilmauksilla "valtio on perillinen" ja "valtiolla on oikeus ottaa perintö itselleen".
Kirjoittajalle ja muillekin tiedoksi, että jos sukuselvityksessä ei löydy perillisiä eikä henkilö ole tehnyt testamenttia, omaisuus menee perintönä valtiolle. Valtio ei kuitenkaan ole perillinen. "Viisaita" ilmestyy tänne pätevyyttään julki tuomaan. Toki perillisiä suppeassa merkityksessä ovat vain fyysiset, eivät juridiset, henkilöt. Nyt kuitenkin kysymys oli testamentinsaajan vastakohdasta, kun perittävän omaisuus lankeaa muutoin kuin testamentilla, ja sellaisena valtiostakin voidaan perillisenä puhua (kun ei testamentinsaaja ole).
Esko joka tapauksessa on perittävä, perinnön jättäjä, jolloin sen saaja vastaavasti on perinnön saaja, perillinen.
Jos haluat enemmänkin tästä vängätä, niin ole hyvä vain, minä en tämän enempää jatka.
- HaukkuminenAlkoiNyt
Nix naxin hermot eivät taida olla parhaasta päästä. Tietääkö joku, onko hän ollut aina samanlainen?
Jos oikeusaputoimisto, joka on valtion oikeushallintoon kuuluva viranomainen, on Valtiokonttorin juttuun määräämä pesänhoitaja, pesänhoitaja samalla käyttää myös julkista valtaa.
Mikä tuossa on niin vaikeaa ymmärtää?Termistökin teilkäläisillä on täysin hakusessa: pesänjakaja ja pesänhoitaja ovat aivan eri asioita. Minun kommenttini NoidanOppipojalle koski ensiksi mainittua, nyt sitten onkin yhtäkkiä puhe pesänhoitajasta. Vallankäyttäjä noista kahdesta on pesänjakaja, mutta hän ei käytä julkista valtaa siitä riippumatta, kenen toimestä käräjäoikeus on hänet pesänajakajaksi määrännyt.
Olen jo osuuteni tähän keskusteluun antanut. Opiskelkaa vähän edes perusteita, kun tulette tänne kinaamaan. Teikälaisten kanssa kinan jatkaminen ei anna meikäläiselle tyydytystä, toisin olisi, jos vastapuolena olisi ainakin perusasiat hallitseva. - Tähän keskusteluun olen osuuteni runsain määrin jo antanut, mutta jatkakaa te kaikin mokomin keskenänne, jos intoa vielä riittää.- Miksikävinäin
nix_nax kirjoitti:
Termistökin teilkäläisillä on täysin hakusessa: pesänjakaja ja pesänhoitaja ovat aivan eri asioita. Minun kommenttini NoidanOppipojalle koski ensiksi mainittua, nyt sitten onkin yhtäkkiä puhe pesänhoitajasta. Vallankäyttäjä noista kahdesta on pesänjakaja, mutta hän ei käytä julkista valtaa siitä riippumatta, kenen toimestä käräjäoikeus on hänet pesänajakajaksi määrännyt.
Olen jo osuuteni tähän keskusteluun antanut. Opiskelkaa vähän edes perusteita, kun tulette tänne kinaamaan. Teikälaisten kanssa kinan jatkaminen ei anna meikäläiselle tyydytystä, toisin olisi, jos vastapuolena olisi ainakin perusasiat hallitseva. - Tähän keskusteluun olen osuuteni runsain määrin jo antanut, mutta jatkakaa te kaikin mokomin keskenänne, jos intoa vielä riittää....sanoo henkilö, joka itse väittää valtiota perilliseksi. :D
Jos hermosi kestäisivät, olisit voinut opastaa lukijoita, että pesänjakaja on useimmiten sama henkilö kuin pesänselvittäjä. Pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija, joka ei ole osakas, on erityisettä määräyksettä myös pesänjakaja, jos erityistä syytä muuhun ei ole.
Jos oikeusaputoimisto, joka on valtion oikeushallintoon kuuluva viranomainen, on Valtiokonttorin juttuun määräämä pesänhoitaja, pesänhoitaja samalla käyttää myös julkista valtaa. Sama koskee pesänjakajaa.
Tiedoksesi, että Valtiokonttori myös haluttaessa hyväksyy testamentin, mikäli siinä ei ole muotovirheitä, eikä muuta estettä hyväksymiselle ole. Kannattaisi hieman perhetyä asiaan ennen kuin tulee "totuuksiaan" laukomaan.
Tiedoksesi Hölmölästä karanneelle, että Valtiokonttori voi hyväksyä muotovirheellisenkin testamentin, jopa sellaisen, jossa ei ole lainkaan todistajia, kuten ylempänä olen kertonut.
Ja: testamentin toimeenpanija tai pesänselvittäjä EIVÄT ole erityisettä määräyksettä pesänjakajia, JOLLEIVÄT kaikki pesän osakkaat heitä pesänjakajaksi pyydä. Tämänkin seikan olen tuolla ylempänä kertonut, jopa lainkohdan referoiden.
Ja vielä: Pesänjakaja on useimmiten vain pesänjakaja, ilman, että hänet olisi myös pesänselvittäjäksi määrätty. Toki noinkin voidaan tehdä.
//Sama koskee pesänjakajaa.//
Mikä se on, joka inttää ja inttää ja inttää, vaikka ei omaa asiasta vähäisintäkään tietoa? Vastarannan kiiski. Kiiski on sen laatuinen vajakki, jonka kanssa inttäjäisiin on turha antautua; se aika olisi hukaan heitettyä- Hengitä_Välillä
nix_nax kirjoitti:
Kannattaisi hieman perhetyä asiaan ennen kuin tulee "totuuksiaan" laukomaan.
Tiedoksesi Hölmölästä karanneelle, että Valtiokonttori voi hyväksyä muotovirheellisenkin testamentin, jopa sellaisen, jossa ei ole lainkaan todistajia, kuten ylempänä olen kertonut.
Ja: testamentin toimeenpanija tai pesänselvittäjä EIVÄT ole erityisettä määräyksettä pesänjakajia, JOLLEIVÄT kaikki pesän osakkaat heitä pesänjakajaksi pyydä. Tämänkin seikan olen tuolla ylempänä kertonut, jopa lainkohdan referoiden.
Ja vielä: Pesänjakaja on useimmiten vain pesänjakaja, ilman, että hänet olisi myös pesänselvittäjäksi määrätty. Toki noinkin voidaan tehdä.
//Sama koskee pesänjakajaa.//
Mikä se on, joka inttää ja inttää ja inttää, vaikka ei omaa asiasta vähäisintäkään tietoa? Vastarannan kiiski. Kiiski on sen laatuinen vajakki, jonka kanssa inttäjäisiin on turha antautua; se aika olisi hukaan heitettyäPäätit sitten ohittaa itse aiheen: "Jos oikeusaputoimisto, joka on valtion oikeushallintoon kuuluva viranomainen, on Valtiokonttorin juttuun määräämä pesänhoitaja, pesänhoitaja samalla käyttää myös julkista valtaa. Sama koskee pesänjakajaa."
Ei riitä, että inttämisen halu on kova, kun siihen yhdistyy puutteellinen luetun ymmärtämisen kyky, tuloksena on sellainen sekakeitto, jonka "hengittäjä" on saanut aikaan. Olen vastannut jo pariinkiin kertaan, seuraavassa vielä pari referaattia (1 ja 2) ylempää:
- - - -
1:
//Käräjille vaiko hallinto-oikeuteen riippuu siitä, onko pesänjakaja valtion tai kunnan viranomaisena käyttänyt hallintoasiassa julkista valtaa. Pesänjakajahan voi olla oikeusaputoimiston määräämä.//
Erehdyt.
Pesänjakaja, olkoonpa kuka tahansa, ei koskaan käytä tässä tehtävässään julkista valtaa. Hän käyttää yksinomaan sitä valtaa, minkä perintökaaren säännökset (PK 23 luku) hänelle antavat.
Pesänjakajan ratkaisua moititaan AINA käräjäoikeudessa. "Osakkaan, joka tahtoo moittia pesänjakajan toimittamaa jakoa, on nostettava kanne muita osakkaita vastaan kuuden kuukauden kuluessa jaon toimittamisesta." (PK 23:10.1)
Pesänjakajan määrää AINA käräjäoikeus. "Oikeus määrätköön hakemuksesta sopivan henkilön pesänjakajaksi." (PK 23:4.1) Ainoa poikkeus: "Pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija, joka ei ole osakas, on erityisettä määräyksettä pesänjakaja, jos osakkaat pyytävät häntä toimittamaan jaon eikä toista ole pesänjakajaksi määrätty."
2:
Termistökin teilkäläisillä on täysin hakusessa: pesänjakaja ja pesänhoitaja ovat aivan eri asioita. Minun kommenttini NoidanOppipojalle koski ensiksi mainittua, nyt sitten onkin yhtäkkiä puhe pesänhoitajasta. Vallankäyttäjä noista kahdesta on pesänjakaja, mutta hän ei käytä julkista valtaa siitä riippumatta, kenen toimestä käräjäoikeus on hänet pesänajakajaksi määrännyt.
- - - -
Valtiokonttorilta tehtävän saanut pesänhoitaja (EI pesänjakaja) pesän aisoita hoitaessaan käyttää Valtiokonttorin delegoimaa valtaa, joka on julkista. Mutta pesänjakaja on Valtiokonttorista riippumaton ulkopuolinen, eikä käytä julkista valtaa, vaan perintökaaressa määritelyjä valtaoikeuksia.
Eihän tämäkään teikäläisen umpiluiseen kalloon uppoa, mutta olkoon minun puolestani uppoamatta. En yhteen kahteen kovakalloon enempää energiaani hukkaa, mielekkäämpääkin ajankulua kun löytyy.- NoidanOppipoika
nix_nax kirjoitti:
Ei riitä, että inttämisen halu on kova, kun siihen yhdistyy puutteellinen luetun ymmärtämisen kyky, tuloksena on sellainen sekakeitto, jonka "hengittäjä" on saanut aikaan. Olen vastannut jo pariinkiin kertaan, seuraavassa vielä pari referaattia (1 ja 2) ylempää:
- - - -
1:
//Käräjille vaiko hallinto-oikeuteen riippuu siitä, onko pesänjakaja valtion tai kunnan viranomaisena käyttänyt hallintoasiassa julkista valtaa. Pesänjakajahan voi olla oikeusaputoimiston määräämä.//
Erehdyt.
Pesänjakaja, olkoonpa kuka tahansa, ei koskaan käytä tässä tehtävässään julkista valtaa. Hän käyttää yksinomaan sitä valtaa, minkä perintökaaren säännökset (PK 23 luku) hänelle antavat.
Pesänjakajan ratkaisua moititaan AINA käräjäoikeudessa. "Osakkaan, joka tahtoo moittia pesänjakajan toimittamaa jakoa, on nostettava kanne muita osakkaita vastaan kuuden kuukauden kuluessa jaon toimittamisesta." (PK 23:10.1)
Pesänjakajan määrää AINA käräjäoikeus. "Oikeus määrätköön hakemuksesta sopivan henkilön pesänjakajaksi." (PK 23:4.1) Ainoa poikkeus: "Pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija, joka ei ole osakas, on erityisettä määräyksettä pesänjakaja, jos osakkaat pyytävät häntä toimittamaan jaon eikä toista ole pesänjakajaksi määrätty."
2:
Termistökin teilkäläisillä on täysin hakusessa: pesänjakaja ja pesänhoitaja ovat aivan eri asioita. Minun kommenttini NoidanOppipojalle koski ensiksi mainittua, nyt sitten onkin yhtäkkiä puhe pesänhoitajasta. Vallankäyttäjä noista kahdesta on pesänjakaja, mutta hän ei käytä julkista valtaa siitä riippumatta, kenen toimestä käräjäoikeus on hänet pesänajakajaksi määrännyt.
- - - -
Valtiokonttorilta tehtävän saanut pesänhoitaja (EI pesänjakaja) pesän aisoita hoitaessaan käyttää Valtiokonttorin delegoimaa valtaa, joka on julkista. Mutta pesänjakaja on Valtiokonttorista riippumaton ulkopuolinen, eikä käytä julkista valtaa, vaan perintökaaressa määritelyjä valtaoikeuksia.
Eihän tämäkään teikäläisen umpiluiseen kalloon uppoa, mutta olkoon minun puolestani uppoamatta. En yhteen kahteen kovakalloon enempää energiaani hukkaa, mielekkäämpääkin ajankulua kun löytyy.Kiitos kirjoittajille.
1. Valtiokonttori voi määrätä pesänhoitajaksi oikeusaputoimiston.
2. Oikeusaputoimisto on valtion oikeushallintoon kuuluva viranomainen ja käyttää julkista valtaa.
3. Valtiokonttori hyväksyy testamentin, mikäli siinä ei ole muotovirheitä, eikä muuta estettä hyväksymiselle ole.
4. Valtiokonttori käyttää julkista valtaa. Valtiokonttorin tai valtioneuvoston tekemään päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen ja mahdollisesti valituslupaa vastaan korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
5. Perinnönjako voidaan suorittaa, riippumatta siitä onko valtio osallisena asiassa vai ei, myös sopimusjakona.
6. Ellei sopimusjakoon voida tapauksessa päätyä, vaaditaan toimitusjako. Pesänjakajaa haetaan toimivaltaiselta tuomioistuimelta, joka on forum hereditatis eli vainajan viimeisen kotipaikan alioikeus.
7. Pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija, joka ei ole osakas, on erityisettä määräyksettä pesänjakaja, jos osakkaat pyytävät häntä toimittamaan jaon eikä toista ole pesänjakajaksi määrätty.
8. Pesänjakaja ei ole viranomainen, vaan toimii ikään kuin yksityisenä yhden henkilön tuomioistuimena.
Valtiokonttori, ja sen kuhunkin tehtävään määräämä oikeusaputoimisto, käyttää tehtävässään julkista valtaa. Mahdollisten eturistiriitojen vuoksi pesänselvittäjäksi tai pesänjakajaksi ei voida valita henkilöä, joka on virkasuhteessa oikeusaputoimistoon. - Yksityinen_hoitaja
NoidanOppipoika kirjoitti:
Kiitos kirjoittajille.
1. Valtiokonttori voi määrätä pesänhoitajaksi oikeusaputoimiston.
2. Oikeusaputoimisto on valtion oikeushallintoon kuuluva viranomainen ja käyttää julkista valtaa.
3. Valtiokonttori hyväksyy testamentin, mikäli siinä ei ole muotovirheitä, eikä muuta estettä hyväksymiselle ole.
4. Valtiokonttori käyttää julkista valtaa. Valtiokonttorin tai valtioneuvoston tekemään päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen ja mahdollisesti valituslupaa vastaan korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
5. Perinnönjako voidaan suorittaa, riippumatta siitä onko valtio osallisena asiassa vai ei, myös sopimusjakona.
6. Ellei sopimusjakoon voida tapauksessa päätyä, vaaditaan toimitusjako. Pesänjakajaa haetaan toimivaltaiselta tuomioistuimelta, joka on forum hereditatis eli vainajan viimeisen kotipaikan alioikeus.
7. Pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija, joka ei ole osakas, on erityisettä määräyksettä pesänjakaja, jos osakkaat pyytävät häntä toimittamaan jaon eikä toista ole pesänjakajaksi määrätty.
8. Pesänjakaja ei ole viranomainen, vaan toimii ikään kuin yksityisenä yhden henkilön tuomioistuimena.
Valtiokonttori, ja sen kuhunkin tehtävään määräämä oikeusaputoimisto, käyttää tehtävässään julkista valtaa. Mahdollisten eturistiriitojen vuoksi pesänselvittäjäksi tai pesänjakajaksi ei voida valita henkilöä, joka on virkasuhteessa oikeusaputoimistoon.>>2. Oikeusaputoimisto on valtion oikeushallintoon kuuluva viranomainen ja käyttää julkista valtaa.>>
Oikeusaputoimisto ei käytä julkista valtaa, mikäli sen tehtäväksi olisi annettu toimia kuolinpesän pesänhoitajana. Virkamiehen, joka toimisi pesänhoitajana tällaisessa tilanteessa, sovellettaisiin samoja sääntöjä kuin kehen tahansa pesänhoitajaan eli perintökaaren säännöksiä.
Nix_nax myös kirjoitti tästä väärin. Myönnän, että oli virhe antaa edes tuossa periksi. Noinhan se on, kuten sanot. Vänkääjille ei vain mikään tuntunut perille menevän, joten lepsuin tuossa kohden.
- PekkaLahopää77777
Yksityinen_hoitaja: "Nix_nax myös kirjoitti tästä väärin."
Nix nax: "Valtio on perillinen."
Nix nax siis itse kirjoittaa puuta ja heinää, mutta vika ja ymmärrys on muiden umpiluisessa kallossa. On se kummallista, miten se vika on poikkeuksetta muissa, ei peiliä vastapäätä olevassa henkilössä.
Mutta palataan itse asiaan. Käsillä olevassa jutussa kyseessä on "tarinan" mukaan kolmen miljoonan euron perintö. Veloista ei ole tietoa.
Valtiokonttori määrää pesänhoitajaksi nyt oikeusaputoimiston, ja sieltä edelleen virkasuhteessa olevan lain osaajan. Pesänhoitajana toimii nyt virkasuhteinen lakimies.
Kysymyksenasetteluun kuuluu
- Onko pesänhoitajalla jutussa itsenäistä määräämis- ja päätösvaltaa?
- Tuottaako pesänhoitaja toimeenpanokelpoisia päätöksiä?
- Esteellisyys vaarantuu varmuudella tilanteissa, joissa pesänhoitajan tehtävä on ajatella sekä työnantajansa (valtio), mahdollisen perinnönsaajan (valtio) että mahdollisen toisen perinnönsaajan (Pirjon lapset) etuja.
- Perustaako pesänhoitaja oikeuksia tai suoko hän etuuksia?
- Miten ja millä edellytyksin Valtiokonttori voi ulkoistaa julkisen vallan käyttönsä toiselle viranomaiselle, joka käyttää myös julkista valtaa?
- Vaikka pesänselvitys olisikin (lähtökohtaisesti myös on) luonteeltaan yksityistä eikä pesänhoitaja käyttäisi julkista valtaa, vaarantuuko pesänhoitajan esteellisyys?
Ellei asiassa ole mitään ongelmaa, niin hyvä niin. Tulee vaan äkkiä mieleen, että Valtiokonttorin tulisi ulkoistaa ko. vallan käyttö yksityiselle taholle.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 174956
Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin2172671- 301740
Onko muita oman polkunsa kulkijoita
Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella341735Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja731697Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon301568Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o641227- 1511170
Sydän karrella
Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme81154Toivoisin etten jännittäisi
niin kauheasti. Hassua tässä on se, että en varmaan olisi niin ihastunut sinuun, jos et olisi niin älykäs, ja henkisesti42972