Jokaisena yönä näet hänet harhailemassa hautausmaalla. Hän on ollut yksin jo vuoden
suru on sekoittanut hänen järkensä
hän nukkuu joka yö hänen haudallaan.
Täysikuu valaisee kalpeasti. Hautakivien seassa, kirkontornin varjossa, ruostuneen aidan takana hän nojaa hautakiveen, kiveen johon on kaiverrettu hänen rakkaansa nimi.
Ruosteinen aita on karkoittanut hänen pelkonsa.
Hän kaivaa kaivaa maata sormillaan, koska haluaa nähdä kasvot, jotka kerran hymyilivät hänelle
Kaivettuaan tarpeeksi syvälle, hän näkee rakkaansa. Hän ottaa käden käteensä, mutta se on jo hauras ja murenee hiljalleen. Palaset tippuvat maahan ja hänen rakkaansa pakenee jo toisen kerran.
Hän ei suostu uskomaan rakkaansa kuolemaa, mutta totuus iskee kuin salama.
Hän lyö rakkaansa päänsä irti.
suru on sekoittanut hänen järkensä
hän nukkuu joka yö hänen haudallaan.
Täysikuu valaisee kalpeasti. Hautakivien seassa, kirkontornin varjossa, ruostuneen aidan takana hän nojaa hautakiveen, kiveen johon on kaiverrettu hänen rakkaansa nimi.
Ruosteinen aita on karkoittanut hänen pelkonsa.
Hän kaivaa kaivaa maata sormillaan, koska haluaa nähdä kasvot, jotka kerran hymyilivät hänelle
Kaivettuaan tarpeeksi syvälle, hän näkee rakkaansa. Hän ottaa käden käteensä, mutta se on jo hauras ja murenee hiljalleen. Palaset tippuvat maahan ja hänen rakkaansa pakenee jo toisen kerran.
Hän ei suostu uskomaan rakkaansa kuolemaa, mutta totuus iskee kuin salama.
Hän lyö rakkaansa päänsä irti.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ihanan kirpaseva runo;) Olisko sulla lisää tontapasia runoja??
Mun pitäis ehkä kirjoitella, kun tulee mieleen.
IHANA!
Itselläni on hieman ton tyylisiä runoja.
(mutta huonoja)