Vastuuton vastuujakotaulukko nostaa kiinteistön lämmityskustannuksia ja pilaa sisäilman laadun.
Asunto-osakeyhtiölaissa säädetään kunnossapitovastuiden jakautuminen taloyhtiön ja osakkeenomistajien välillä.
Vastuujakotaulukon mukaan ikkunoiden ja parvekeovien sisäpuolien ja välitilojen huolto, kunnostus ja tiivistystyöt kuuluvat osakkaalle eli alan ammattitaidottomalle osapuolelle. Taloyhtiö laiminlyö omat vastuulliset huolto, korjaus ja tiivistystoimet jotka aiheuttavat johtumalla kosteus ja vesivaurioita myös osakkaan vastuulla oleville rakenteille ja maalipinnoille.
Alan ammattitaidottomien osakkaiden/asukkaiden toimesta kunnostus-, huolto-ja tiivistystoimet jäävät yleensä suorittamatta tai työt suoritetaan täysin taidottomasti.
Tämä aiheuttaa kiinteistöille turhia lämmityskustannuksia, kosteusvaurioita ja ala-arvoisesti toimivan ilmanvaihdon.
Lisäksi ikkunoiden huono ilmantiiveys:
- aiheuttaa vetoa
- heikentää asumisviihtyvyyttä
- pilaa sisäilman laadun
- nostaa merkittävästi lämmitysenergiankulutusta ja asumiskustannuksia 10-15%.
- vaurioittaa ikkunat ja ovet ennenaikaisesti jopa käyttökelvottomiksi.
IKKUNOIDEN JA PARVEKEOVIEN KUNNOSTUS, HUOLTO JA TIIVISTYSTYÖT ON SÄÄDETTÄVÄ KUULUVAKSI AINOASTAAN TALOYHTIÖN VASTUULLE.
Eli työt suorittaa ainoastaan alan ammattitaitoiset osaajat.
Asunto-osakeyhtiölaissa säädetään kunnossapitovastuiden jakautuminen taloyhtiön ja osakkeenomistajien välillä.
Vastuujakotaulukon mukaan ikkunoiden ja parvekeovien sisäpuolien ja välitilojen huolto, kunnostus ja tiivistystyöt kuuluvat osakkaalle eli alan ammattitaidottomalle osapuolelle. Taloyhtiö laiminlyö omat vastuulliset huolto, korjaus ja tiivistystoimet jotka aiheuttavat johtumalla kosteus ja vesivaurioita myös osakkaan vastuulla oleville rakenteille ja maalipinnoille.
Alan ammattitaidottomien osakkaiden/asukkaiden toimesta kunnostus-, huolto-ja tiivistystoimet jäävät yleensä suorittamatta tai työt suoritetaan täysin taidottomasti.
Tämä aiheuttaa kiinteistöille turhia lämmityskustannuksia, kosteusvaurioita ja ala-arvoisesti toimivan ilmanvaihdon.
Lisäksi ikkunoiden huono ilmantiiveys:
- aiheuttaa vetoa
- heikentää asumisviihtyvyyttä
- pilaa sisäilman laadun
- nostaa merkittävästi lämmitysenergiankulutusta ja asumiskustannuksia 10-15%.
- vaurioittaa ikkunat ja ovet ennenaikaisesti jopa käyttökelvottomiksi.
IKKUNOIDEN JA PARVEKEOVIEN KUNNOSTUS, HUOLTO JA TIIVISTYSTYÖT ON SÄÄDETTÄVÄ KUULUVAKSI AINOASTAAN TALOYHTIÖN VASTUULLE.
Eli työt suorittaa ainoastaan alan ammattitaitoiset osaajat.
Vastaukset 60
Vanhimmat
Jokainen taloyhtiö voi muokata vastuujakotaulukkoa mieleisekseen, mikäli olettamus ei kelpaa. On vain käsiteltävä yhtiökokouksessa yhtiöjärjestyksen muutoksena ja maistraatti sanoo viimeisen sanan.
Ihmeteltävän vähälle huomiolle on julkisuudessa jäänyt se tosiseikka, että tuo vastuunjakotaulukko on vain ohje, josta taloyhtiöt voivat poiketa omilla säännöillään miten haluavat. Itse taulukossakaan ei tätä asiaa juuri mainosteta.
Ohje on huono niiltä kohdin, kuin aloittaja mainitsee. Selvintä olisi, jos vastuunjakotaulukon julkaisija tekisi korjaukset. Lisäksi olisi huolehdittava lukkojen ja saranoiden voitelusta. Jos ne ovat asukkaan vastuulla, ne yleensä jäävät tekemättä. Kuriositeettina eräs parvekkeen oven lukkotyyppi, jonka voitelemiseen eivät jokamiehen taidot riitä.
Yleisesti asukkaat kokevat myös kerrostaloissa toistensa asunnot "pieniksi omakotitaloiksi" ja jos taloyhtiöt lähtisivät vastuunjakotaulukkoa soveltamaan, niin kyllä ne muutokset menisivät toiseen suuntaan ettei vaan tarvitsisi naapurin asunnon remontteja maksella. Ja kylpyhuoneiden kohdalla tälläisiä poikkeuksia yhtiöjärjestyksissä jonkin verran onkin.
Aika monessa talossa onkin, että kaikki sisäpuoliset korjauukset kuuluvat osakkaalle.
Tuo kirjaus pitäisi kieltää lailla.
Mikä on sisäpuolinen ja mikä ulkopuolinen? Kun ulkopinta otetaan pois, uusi ulkopinta on taas ulkopuolinen. Kun sisältä lähdetään ulospäin, viimeinen sisäpinta on rappaus.
Yhtiöjärjestyksissä pitää olla itsestään selvät jaottelut rakenteittain.
Ikkunoiden tiivistys on aika-ajoin suoritettava toimenpide uusille sekä vanhoille ikkunoille. Ikkunoiden ja ovien ilmantiiveys vaikuttaa lämmitysenergian kulutukseen (asumiskustannuksiin) sekä ilmanvaihdon toimivuuteen (sisäilman laatuun) ja ikkunoiden elikaarikestävyyteen.
Ikkunoiden ja ovien huoltotyöt ja tiivistykset ovat ammatillisia taitolajeja.
Ei asukkailta voida vaatia ammattitaitoa eri osaamisalueista.
Kuten maalaus, massaus, puutyöt, käyntisovitukset ja oikeaoppiset tiivisteiden laatujen tuntemusta ja teknillisesti oikein suoritettuja tiivistystöitä.
Väärillä materiaaleilla, tiivisteillä tai työtavoilla vain aikaistetaan ikkunoiden vaurioita ja uusimistarvetta.
Yleisesti kerrostalon melkein kaikki ikkunat ja ovet ovat vailla minkäänlaista huoltotyötä tai hyvillä tiivistelaaduilla suoritettuja tiivistystöitä.
Näistä syistä johtuen ikkunat ja ovet vaurioituvat ennenaikaisesti ja uusimiskustannukset lankeavat tasavertaisesti kaikille osakkaille.
HUOLTOVAPAATA IKKUNAA EI OLE.
Ikkunoiden ja ovien huoltotöiden laiminlyönti palvelee vain lämmöntuottajia ja ikkunoiden valmistajia.
Mitä enemmän lämpöä tarvitaan sitä enemmän lämmöntoimittaja tienaa.
Mitä enemmän ikkunat vaurioituvat sitä aikaisemmin ikkunat on uusittava.
Kaiken tämän maksaa aina asukas.
Joka viikko uusi uutinen: SISÄTILOJEN ILMANLAATU HUONO.
Jos kiinteistön ikkunat, ovet ja rakenneliitokset eivät ole ilmatiiviitä, ei ilmanvaihto voi toimia suunnitelmien mukaisesti
Jopa terveen järjen vastainen ohje: Ikkunoiden ja ovien tiivistys kuuluu asukkaalle?
Tuo tosin koskee ainoastaan koneellisella tulolla ja poistolla varustettua ilmanvaihtoa. Etenkin painovoimainen toimii paremmin sitä mukaan mitä enemmän ikkunoista tulee vuotoilmaa. Pelkässä koneellisessa poistossakin voidaan ajatella, että ikkunoista vuotava ilma vähentää esimerkiksi porraskäytävästä tai epätiiviiden rakenteiden imettävää ilmaa, eli siinäkään tuskin on vedontunnetta suurempaa haittaa, voi jopa parantaa sisäilman laatua.
Ikkunat ovat ikkunoita. Ikkunoille on asetettava samat VAATIMUKSET kuin vaipan muille rakenteille.
Ilmanvaihto on ilmanvaihto ja vaatiii siten myös omat erilliset toimenpiteet.
Rakenteiden liitoksista tai rapusta tuleva korvausilma on likaista ilmaa.
-Välittäjä LKV. Tuolla tiedolla ja asenteella pilataan tälläkin hetkellä tuhansien talojen rakenteita ja aiheutetaan kosteus-, home- ja sisäilmaongelmia.
Lisäksi melkein miljoona ihmistä altistuu ala-arvoisen sisäilman aiheuttamille hengitystiesairauksille.
Lue oikeata ja tutkittua tietoa sisäilmasta esim: Heli ry tai Sisäilmayhdistys.
"Rakenteiden liitoksista tai rapusta tuleva korvausilma on likaista ilmaa."
Niin on, siksi onkin koneellisella poistolla varustetuissa asunnoissa parempi, että korvausilma tulee vuotavien ikkunatiivisteiden kautta kun rakenteiden läpi. Painovoimaisessahan tuota ongelmaa ei ole, koska asunto on aina lievästi ylipaineinen työntäen kosteutta rakenteisiin ja homehduttaen ne. Pahin mitä voi tehdä on asentaa painovoimaiseen taloon koneellinen ilmanvaihto, silloin asunto alipaineistetaan ja imetään kaikki vuosikymmenten saatossa rakenteisiin kertyneet mikrobit sisäilmaan.
Asunnossa jossa on koko ajan ollut koneellinen tulo-poisto ilmanvaihto ikkunoiden tiiveydellä on sitten jo paljonkin merkitystä.
Toivottavasti et ole missään kiinteistössä tai kiinteishuollossa päättävässä asemassa.
Miksi Kiinteistöliitto ei tartu tosissaan kiinteistön puutteisiin ja asukkaiden asumisturvallisuuteen.
Sisäilman laadut ovat yleinen pulma, korvausilman tulokanavien puute sekä heikot suodattimet ovat toistuvia sairauksille altistavia heikkouksia.
Lisäksi ikkunoiden ja ovien huono ilmantiiveys lisää lämmitys/viilennysenergian kulutusta.
Eikös nuo ole yhtiökokouksen ja/tai hallituksen asioita? Pitääkö Kiinteistöliiton tulla teidän kokoukseen pitämään kädestä kiinni?
Tavalliset osakkaat (joista valitaan myös hallitus) eivät ole kiinteistöhuollon ammattilaisia.
Toiseksi teidän ohjeet (jopa virheelliset) ovat useimmille kiinteistöille kuin määräyksiä.
Miksi ette ohjeista kiinteistöjen hallituksia ja osakkaita huolehtimaan ammattimaisesti tehtyjä kiinteistön ilmantiiveys ja hallitun ilmanvaihdon parannustoimia.
Vain rakenneliitoksistaan ilmatiivis kiinteistö mahdollistaa lämmitysenergian tehokkaamman käytön, paremman asumismukavuuden ja hallitun ilmanvaihdon.
Asukasta/osakasta ei saa asettaa vastulliseksi, kiinteistön energiatehokkuudesta eikä sisäilman laadusta.
Terassitalojen ikkunaremontti onnistui. Asumismukavuus kasvoi ja veto kaikkosi.
- As Oy teetätti kaikkien ikkunoiden ja ovien korjaus- ja tiivistystyöt.
Luin käytännön tietoja netissä: Kiinteistöposti 3/2016
Järki voitti. Tämä koski vanhoja ikkunoita, mutta sama pätee myös uusien ikkunoiden kohdalla.
"Täsmäohjeet". Esittämiesi asioiden takia ei asukkaita saisi velvoittaa huolehtimaan ikkunoiden kunnostuksesta, eikä tiivistyksistä.
Ei asukas osaa, eikä myöskään tee ammattilaisten töitä.
Käytännössä taloyhtiö hoitaa ikkunoiden huollon tarpeen mukaan. Itsellä kokemuksia useasta taloyhtiöstä ja ikkunoiden takia vain vähän ongelmia. Toinen on se, kannattaako vanhoja ikkunoita kengittää ja kuinka pitkään. Itse olen sillä kannalla, että noin 30 v on hyvä vaihtoväli.
Uusienkin ikkunoiden huolto-ohjeissa suositellaan: Ikkunat tarkastetaan ja suoritetaan tarpeelliset huoltotyöt 5 - 7 vuoden välein.
Tiivisteiden laadusta riippuen: Tiivisteet uusitaan 7 - 15 vuoden välein.
- Harvoin, erittäin harvoin taloyhtiö suorittaa alkeistakaan ikkunahuoltoa, ammattimaisesta puhumattakaan. Huoltovapaata ikkunaa ei vain ole.
Miksi vaihtaa ikkunat?
Sisälasin tilalle voi vaihtaa eristyslasin (lämpölasin)
Samalla uusitaan sisä- ja ulkoikkunan tiivisteet.
Halpojen lasi/tiivistevaihtojen jälkeen, vanhojen ikkunoiden lämpöarvot ovat jopa paremmat kuin uusien puu / alumiini-ikkunoiden.
"Miksi vaihtaa ikkunat?"
MInäpä selitän miksi.
Ikkunoissa jos jossain on kehityksessä tapahtunut huima harppaus n. 20 viimevuoden aikana. Vanhat puupokaiset ikkunat harvoin toimii hyvin edes uutena saati sitten 30-40 v käytön jälkeen. Ne voidaan saada fiksattua jopa uuden veroisiksi lämmöneristyksen suhteen, mutta edelleen ne on vanhat ja toimivat yleensä huonmmin kuin uudet.
Vanhojen fiksaus ei myöskään lisää asunnon arvoa tai haluttavuutta. Uudet ikkunat ja hyvin toimivat uudet parvekeovet (mahdollisesti jos myös muut ovat on uusittu) ovat selkeä myyntivaltti. Asunto on helpompi myydä ja usein ikkunoiden uusimisen kustannukset kuolettuvat parempana myyntihintana (moni muu remontti on paljon kustannustehottomampi).
Tärkeintä kuitenkin on asumis- ja käyttömukavuuden parantuminen ja se tunne kun näkee, kokee ja tietää, että ikkunat on UUDET. Siinä tunteessa on paljon samaa kun ajaa uuden auton myntihallista pihalle, ajelee kotipihaan ja sitä siinä ihastelee. Samaa tunnetta ei synny kun ajaa vanhan autonsa ulos remonttihallista joka on sekä perusteltavissa että luonnollista.
Myynnin helppous on huono syy, sitä voi käyttää kaikkeen. Sisäovet, sähkökiuas, liesi... kaikki kannattaa vaihtaa jotta myynti helpottuu. Mutta se tulee vähän kalliiksi.
Se mikä osa vanhasta kannattaa vaihtaa pitäisi voida laskimella laskea. Pitäisi voida laskea takaisinmaksuaika. Jos vanhat ikkunat toimii edes yhtään, voisin olettaa että helposti mennään yli 30 vuoden.
Toisaalta, uusissa ikkunoissa on aina riski jota vanhoissa ja hyväkuntoisissa ei ole. Liikaa kuulee juttuja uusista hienoista pokista, jotka alkaakin vetää ensimmäisen talven jälkeen.
Se tunne kun saa vanhan ikkunan maalattua ja tiivistettyä.... vaikka en olekaan ammattilainen, teen silti. Hyvä tulee!
"Tavallinen asuja" Kenenkä ikkunoita sinä myyt? Kohtuullisen hyvä markkinointikirjoitus. Tosin siinä on olemattoman vähän totuuden mukaista sanomaa.
Ikkunoiden tivistys pitää antaa "alan ammattilaisille".
Missä näitä ammattilaisia koulutetaan? En ole koskaan nähnyt yhtään todistusta ikkunantiivistyspätevyydestä.
Näille palstoille on jo pidempään kirjoitellut joku joka on ilmeisesti ryhtynyt ikkunafiksariksi. Mikä ettei, saahan sitä mainostaa.
On ollut jo jokusen vuoden. Mauriksi on epäilty etunimeltään. Harmiton tyyppi, väittely hänen kanssaan on ajanhukkaa ;-)
"mahdollisesti...." Alan ensimmäiset kurssit ja todistukset jaettu AEL Konala 80 luvun alkupuolella. Tiivistys kuuluu osana Opetushallituksen, Talorakennusalan ammattitutkinto, Ikkunoiden huolto ja korjaus.
Kyllä näille palstoille kirjoittelee myös eri alojen asiantuntijat ja etenkin asiantuntemattomat. Hyviä ja vähemmän hyviä tietoja ja taitoja.
Aloittajalle kysymys. MIten paljon arvelet / tiedät huonokuntoisten ikkunoiden vaikuttavan energiatodistuksen kirjaimeen? Osaatko sanoa, miten energiatodistusten tekijät arvelee ikkunoiden energia-tehottomuuden, jos oletetaan että todistus tehdään kesällä eikä lämpökuvaus anna kunnon tuloksia?
Vastuujakotaulukon mukaan rakennuksen vaipan eli myös ulkoikkunoiden ja niiden tiivisteiden huolto kuuluu taloyhtiölle. Erittäin harvoin nähty toimenpide.
Erittäin kummallista on että asukkaiden vastuulle on asetettu: ikkunoiden ilmantiiveys eli talon energiatehokkuus, asumismukavuus, sisätilojen lämpö ja ilmanvaihdon toimivuus säätöjen mukaisesti.
Ihmettelen kenenkä edun mukaisesti Kiinteistöliitto on laatinut Vastuujakotaulukon ohjeet ikkunoista ja ovista. Ei ainakaan osakkaiden tai kiinteistön edun mukaisesti.
"eieduksi" Aivan, kenenkä eduksi. Eivät ainakaan osakkaat suuremmin huolehdi ikkunoiden kunnosta tai tiiveydestä. Oli sitten kyseessä uudet tai vanhat ikkunat. Syksyllä alkaa taas valitukset ikkunoiden vedosta, kylmistä asunnoista, ikkunoiden huonoista maalipinnoista, vettä ja lunta lasien välitilassa ja toimimattomista ikkunoista ja ovista.
Huoltotöiden laiminlyönnit ja tiivisteiden vaihdon puuttuessa myös kiinteistön korkeat lämmityskustannukset syövät osakkaiden varallisuutta.
Eli huihai ostetaan vain uudet ikkunat.
"energia Teoreetikko". Kuntoarvioitsijat "ymmärtävät" vain vanhojen ikkunoiden ja ovien huonot maalipinnat ja vuotavat ikkunatiivisteet.
Eli ei mitään ikkunoista ja ovista.
Sen perusteella suosittelevat ikkunoiden uusimista.
Lähes vastaavaan lopputulokseen päästään vain tiivistämällä vanhoista ikkunoista sisä- ja ulkopuolen pokat ja karmien lämpöeristykset.
Uusia ikkunoita vastaavan, jopa paremman energiatehokkuuden saadaan aikaan vaihtamalla sisälasin tilalle eristyslasi (lämpölasi).
Nämä kiinteistön energiansäästöön ja ilmanvaihtoon eniten vaikuttavat asiat ovat vastuuttoman Vastuujakotaulukon mukaan säädetty kuuluvaksi asukkaan vastuulle.
Osaketalojen+energiatehokkuus+ja+toimiva+ilmanvaihto+on+vain+Kiinteistöliiton+ja+sen+Vastuujakotaulukon+aikaansaama+luulohajatelma.
Vuokrataloissa ikkunoiden korjaus ja tiivistys kuuluu taloyhtiön vastuulle.
Sama koskee myös ilmavaihtoa.
Vastuujakotaulukon heikkoudet, virheellisyydet ja niiden aiheuttamat kymmenet ongelmat taloyhtiölle ja asukkaille kannattaa ottaa esille
FinnBUILD tapahtumassa 12.-14.10.2016.
Siellä lienevät ainakin Kiinteistöliitto, Isännöintiliitto, Motiva, kiinteistöalan lehdet ja ikkunatehtaiden myyntimiehet.
Jokainen vähänkin järkeään käyttävä asukas/osakas ymmärtää että aloittajan kirjoittama viesti kannattaa ottaa todella vakavasti harkintaan.
Onhan kuitenkin kyse omasta terveydestä, omaisuuden hoidosta ja ylläpidosta.
hyötysuhde. Siinä sitä on tekemistä, että saa muut 61 osakasta ymmärtämään että vastuujakotaulukon virheelliset ohjeet sekä vastuut, vain lisäävät rakennuksen lämmityskustannuksia ja heikentävät ilmanvaihdon toimintaa.
yritettyon. Sinä sen sanoit. Millä saa osakkaat ymmärtämään että ikkunoiden ja ovien tiivistys kannattaa suorittaa jokaisessa asunnossa, ammattilaisten toimesta.
Vain osa asukkaista on itse tiivistänyt ikkunat. Talomme ilmanvaihto on aivan sekaisin ja lämmityskustannukset aika korkeat. Verrattu on.
Aivan selkeästi, jopa tutkimuksin on osoitettu että ikkunoiden ja parvekeovien kohdassa Kiinteistöliiton laatima Vastuujakotaulukko on täysin virheellinen.
Vastuujakotaulukon mukaan asukkaille asetetut vastuut eivät vain toimi käytännössä. Tästä johtuen Vastuujakotaulukko ei ole osakkaiden eikä rakennuksen edun mukainen.
Toimimaton Vastuujakotaulukko aiheuttaa kerrostalojen ilmavuodot ja siten myös erittäin suuret lämmitysnergian kulutukset ja hiilidioksiidipäästöt.
Ikkunoiden ja ovien ilmavuodot estävät myös ilmanvaihdon toiminnan säätöjen mukaisesti ja pilaa siten myös sisäilman laadun ja mahdollistaa kosteusvaurioit.
Miksi Ympäristöministeriö ei puutu tähän Vastuujakotaulukon vinoutumaan jämerin ottein.
Pariisin ilmastosopimus painotti etenkin energian tehokasta käyttöä.
Rakennuksen ilmavuodot, ikkunat ja ovet pitää ehdottomasti kuulua kiinteistöhuollon (ammattilaisten) vastuulle.
Lisäksi rakennuksen ilmatiiveydet (ikkunat ja ovet 1-15 välein) on tarkistettava ja työstettävä aika-ajoin, tiivistysmateriaaleista riippuen.
Kaikilla tiivistysmateriaaleilla on oma elinkaarensa ilmatiiveyden osalta.
Kerrostalon metallisissa ulkoikkunoissa on alkuperäiset ja kuoleentuneet tiivisteet. Sadevettä ja lunta on päässyt lasien välitilaan.
Karmeista on maalipinnat rikki ja puuosissakin näkyy olevan puuvaurioita.
Kenelle kuuluu puuosien ja maalipintojen korjaus ja maalausvastuu?
Asukkaalle tai taloyhtiölle?
"miilitrikki" Lasien välitilan maali- ja puuvauriot on aiheuttanut taloyhtiön huolimaton toiminta. "Tahallisesti aiheutettu vahingonteko."
Maalipintojen maalaustyöt ja puuvaurioiden korjaamiset kuuluvat taloyhtiölle.
Tämä vähäiseltä tuntuva huolimattomuus, aiheuttaa useinmiten niin suuria vaurioita, että ikkunoiden elinkaari saattaa lyhentyä kymmenillä vuosilla.
Minun mielestäni osakkaan on saatava tästä huolimattomuudesta johtuvasta arvonmenetyksestä tuntuva taloudellinn korvaus.
Myös minun asunnon ikkunoissa ja parvekkeen oven välitiloissa on sadeveden aiheuttamia maalivaurioita. Kenelle osoitan korjausvaatimuksen isännöitsijälle tai As Oy:n hallitukselle?
Vaatimuksesi kannattaa esittää kirjallisesti isännöitsijälle sekä hallitukselle.
Isännöitsijällä lienee parhaat valmiudet ymmärtää asiasi tärkeyden ja ainakin vastuujakotaulukon asettamat velvollisuudet.
Hallituksen tiedot, taidot ja ymmärrys lienee samaa tasoa kuin sinullakin.
Paljon aivan turhia näkemyseroja aiheuttaa vastuujakotaulukko.
Ikkunat ja ovet rapautuvat ennenaikaisesti ja ilmanvaihtokin toimii saattumanvaraisesti. Kun ikkunoiden huolto ja tiivistystoimet laiminlyödään niin osaamattoman osakkaan kuin välinpitämättömän hallituksen toimesta.
Uusi vastuunjakotaulukko TAAS? Mitkä ihmeen vastuut muuttuvat joka vuosi?
Onko Kiinteistöliitto keksinyt hyvän tavan lypsää osakkaita joka vuosi?
Kenen asialla tai eduksi liitto oikein toimii?
Vastuunjakotaulukko on senhetkinen paras näkemys lain tulkinnasta. Onneksi löytyy höyrypäitä jotka taloyhtiön ja vakuutusyhtiön varoin näitä riitoja hakevat ja oikeusratkaisuja saavat. Liitto ja konsultit pönäköityvät ja pitää alan virkiänä.
Taloyhtiön vastuunjakotaulukko. Eikö 2016 taulukko ole voimassa 2017.
Mikä lause tai asia on muuttunut uudessa taulukossa?
Aamulehdessä 2.11 oleva kirjoitus valaisi minullekkin ikkunoiden ja ovien huolto ja tiivistystöiden tärkeyden. Ei ne kyllä kuulu "tee se itsemiehen" osaamisalueisiin.
Ainakin siltä kohtaa saa vastuujakotaulukon vastuut muuttaa.
Koska käytännön järki voittaa teoriaihmisten laatiman Vastuunjakotaulukon asettamat vastuut ikkunoiden ja ovien osalta.
Nykyiset ohjeet palvelevat ainoastaan uusien ikkunoiden ja ovien valmistajia.
Nykyinen Vastuunjakotaulukko ja sen ohjeet lisäävät AsOy:n lämmityskustannuksia, heikentää sisäilmanlaatua, estää suunnitelmien mukaisesti toimivan ilmanvaihdon.
Lisäksi ohjeet aikaistavat ikkunoiden ja ovien vaurioita ja niiden uusimistarvetta jopa vuosikymmenillä. Tämän kaiken joutuu kustantamaan yksittäinen osakas.
Onko oikein?
KORJAUSVELKA 35-55 MILJARDIA EUROA. HS 15.3
"Rakennusten vaurioista, huonosta sisäilmastosta ja
energianhukasta ynnä muista häiriöistä aiheutuu
vuosittain työajan manetyksiä, tuottavuuden laskua,
sairauskuluja ja muita ylimääräisiä kustannuksia.
Haittojen yhteenlaskettu vuotuinen kustannusvaikutus
on noin 3,4 miljardia euroa, eli 1 300 euroa
jokaista suomalaista kotitaloutta kohden."
Nämä kustannukset aiheuttaa taitamattomat ja osaamattomat
AsOy:n osakkaat, pientalojen ja rakennusten haltijat sekä ylläpitäjät ja
huoltohenkilökunnat.
Mikä osuus sitten on Suomen Kiinteistöliiton Vantuunjakotaulukolla ja sen laatijoilla?korjausvelka
Erittäin harva osakas osaa tai viitsii huoltaa ja tiivistää omia ikkunoita ja ovia.
Siksi osaketalojen lämmitysenergian kulutus ja päästöt ovat, vastoin Pariisin ilmastosopimusta. Lisäksi vuotoilma nostaa aina myös asumiskustannuksia.
Vuotaa ne enrgiaa, lämpö ja aiheuttavat vetoa.
Siksi myös tosi harvassa kerrostalossa ilmanvaihto toimii säätöjen mukaisesti.
Huonon sisäilman takia altistutaan tahallisesti hengitystiesairauksille ja jopa homeelle.
Yhtiökokouksessa voi aina päättää, että yhtiö korjaa, huoltaa ja tiivistää ikkunat ja ovet.
Näin kaikki vaipan ilma ja vesivuotokohdat kuuluvat yhtiön vastuulle.
Osakas sen päättää ylläpidetäänkö hänen kiinteää omaisuttaan amatöörien tekemättömillä vastuilla tai ammattimaisesti ja oikeilla ylläpitotavoilla.
Ammattimaiset huolto- ja korjaustavat aika-ajoin halpuuttavat merkittävästi asumiskustannuksia sekä lisäävät rakennuksen arvoa ja elinkaarta merkittävästi.
Ei vastuutonta VATUUNJAKOTAULUKKO ole pakko noudattaa, terveen järjen käyttö on sallittua.
Pilaako vastuunjakotaulukko todella sisäilman laatua?
Estääkö vastuunjakotaulukko hallitun ilmanvaihdon?
Lisääkö vastuuntakotaulukko rakennuksen lämmityskustannuksia?
Jos näin on?
Miksi Vastuunjakotaulukkoon ei tehdä pikaisesti muutoksia?
Miksi+taloyhtiöillä+on+käytössään,+käytännössä+toimimaton+Vantuunjakotaulukko.
Kuinka suuren osan ikkunoiden ja ovien vaurioista voi osoittaa Kiinteistöliiton Vastuunjakotaulukon syyksi?
Korvaako Kiinteistöliitto näiltä osin rakennuksen ikkunoiden ja ovien korjauskustannuksia?
Vastuullinen ja asioista ymmärtävä isännöitsijä esittaa yhtiökokouksessa, että ikkunat ja ovet otetaan kiinteistöhuollon piiriin. Näin meillä tehtiin.