Meille otettiin toukokuussa 2008 syntynyt uroskissanpentu elokuussa 2008. Kissan matka maaseudulla olevaan kotiimme oli noin 100 km ja meillä oli vastassa vanha uroskissa. Kissat tutustuivat pian ja lopulta kissat jopa ahtautuivat samaan pahvilaatikkoon nukkumaan ja vanhempi "imetti" nuorempaa. Nuori kissa kyllä oli alusta alkaen eri luontoinen kuin vanhempansa, joka vieraiden pihaan tullessa ei välittänyt mitään, vaan jopa kellistyi selälleen. Nuori arasteli ja varsinkin joitakin naapurin miehiä. Se ei ole päässyt arkuudestaan näinä vuosina. Nuori väkemme on lähtenyt maailmalle ja lapsenlapsiakin on syntynyt, mutta ylipäänsä nuori kissa hyväksyy perheen jäsenten vierailut ja jopa nauttii lapsista. Nyt poikamme on hankkinut syksyllä koiran ja siihen nuori kissa ei ole tottunut. Joulun aikaan koiran ollessa meillä, kissa yöpyi ulkorakennuksessa ja pikaisesti kävi syömässä sisällä, mutta kuitenkin sitten aika pian palasi normaaliin päiväjärjestykseen ja viihtyi sisälläkin. Viime viikonloppuna koiran tullessa, kissa taas vetäytyi ulkotiloihin eikä ole toipunut vieläkään, vaikka vierailu päättyi jo viime sunnuntaina. Kissa tulee arasti sisälle ja mouruaa epäluuloisena eikä asetu taloon. Olemme mieheni kanssa kovasti silittäneet ja hoitaneet kissaa, että se pääsisi traumastaan. Mitä vielä voisimme tehdä sen hyväksi. Onko jotakin lääkettä, joka auttaisi.
Arka kissa
Pörröturkki
73735
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kissoja,samoin kuin ihmisiä, on eri luonteisia. Minulla on ollut monia kissoja, ja jotkut niistä on olleet arkoja koko ikänsä.Usein arka kissa on joutunut pelkäämään jotain alkuperäisessä kodissaan ja se pelko ei lähde. Tiedän monia tapauksia, kun koira on otettu perheeseen, niin kissa parka on lähtenyr lopullisesti. Rauhallista ja turvallista eloa vaan.
Aloituksen on kirjoittanut vaimoni. Katselin nyt nettikaupasta rauhoittavaa lääkettä ja löysin sellaisen kuin Calmex Cat 60 ml. Onko hyvä rohto?
En ole koskaan kuullutkaan koko rohdosta. Feliway suihke voisi olla kyllä parempi tähän tilanteeseen.
Jatkossa kissaa ei kannata ulos laittaa kun koira tulee kylään, muuten voi arastella liiaksi ja jäädä sille tielleen kun ei uskalla tulla enää takaisin. Kissan ja koiran voi sisätiloissa pitää erossa toisistaan, niin että kissa voi oleskella omassa rauhassaan.
Aika järkkyä, jos elukka paratkin alkaa syödä rauhoittavia ja mielialalääkkeitä!!? Kumpi on Teille tärkeämpi oma kissa vai pojan koira?
Mielestäni teidän kotinne on myös kissan koti (reviiri) ja koiralla on oma koti! Koira ei saa häiritä kissan kotirauhaa!
Olen kyllä pitkälle samaa mieltä, mutta heidänkin koiranhoidon järjestäminen on älyttömän vaikeaa (opiskelijoita) ja mielellään käy kotona samoin kuin mekin otamme heidät vastaan. Syyskesästä mirrillä ei ollut mitään vaikeuksia vaikka koira oli käymässä. Meillä on iso maalaistalo, jossa eri huoneissa majailu kyllä onnistuu, mutta kissa ei suostunut tulemaan siitä huolimatta. Ihmetystä herättää että koira on ollut poissa jo toista viikkoa ja kissa ei edelleenkään viihdy sisällä. Majapaikkanaan se pitää navetan vinttiä, jonne se on kaivanut heiniin useita pesiä, sekä nukkuu myös sinne varastoidussa kankaisessa nojatuolissa. Katti on erittäin pitkäkarvainen, joten en usko sillä olevan kylmäkään. Ei ainakaan ole siitä merkkejä. Mutta erittäin seurallisena sen sisälläolo on meillekin terapiaa. On muuten varmin säätiedottaja: kun se kesäaamuisin tulee sisälle ja puskaisee sääreen niin tietää sään. Jos sääri kastuu tietää ettei puintiin tai mansikanpoimintaan ole kiire. On meinaan siinä tehtävässä varmempí kuin Kerttu Kotakorpi tai Elina Lopperi
Mirri parka kun ei ymmärrä ettei koira tarkoita tutustumisellaan pahaa