Ystävän päivänä tuli tämmönen mieleen. Voiko kumppani tai puoliso olla paras ystävä? Siis mikä on kumppanin ja ystävän ero? Jos sitä eroa on.
Voiko kumppani olla paras ystävä?
siilimuori3
18228
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Voi olla, ja onkin.
Parhaassa tapauksessa näin. Toisaalta ysävyydssä ja rakkaudessa on eroa.
Jankuti.
-
Aihe oli van vähän aikaa sitten.
-
Monta rakasta.
Mutta vain yksi voi olla ystävä.
Tuo totuus ei muutu vaikka kuinka sanoja väännellään ja käännellään.
H.
Oijoi ja sie se täällä tyhjänpäiväsiä yitä sitten jakelet usiampia? Ei kovin loogista vai?
Mieheni kuoli kolme vuotta sitten, ehdimme olla avioliitossa 28 vuotta. Jälkeenpäin sanoin ihmisille, että menetin hyvän aviopuolison sekä erittäin hyvän ystävän. Vastauksena kysymykseesi: puoliso voi olla myös ystävä. Mutta tottakai meillä molemmilla oli myös muita ystäviä, jos puoliso on ainoa ystävä, niin silloin on tosi syvässä kuopassa tämän kuoltua.
Tup on totta. Jos elää vain tisen kautta ilman muista ystävyyssuhteita, käypi huonosti kun toinen jostain syystä lähtee rinnalta.
Niin rinnalta ei kannata lähteä, etenkin jos naisella on kauniit rinnat, mies on rintariippuvainen.
Aattele ja nainen ihan ite on valinnut sen miehen :D. Kunhan on kauniit tissit ne se miehelle riittää.
Kyllä näin on. Olen ehdottomasti tissimies. Rintamies, en rintamamies, en rintama tai rintakarkuri. Ja huom! Hyväksyn kaikki, siis ihan kaikki tissit. Siin mielessä naiset silmissäni ovat tasa-arvoisia. No joo kai salaa peppujakin katsoa saa. Siis keneltä salaa. No siltä naiselta jonka peppua vilkaisen.
Ai tissi-mielessä naiset ovat silmissäsi tasa-arvoisia. Noh, onhan se hyvä kun tuon itse rehellisesti tunnustaa.
Ystävyys on ihana pakkaus
kun siihen liittyy rakkaus.
https://youtu.be/L_tJ0UUkjV8
Voi toki,
ystävyys on herkkä asia ja sillä en paljon kehuskele, että hän ja hän on ystäväni, koska ystävyyteen liittyy suuri luottamus ja sielun läheisyys. Kenenkään muun ei tarvitse tietää kuka ystäväni on kuin hänen ja minun. Joista huudellaan, ne ovat vain kavereita.
Rakkautensa voi pitkin kyliä levitellä, mutta jos siihen liittyy ystävyys, olen hiljaa kuin kusi sukassa. Se on kuin lottovoitto ja koen, että sellainen aarre voi vain olla yksi kerrallaan ja se on juuri se onni joka kätketään.
Kannattaako olla naimisissa jos ei tunne ystävyyttä toisen kanssa?
Mä en ite ole sitä mieltä, että pitkässä suhteessa rakastaa toista ainaainaaina ja joka hetki. Niiden hetkien yli kantaa se muisto rakkaudesta, ja ystävyys.
Milloin naimisissaolo kannattaa :D? Eroaako joku ystävyyden putteesta aviossa?
:D hehhe tuolle ekalle. Ite erosin, ei ollut edes sitä enää jäljellä. Hyvätahtoisuutta.
No eikös hyväntahtoisuu ole jo aika hyvä pohja pitkälle liitolle?
Niin, mutta eikö se ole ystävä sellainen, jolle tahdot hyvää ja jonka salaisuudet tiedät? Ja ero tästä rakkauteen, on vain että kestät toisen pierut.
Siis, väitän edelleen että ei voi olla rakkautta ilman ystävyyttä.
Kyllä minä kestän ystävienkin pierut.
sydän-ystävä, mikään eikä kukaan mene puolison edelle,
---
Oma aviopuoliso on aina ja ikuisesti maailman tärkein paras ystävä, luotettavin, tuki ja turva, aina ja ikuisesti,
näin oli meillä kunnes kuolema erotti,
on myös muutamia avioliiton ulkopuolisia ystäviä,
mutta ne on eri asia,
ystävyys heidän kanssaan on ollu myös löpi elämän kantava voima,
ystävyys on jotain jota ei koko aikaa tarvi todistelle,
se vaan on sielussa,
ja tietää että yhteyden saa vaikka olisi muutama vuosiki välissä,
ettei ole pidetty yhteyttä,
se vaan on sielussa,
näin on esm. lapsuuden ystävyys aivan pienestä asti kantanu,
kantaa edelleen,
silloin tällöin kysellemme kuulumisia vaikka välimatkaa on satoja km.