Missä menee raja?

Mutta Linuxien lähdekoodi on avointa ja jokaisen muokattavissa, joten vakoilu on periaatteessa mahdotonta. Windows on täysin suljettua lähdekoodia, eikä siten vakoilua voi poistaa.

linux_on_ilmainen kirjoitti:

Mutta Linuxien lähdekoodi on avointa ja jokaisen muokattavissa, joten vakoilu on periaatteessa mahdotonta. Windows on täysin suljettua lähdekoodia, eikä siten vakoilua voi poistaa.

"Mutta Linuxien lähdekoodi on avointa"
Ei sitä koodia kukaan tarkastele. Vähissä ovat ovat ohjelmoijat joilla on edes periaattessa kyky etsiä takaportteja. Tämmöiset linuksit kun eivät kiinnosta ketään. Jos joku löytää aukon, sillä ei ole mitään merkitystä koska koodia muutetaan jatkuvasti.

hohhoijjaaa kirjoitti:

"Mutta Linuxien lähdekoodi on avointa"
Ei sitä koodia kukaan tarkastele. Vähissä ovat ovat ohjelmoijat joilla on edes periaattessa kyky etsiä takaportteja. Tämmöiset linuksit kun eivät kiinnosta ketään. Jos joku löytää aukon, sillä ei ole mitään merkitystä koska koodia muutetaan jatkuvasti.

Kyllä koodin tarkastaa monikin ja poikkevat toiminnat poistetaan, ennen jakamista. Helppo se on lukea että mitä koodi tekee, koska se on avointa. Kyllä windowsissa myös toimii avoin lähdekoodi, mutta se suljettu on poikkeuksetta vaarallista.
Et ole kovinkaan älykäs, kun et yksinkertaista asiaa tunne. Avoimen lähdekoodin ohjelmia puntaroidaan porukalla, jos jotain ihmeellistä löytyy. Avoin lähdekoodi kun pohjautuu myös turvallisuuteen, ettei tyrkytä toolbareja, joita windowsin suljetut lähdekoodit tuppaavat tarjoamaan. Linuxien etuja on tutkitut lähdekoodit ja niistä väännetyty paketit, jotka asennetaan turvallisista pakettivarastoista. Ei lähdekoodia välttämättä ihmisen tarvitse lukea, vaan sen voi hoitaa myös ohjelmallisesti.

olet_seppo_wajakki kirjoitti:

Kyllä koodin tarkastaa monikin ja poikkevat toiminnat poistetaan, ennen jakamista. Helppo se on lukea että mitä koodi tekee, koska se on avointa. Kyllä windowsissa myös toimii avoin lähdekoodi, mutta se suljettu on poikkeuksetta vaarallista.
Et ole kovinkaan älykäs, kun et yksinkertaista asiaa tunne. Avoimen lähdekoodin ohjelmia puntaroidaan porukalla, jos jotain ihmeellistä löytyy. Avoin lähdekoodi kun pohjautuu myös turvallisuuteen, ettei tyrkytä toolbareja, joita windowsin suljetut lähdekoodit tuppaavat tarjoamaan. Linuxien etuja on tutkitut lähdekoodit ja niistä väännetyty paketit, jotka asennetaan turvallisista pakettivarastoista. Ei lähdekoodia välttämättä ihmisen tarvitse lukea, vaan sen voi hoitaa myös ohjelmallisesti.

"Kyllä koodin tarkastaa monikin"

Niin ketkä? Voitko luottaa niihin tarkastajiin? Tekevätkö he työnsä kunnolla?

"Helppo se on lukea että mitä koodi tekee, koska se on avointa."

On varmaan niille helppoa, ketkä osaavat lukea koodia, eli aika pienelle osalle väestöstä. Ja sitten on sekin, että jos siellä on vaikka joku koodinpätkä mikä toteuttaa jonkin salauksen, niin mistä tiedät onko se salaus toteutettu asiallisesti vai ei? Se vaatii paljon enemmän kuin pelkästään se, että osaa lueskella sitä koodia. Pitää ymmärtää ne matemaattiset säännöt sen salausmenetelmän takana. Tämä tietysti on vain yksi esimerkki, kokonaisen käyttöjärjestelmän koodista löytyy satoja ellei tuhansia muita vastaavia.

"suljettu on poikkeuksetta vaarallista."

Ei ole. Suljetun koodin tapauksessa kyse on luottamuksesta ja sopimuksista. Jos ohjelma tekee jotain muuta kuin mitä sen on sanottu tekevän, alkaa päitä putoilla, tulee vahingonkorvausvaatimuksia, oikeudenkäyntejä ym. Siihen menee helvetisti rahaa ja firma voi mennä konkkaan. Eli avoin koodi ei ole ainoa tapa pitää huoli ohjelman luotettavuudesta.

"ettei tyrkytä toolbareja, joita windowsin suljetut lähdekoodit tuppaavat tarjoamaan"

Toolbareissa tai muissa kylkiäisissä ei ole kyse siitä, onko ohjelman lähdekoodi avointa vai ei, vaan siitä, miten ohjelman kehitys ja jakelu rahoitetaan. Ani harva ohjelma on oikeasti täysin avoin, ilmainen ja vapaaehtoistyönä tehty "hyväntekeväisyysjuttu". Tämä koskee myös Linux-ydintä ja aika hemmetin montaa avoimen lähdekoodin softaa.

"asennetaan turvallisista pakettivarastoista."

Turvallisista pakettivarastoista kuten Windows Store.

"Ei lähdekoodia välttämättä ihmisen tarvitse lukea, vaan sen voi hoitaa myös ohjelmallisesti."

Mikä ohjelma on hyvä löytämään linux-distoroihin mahdollisesti piilotettuja takaportteja?

ajatuksesi_outoja kirjoitti:

"Kyllä koodin tarkastaa monikin"

Niin ketkä? Voitko luottaa niihin tarkastajiin? Tekevätkö he työnsä kunnolla?

"Helppo se on lukea että mitä koodi tekee, koska se on avointa."

On varmaan niille helppoa, ketkä osaavat lukea koodia, eli aika pienelle osalle väestöstä. Ja sitten on sekin, että jos siellä on vaikka joku koodinpätkä mikä toteuttaa jonkin salauksen, niin mistä tiedät onko se salaus toteutettu asiallisesti vai ei? Se vaatii paljon enemmän kuin pelkästään se, että osaa lueskella sitä koodia. Pitää ymmärtää ne matemaattiset säännöt sen salausmenetelmän takana. Tämä tietysti on vain yksi esimerkki, kokonaisen käyttöjärjestelmän koodista löytyy satoja ellei tuhansia muita vastaavia.

"suljettu on poikkeuksetta vaarallista."

Ei ole. Suljetun koodin tapauksessa kyse on luottamuksesta ja sopimuksista. Jos ohjelma tekee jotain muuta kuin mitä sen on sanottu tekevän, alkaa päitä putoilla, tulee vahingonkorvausvaatimuksia, oikeudenkäyntejä ym. Siihen menee helvetisti rahaa ja firma voi mennä konkkaan. Eli avoin koodi ei ole ainoa tapa pitää huoli ohjelman luotettavuudesta.

"ettei tyrkytä toolbareja, joita windowsin suljetut lähdekoodit tuppaavat tarjoamaan"

Toolbareissa tai muissa kylkiäisissä ei ole kyse siitä, onko ohjelman lähdekoodi avointa vai ei, vaan siitä, miten ohjelman kehitys ja jakelu rahoitetaan. Ani harva ohjelma on oikeasti täysin avoin, ilmainen ja vapaaehtoistyönä tehty "hyväntekeväisyysjuttu". Tämä koskee myös Linux-ydintä ja aika hemmetin montaa avoimen lähdekoodin softaa.

"asennetaan turvallisista pakettivarastoista."

Turvallisista pakettivarastoista kuten Windows Store.

"Ei lähdekoodia välttämättä ihmisen tarvitse lukea, vaan sen voi hoitaa myös ohjelmallisesti."

Mikä ohjelma on hyvä löytämään linux-distoroihin mahdollisesti piilotettuja takaportteja?

"Ei ole. Suljetun koodin tapauksessa kyse on luottamuksesta ja sopimuksista. Jos ohjelma tekee jotain muuta kuin mitä sen on sanottu tekevän, alkaa päitä putoilla, tulee vahingonkorvausvaatimuksia, oikeudenkäyntejä ym. Siihen menee helvetisti rahaa ja firma voi mennä konkkaan."

BUAHHAHAHHAHAHAHHAKÄKÄKÄKÄKÄKÄKÄKÄ!!!

ajatuksesi_outoja kirjoitti:

"Kyllä koodin tarkastaa monikin"

Niin ketkä? Voitko luottaa niihin tarkastajiin? Tekevätkö he työnsä kunnolla?

"Helppo se on lukea että mitä koodi tekee, koska se on avointa."

On varmaan niille helppoa, ketkä osaavat lukea koodia, eli aika pienelle osalle väestöstä. Ja sitten on sekin, että jos siellä on vaikka joku koodinpätkä mikä toteuttaa jonkin salauksen, niin mistä tiedät onko se salaus toteutettu asiallisesti vai ei? Se vaatii paljon enemmän kuin pelkästään se, että osaa lueskella sitä koodia. Pitää ymmärtää ne matemaattiset säännöt sen salausmenetelmän takana. Tämä tietysti on vain yksi esimerkki, kokonaisen käyttöjärjestelmän koodista löytyy satoja ellei tuhansia muita vastaavia.

"suljettu on poikkeuksetta vaarallista."

Ei ole. Suljetun koodin tapauksessa kyse on luottamuksesta ja sopimuksista. Jos ohjelma tekee jotain muuta kuin mitä sen on sanottu tekevän, alkaa päitä putoilla, tulee vahingonkorvausvaatimuksia, oikeudenkäyntejä ym. Siihen menee helvetisti rahaa ja firma voi mennä konkkaan. Eli avoin koodi ei ole ainoa tapa pitää huoli ohjelman luotettavuudesta.

"ettei tyrkytä toolbareja, joita windowsin suljetut lähdekoodit tuppaavat tarjoamaan"

Toolbareissa tai muissa kylkiäisissä ei ole kyse siitä, onko ohjelman lähdekoodi avointa vai ei, vaan siitä, miten ohjelman kehitys ja jakelu rahoitetaan. Ani harva ohjelma on oikeasti täysin avoin, ilmainen ja vapaaehtoistyönä tehty "hyväntekeväisyysjuttu". Tämä koskee myös Linux-ydintä ja aika hemmetin montaa avoimen lähdekoodin softaa.

"asennetaan turvallisista pakettivarastoista."

Turvallisista pakettivarastoista kuten Windows Store.

"Ei lähdekoodia välttämättä ihmisen tarvitse lukea, vaan sen voi hoitaa myös ohjelmallisesti."

Mikä ohjelma on hyvä löytämään linux-distoroihin mahdollisesti piilotettuja takaportteja?

Tuolle on nimikin:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Nirvana-virhepäätelmä

Eli koska aivoimeenkin lähdekoodiin saattaa joku tahallinen takaportti jäädä ainakin joksikin aikaa, niin se on muka sama, kuin että lähdekoodia salaillaan ja siellä on ties mitä.

Jahvetti2 kirjoitti:

"Ei ole. Suljetun koodin tapauksessa kyse on luottamuksesta ja sopimuksista. Jos ohjelma tekee jotain muuta kuin mitä sen on sanottu tekevän, alkaa päitä putoilla, tulee vahingonkorvausvaatimuksia, oikeudenkäyntejä ym. Siihen menee helvetisti rahaa ja firma voi mennä konkkaan."

BUAHHAHAHHAHAHAHHAKÄKÄKÄKÄKÄKÄKÄKÄ!!!

Suotta räkäkäkätät ja linkittelet virhepäätelmäkuvauksia Wikipediasta. Olen oikeassa tuon sopimusasian suhteen.

"Eli koska aivoimeenkin lähdekoodiin saattaa joku tahallinen takaportti jäädä ainakin joksikin aikaa, niin se on muka sama, kuin että lähdekoodia salaillaan ja siellä on ties mitä."

Suljetussa lähdekoodissa voi olla vaikka mitä, kyllä. Mutta se on ihan eri juttu, että _onko_ siellä. Tässä tulee sitten vastaan se, että mitä suljetun lähdekoodin ohjelmia hankkii ja mitä kautta, ts. M-Karin usein toitottamat vastuuhenkilöt ynnä muut vastuukysymykset, mikä taas erittäin vahvasti liittyy ohjelmien käyttöehtosopimuksiin. Suljetun lähdekoodin ohjelma ei voi tehdä ihan mitä tahansa. Muussa tapauksessa ohjelman tekijän voi haastaa oikeuteen.

Sitten tietysti jos lataat pimeästä netinnurkasta jonkun crackin tmv laittoman ohjelmapätkän, mikä vaatii admin-oikeudet, lähdekoodista ei ole tietoa eikä tekijästä hajuakaan, niin sitten kyseessä on erittäin suurella todennäköisyydellä haittaohjelmapommi.

ajatuksesi_outoja kirjoitti:

Suotta räkäkäkätät ja linkittelet virhepäätelmäkuvauksia Wikipediasta. Olen oikeassa tuon sopimusasian suhteen.

"Eli koska aivoimeenkin lähdekoodiin saattaa joku tahallinen takaportti jäädä ainakin joksikin aikaa, niin se on muka sama, kuin että lähdekoodia salaillaan ja siellä on ties mitä."

Suljetussa lähdekoodissa voi olla vaikka mitä, kyllä. Mutta se on ihan eri juttu, että _onko_ siellä. Tässä tulee sitten vastaan se, että mitä suljetun lähdekoodin ohjelmia hankkii ja mitä kautta, ts. M-Karin usein toitottamat vastuuhenkilöt ynnä muut vastuukysymykset, mikä taas erittäin vahvasti liittyy ohjelmien käyttöehtosopimuksiin. Suljetun lähdekoodin ohjelma ei voi tehdä ihan mitä tahansa. Muussa tapauksessa ohjelman tekijän voi haastaa oikeuteen.

Sitten tietysti jos lataat pimeästä netinnurkasta jonkun crackin tmv laittoman ohjelmapätkän, mikä vaatii admin-oikeudet, lähdekoodista ei ole tietoa eikä tekijästä hajuakaan, niin sitten kyseessä on erittäin suurella todennäköisyydellä haittaohjelmapommi.

Microsoftin suljetussa lähdekoodissa on vaikka mitä! Windows vakoilee kaiken mitä teet! Siis se marketista ostettu tietokone!
Avoimesta lähdekoodista vois moiset ominaisuudet karsia pois! Siksi microsoft käyttää suljettua, että kaikki toimisi salassa, eikä käyttäjällä olisi mitään oikeuksia/mahdollisuuksia muokata järjestelmää. Noin se microsoft vetää teitä höplästä, kun ette edes perusasioita käsitä.

ajatuksesi_outoja kirjoitti:

"Kyllä koodin tarkastaa monikin"

Niin ketkä? Voitko luottaa niihin tarkastajiin? Tekevätkö he työnsä kunnolla?

"Helppo se on lukea että mitä koodi tekee, koska se on avointa."

On varmaan niille helppoa, ketkä osaavat lukea koodia, eli aika pienelle osalle väestöstä. Ja sitten on sekin, että jos siellä on vaikka joku koodinpätkä mikä toteuttaa jonkin salauksen, niin mistä tiedät onko se salaus toteutettu asiallisesti vai ei? Se vaatii paljon enemmän kuin pelkästään se, että osaa lueskella sitä koodia. Pitää ymmärtää ne matemaattiset säännöt sen salausmenetelmän takana. Tämä tietysti on vain yksi esimerkki, kokonaisen käyttöjärjestelmän koodista löytyy satoja ellei tuhansia muita vastaavia.

"suljettu on poikkeuksetta vaarallista."

Ei ole. Suljetun koodin tapauksessa kyse on luottamuksesta ja sopimuksista. Jos ohjelma tekee jotain muuta kuin mitä sen on sanottu tekevän, alkaa päitä putoilla, tulee vahingonkorvausvaatimuksia, oikeudenkäyntejä ym. Siihen menee helvetisti rahaa ja firma voi mennä konkkaan. Eli avoin koodi ei ole ainoa tapa pitää huoli ohjelman luotettavuudesta.

"ettei tyrkytä toolbareja, joita windowsin suljetut lähdekoodit tuppaavat tarjoamaan"

Toolbareissa tai muissa kylkiäisissä ei ole kyse siitä, onko ohjelman lähdekoodi avointa vai ei, vaan siitä, miten ohjelman kehitys ja jakelu rahoitetaan. Ani harva ohjelma on oikeasti täysin avoin, ilmainen ja vapaaehtoistyönä tehty "hyväntekeväisyysjuttu". Tämä koskee myös Linux-ydintä ja aika hemmetin montaa avoimen lähdekoodin softaa.

"asennetaan turvallisista pakettivarastoista."

Turvallisista pakettivarastoista kuten Windows Store.

"Ei lähdekoodia välttämättä ihmisen tarvitse lukea, vaan sen voi hoitaa myös ohjelmallisesti."

Mikä ohjelma on hyvä löytämään linux-distoroihin mahdollisesti piilotettuja takaportteja?

""Kyllä koodin tarkastaa monikin"

Niin ketkä? Voitko luottaa niihin tarkastajiin? Tekevätkö he työnsä kunnolla?"

Luotan täysin koodin tarkastajiin ja ohjelmiin jotka etsivät mahdollisia virheitä. Näkeehän tuon jo Linuxin laadusta, että on aikalailla huipussaan.

Windowsin suljettu koodi vuotaa, koska sitä ei ole kukaan tarkastanut.

Et itse edes käsitä koko aihetta ja kyselet tyhmiä.

ajatuksesi_outoja kirjoitti:

"Kyllä koodin tarkastaa monikin"

Niin ketkä? Voitko luottaa niihin tarkastajiin? Tekevätkö he työnsä kunnolla?

"Helppo se on lukea että mitä koodi tekee, koska se on avointa."

On varmaan niille helppoa, ketkä osaavat lukea koodia, eli aika pienelle osalle väestöstä. Ja sitten on sekin, että jos siellä on vaikka joku koodinpätkä mikä toteuttaa jonkin salauksen, niin mistä tiedät onko se salaus toteutettu asiallisesti vai ei? Se vaatii paljon enemmän kuin pelkästään se, että osaa lueskella sitä koodia. Pitää ymmärtää ne matemaattiset säännöt sen salausmenetelmän takana. Tämä tietysti on vain yksi esimerkki, kokonaisen käyttöjärjestelmän koodista löytyy satoja ellei tuhansia muita vastaavia.

"suljettu on poikkeuksetta vaarallista."

Ei ole. Suljetun koodin tapauksessa kyse on luottamuksesta ja sopimuksista. Jos ohjelma tekee jotain muuta kuin mitä sen on sanottu tekevän, alkaa päitä putoilla, tulee vahingonkorvausvaatimuksia, oikeudenkäyntejä ym. Siihen menee helvetisti rahaa ja firma voi mennä konkkaan. Eli avoin koodi ei ole ainoa tapa pitää huoli ohjelman luotettavuudesta.

"ettei tyrkytä toolbareja, joita windowsin suljetut lähdekoodit tuppaavat tarjoamaan"

Toolbareissa tai muissa kylkiäisissä ei ole kyse siitä, onko ohjelman lähdekoodi avointa vai ei, vaan siitä, miten ohjelman kehitys ja jakelu rahoitetaan. Ani harva ohjelma on oikeasti täysin avoin, ilmainen ja vapaaehtoistyönä tehty "hyväntekeväisyysjuttu". Tämä koskee myös Linux-ydintä ja aika hemmetin montaa avoimen lähdekoodin softaa.

"asennetaan turvallisista pakettivarastoista."

Turvallisista pakettivarastoista kuten Windows Store.

"Ei lähdekoodia välttämättä ihmisen tarvitse lukea, vaan sen voi hoitaa myös ohjelmallisesti."

Mikä ohjelma on hyvä löytämään linux-distoroihin mahdollisesti piilotettuja takaportteja?

Suljettukoodi vaarallista.

Mitä henkilökohtaiseen kokemukseen perustan, niin ainakin 90% suljetun lähdekoodin ohjelmista on ollut haitallisia. Vähintään ovat yrittäneet tarjota haittaohjelmaa. Chromekin on haittaohjelma, koska sisältää vakoilua.

ajatuksesi_outoja kirjoitti:

Suotta räkäkäkätät ja linkittelet virhepäätelmäkuvauksia Wikipediasta. Olen oikeassa tuon sopimusasian suhteen.

"Eli koska aivoimeenkin lähdekoodiin saattaa joku tahallinen takaportti jäädä ainakin joksikin aikaa, niin se on muka sama, kuin että lähdekoodia salaillaan ja siellä on ties mitä."

Suljetussa lähdekoodissa voi olla vaikka mitä, kyllä. Mutta se on ihan eri juttu, että _onko_ siellä. Tässä tulee sitten vastaan se, että mitä suljetun lähdekoodin ohjelmia hankkii ja mitä kautta, ts. M-Karin usein toitottamat vastuuhenkilöt ynnä muut vastuukysymykset, mikä taas erittäin vahvasti liittyy ohjelmien käyttöehtosopimuksiin. Suljetun lähdekoodin ohjelma ei voi tehdä ihan mitä tahansa. Muussa tapauksessa ohjelman tekijän voi haastaa oikeuteen.

Sitten tietysti jos lataat pimeästä netinnurkasta jonkun crackin tmv laittoman ohjelmapätkän, mikä vaatii admin-oikeudet, lähdekoodista ei ole tietoa eikä tekijästä hajuakaan, niin sitten kyseessä on erittäin suurella todennäköisyydellä haittaohjelmapommi.

Suljetun(kaan) lähdekoodin ohjelmissa ei ole mitään vastuita kenelläkään mistään, vaan laajat vastuuvapauslausekkeet. Haittaohjelmien levitys onkin sitten rikosoikeuden puolen juttuja ihan sopimuksista ja lähdekoodimalleista riippumatta.

Ja sitten esimerkiksi national security letterit menevät kaiken maailman sopimusten ohi.

oletpa_ms-trolli kirjoitti:

Microsoftin suljetussa lähdekoodissa on vaikka mitä! Windows vakoilee kaiken mitä teet! Siis se marketista ostettu tietokone!
Avoimesta lähdekoodista vois moiset ominaisuudet karsia pois! Siksi microsoft käyttää suljettua, että kaikki toimisi salassa, eikä käyttäjällä olisi mitään oikeuksia/mahdollisuuksia muokata järjestelmää. Noin se microsoft vetää teitä höplästä, kun ette edes perusasioita käsitä.

Jos Windows olisi avointa lähdekoodia, sitä ei voisi myydä. Linux on yleistynyt erinäisten laitteiden sisäisenä ohjelmistona, koska bisnes voidaan tehdä sillä laitteistolla (minkä suunnittelu ja toteustus on muuten suljettua). Ohjelmistopuolella linux on yleistynyt eniten Androidissa, mutta vain sen takia, että Google rakenti siihen päälle ohjelmiston, missä Googlen (suljetut) palvelut pyörivät. Yleistyminen siis hyvin vahvasti vaatii jonkin bisnesintressin.

"Windowsin suljettu koodi vuotaa, koska sitä ei ole kukaan tarkastanut."

Onhan tarkastanut. Microsoftin koodarit tarkastavat sitä jatkuvasti löytääkseen virheitä ja korjatakseen niitä.

"ainakin 90% suljetun lähdekoodin ohjelmista on ollut haitallisia."

Perustele.

"Vähintään ovat yrittäneet tarjota haittaohjelmaa."

Ai kuten esimerkiksi Adobe Flash Player tai Adobe Reader tarjoavat lataussivullaan kylkiäiseksi McAfeeta, Google Chromea tjms?

"Chromekin on haittaohjelma, koska sisältää vakoilua."

Käyttäjän on hyväksyttävä Googlen käyttöehtosopimus ennen Chromen asentamista. Eli käyttäjä on tietoinen siitä, mitä Chromen käyttö tarkoittaa yksityisyyden kannalta ja on sujut sen kanssa. Sama pätee lähes kaikkiin ilmaisohjelmien kylkiäisroiniin, sopimuksen mukaan asentamalla ohjelman sitoudut asentamaan myös kylkiäisroinat. Se on ehto ohjelman käytölle. Moni hyväksyy.

"Suljetun(kaan) lähdekoodin ohjelmissa ei ole mitään vastuita kenelläkään mistään, vaan laajat vastuuvapauslausekkeet."

Niin, ei ohjelmiston valmistaja voi ottaa kaikesta mahdollisesta vastuuta. Laitteisto- ja ohjelmistokombinaatioita on lukematon määrä, jos jollakulla on juuri sopiva yhdistelmä ja sen takia firman X hirttää koneen kiinni ja tallentamaton supertärkeä asiakirja Y katoaa, niin voi voi. Kaikkea on mahdoton testata, ja pitää olla hullu jos meinaa ottaa vastuun niistä mahdottomuuksista. Mutta kyllä ohjelmistovalmistajalla on myös vastuita.

"Haittaohjelmien levitys onkin sitten rikosoikeuden puolen juttuja ihan sopimuksista ja lähdekoodimalleista riippumatta."

Niin, eli Windows, OS X, Office, Chrome, muut Googlen softat, Facebookin appsit ym eivät ole haittaohjelmia.

Pitääkö olla idiootti, jos kertoo melkein rehellisesti windowsin vakoiluominaisuuksista? Silloin microsoft olisi idiootti.

kerro_idiootille kirjoitti:

Pitääkö olla idiootti, jos kertoo melkein rehellisesti windowsin vakoiluominaisuuksista? Silloin microsoft olisi idiootti.

Ehkä imbesilli riittää.

kanilauma kirjoitti:

Ehkä imbesilli riittää.

Mitä jos elän pimeässä peräkammarissa ja väitän että windows ei vakoile, mikä minä olen?

http://www.tivi.fi/

Höömelööä veikkaisin

kanilauma kirjoitti:

http://www.tivi.fi/

Höömelööä veikkaisin

windows sopii vain peräkammarin vanhalle ja skitsofreeniselle poikamiehelle, joka luulee että microsoft on jumala.

Pahaa on että käyttäjää vakoilee käyttöjärjestelmä... Ehkä siitäkin pahempaa on että biosin tasolla harrastetaan vakoilua... Toki nuo kaikki voi estää vaihtamalla ohjelmistoa. Myös eri ohjelmat vakoilevat isännilleen, kuten esim. internet- ja tiedostoselaimet.
Vakoilu yllätykseksi keskittyy vain maksullisiin käyttöjärjestelmiin, joissa on tutkimatonta suljettua lähdekoodia!

Vain hullu antaa hullusti vakoilla.

Muista sammuttaa windows, kun puhelin soi.