Vinyylilattia WC.n

Kyllä kysyn. Ajatus kulkee näin; Vinyyli on hyvin kulutusta kestävä ja hyvännäköinenkin, mutta se ei estä vesiroiskeita esim. reunoilla, nurkissa valumasta alla olevaan lastulevyalustaan. Jotenkin tuolle lastulevyalustalle ja sen alla olevalle purutäytteelle pitäisi ehkä laittaa suoja? Laitankohan sittenkin muovimaton? Korostan WC ei ole suihkutila mutta bidee siellä kyllä on. Mainitsemasi vetelyys ei kyllä haittaa näin lyhyvissä lankuissa noin 120cm.

Jalkalista estää parin vesitipan pääsyn lastulevyyn ja vaikka sinne pari tippaa pääsisikin niin ei se siellä mitään ongelmaa aiheuta tuskin sentään bideetä käytät monta kertaa päivässä ja ruiskit ympäriinsä?

Ja voithan tiivistää jalkalistan ylä-ja alareunan värittömällä polymeerimassalla jos pelottaa ajatus, että tippa tai kaksi vettä voisi joskus sinne päästä.

Silloin, kun ostin OK-talon oli edelliseltä omistajalta keittiön välitilan laatoitus jäänyt saumaamatta. 30 vuotta oli laatat olleet lastulevyn päällä ilman saumalaastia ja lastulevyssä ei ollut merkkiäkään kosteudesta vaikka aivan taatusti astiota pestäessä vesi oli nille roiskunut.

https://www.youtube.com/watch?v=AdsgBD_4L6Y
Mitä vaikeaa tuossa on?

https://youtu.be/tTp2yt88wCk
Monia vaihtoehtoja.

Selvästi näkee videoltakin vaikka on hienosti editoitu, että lankkuja on paljon vaikeampi saada menemään ponttiinsa, kuin laminaattia tai parkettia.

Ja kokeilleppa asentaa tuota kesällä, kun on 25 astetta lämmintä, sitten se vasta vetelää tavaraa on vähän kuin laittaisi lakritsilevyjä toisiinsa.

Nyt muutaman vuoden myöhässä, mutta näin laminaattia ja parkettia asentaneena, niin kyllä tuo vinyyli lentää komeasti ponttiinsa. Asettaa 45 asteen kulmassa siihen, sitten vähän hötkyttää ja työntää. Laskeutuu lähes poikkeuksetta suoralla alustalla kauniisti paikoilleen. Vähän vinommankin rintamamiestalon puulattialla tuo asettui siististi kun vähän napautti siihen tarkoitetulla työkalulla rakojen kohdilta. En ymmärrä miten tuo vetelyys olisi kauhean ongelmallinen. Ei se nyt mitään kuminauhaa ole. Ottaa kahdella kädellä kiinni kolmasosan päädyistä niin kyllä pysyy melko suorana. Osan nykyisistä vinyyleistä saa vielä komeasti mattopuukolla ja taittamalla siististi poikki ilman tarvetta sahalle. Asennus onnistuu untuvikoltakin, kunhan ottaa rauhassa ja varmistaa, että lattia tulee suoraan.

Kuvailit laminaattia, vinyyli on jäykkää tavaraa toisin kuin laminaatti.

Vanhemmissa pöntöissä vesi on posliinisäiliön sisällä ja kesä kuumalla säiliön sisällä oleva kylmä vesi ja kuuma ilma saa aikaan sen, että ilmankosteus tiivistyy säiliön ulkopintaan ja valuu lattialle.
Ainakin IDO:n Seven D:ssä on säiliön sisällä erillinen muovisäiliö jolloin kondensoitumista ei pääse tapahtumaan, koska posliininen säiliö ei itsessään täyty vedellä.

Hikoilua on myös silloin kun pönttö vuotaa vaikka ihan vähän.
Ei huomaa kuin vessapaperilla koittamalla kastuuko se kun vessaa ei ole vedetty pitkään aikaan.

pertsapertsa kirjoitti:

Hikoilua on myös silloin kun pönttö vuotaa vaikka ihan vähän.
Ei huomaa kuin vessapaperilla koittamalla kastuuko se kun vessaa ei ole vedetty pitkään aikaan.

Putkimies ilmoitti minulle että (kerrostalossa) pikku wc:ni pidee on laiton. Pitää olla lattiakaivo, jos on pidee. Ei minkään roiskinnan vuoksi, vaan mahdollisen laiterikon vuoksi. Rakennusmääräykset on myös ihan oma lukunsa.

minttuliinikkä kirjoitti:

Putkimies ilmoitti minulle että (kerrostalossa) pikku wc:ni pidee on laiton. Pitää olla lattiakaivo, jos on pidee. Ei minkään roiskinnan vuoksi, vaan mahdollisen laiterikon vuoksi. Rakennusmääräykset on myös ihan oma lukunsa.

Lue lisää

Riippuu ihan mitkä määräykset ovat olleet voimassa rakennuksen rakentamisvuonna tai muutostyön tekovuonna. Nykyiset rakennusmääräykset eivät koske takautuvasti vanhoja rakennuksia.
Nykyisetkään rakennusmääräykset muuten eivät yksiselitteisesti kiellä bidee-suihkua lattiakaivottomassa wc-tilassa vaan kyse on siitä, tulkitaanko käsisuihku laitteeksi joka voi aiheuttaa "ylitulvimisvaaran". Pelkkä pesuallas kun ei vaadi lattiakaivoa.

Ei ole kiinni ilmanvaihdosta vaan siitä, että helteillä, kun pytty vedetään muutaman kerran ja ilman lämpötila on esim. 25 astetta ja pytyn säiliöön menee 4 asteinen vesi on lämpötilaero niin suuri, että kosteus tiivistyy säiliön ulkopintaan.

Kuten jo tuolla aiemmin sanoin esim. IDO:n Seven D mallissa on posliinisäiliön sisällä erilillinen muovinen vesisäiliö jolloin itse posliiniosa ei ole kosketuksissa veden kanssa ja hikoilua ei näin ollen tapahdu.

Hikoileehan kylmävesiputkikin,olkoon sitten kuparia,komposiittia.

Piksi_Nirkka kirjoitti:

Ei ole kiinni ilmanvaihdosta vaan siitä, että helteillä, kun pytty vedetään muutaman kerran ja ilman lämpötila on esim. 25 astetta ja pytyn säiliöön menee 4 asteinen vesi on lämpötilaero niin suuri, että kosteus tiivistyy säiliön ulkopintaan.

Kuten jo tuolla aiemmin sanoin esim. IDO:n Seven D mallissa on posliinisäiliön sisällä erilillinen muovinen vesisäiliö jolloin itse posliiniosa ei ole kosketuksissa veden kanssa ja hikoilua ei näin ollen tapahdu.

Lue lisää

Vanha juttu, johon näköjään 2016 olen vastannutkin.
Kokemusta kahdesta vessasta, niissä ilmanvaihdon parannus lopetti pytyn hikoilun. Korvausilmaventtiilit oviin ja ajastimella varustettu poistoilmaventtiili poistoputkeen auttoi. Molemmissa taloissa oli painovoimainen ilmanvaihto.

Betonilattialle pitää laittaa (tuskin pakko). Puu- ja kipsilevyaluslattioilla muovia ei tarvita.