Eksyin lueskelemaan tätä palstaa ja yllätyin siitä, kuinka suurta kritiikkiä täällä annetaan johtajuusongelmista. Omaan itse 1v8kk vanhan seropiuroksen jonka kanssa alusta asti oli ongelmia. Koira tuli meille 13viikkoisena eikä edellinen pariskunta sitä ollut viitsinyt yhtään kouluttaa. Se hyppi, haukkui, puri, veti hihnassa jne. Haukkuminen ja pureminen saatiin kuriin itse mutta muita ongelmia ei.Kävimme täystuhomme kanssa paikallisessa "koirakoulutuksessa" josta hyöty oli täysi 0. Koiramme ei oppinut siellä yhtikäs mitään.
Käännyin erään ongelmakouluttajan puoleen ja pääsimme koulutukseen. Kolme kuukautta koulutuksen jälkeen, koira ei vetänyt yhtään ja oli kotona paljon rentoutuneempi. Ongelma oli johtajuudessa.
Jokaisessa laumassa on aina johtaja. Jos se et ole sinä, koira ottaa sen homman. Sen tehtävänä on suojella sinua (=räyhätä ohikulkijoille), määrätä minne lenkillä mennään (=vetää) jne. Se ei osaa rentoutua koska sen täytyy olla valppaana. Kaikilla koirilla tätä ei ole. Siksi ehkä joillekin se on kuin kirosana kun johtajuusongelmaa jokapuolella toitotetaan. Ehkäpä te omaatte sellainen lutusen jolla ei tätä ongelmaa ole. Mutta todella monella on. Ja sen sijaan että käytät koirallasi vedonestovaljaita tms koko sen iän ja kärsit sen kiskomisesta, mieti millaista olisi tehdä lenkit sulassa sovussa. Jos jälkimmäinen vaihtoehto kiinnostaa, suosittelen lämpimästi ongelmakouluttajan puoleen kääntymistä.
Käännyin erään ongelmakouluttajan puoleen ja pääsimme koulutukseen. Kolme kuukautta koulutuksen jälkeen, koira ei vetänyt yhtään ja oli kotona paljon rentoutuneempi. Ongelma oli johtajuudessa.
Jokaisessa laumassa on aina johtaja. Jos se et ole sinä, koira ottaa sen homman. Sen tehtävänä on suojella sinua (=räyhätä ohikulkijoille), määrätä minne lenkillä mennään (=vetää) jne. Se ei osaa rentoutua koska sen täytyy olla valppaana. Kaikilla koirilla tätä ei ole. Siksi ehkä joillekin se on kuin kirosana kun johtajuusongelmaa jokapuolella toitotetaan. Ehkäpä te omaatte sellainen lutusen jolla ei tätä ongelmaa ole. Mutta todella monella on. Ja sen sijaan että käytät koirallasi vedonestovaljaita tms koko sen iän ja kärsit sen kiskomisesta, mieti millaista olisi tehdä lenkit sulassa sovussa. Jos jälkimmäinen vaihtoehto kiinnostaa, suosittelen lämpimästi ongelmakouluttajan puoleen kääntymistä.
Vastaukset 98
Vanhimmat
Totta puhut kuomaseni! Täyttä asiaa. Se joka on eri mieltä tässä asiassa, ei voi mielestäni kutsua itseään miksikään koira-asiantuntijaksi. Aamen.
*jää odottamaan vastakommenttia, joka julistaa: "v**un nuija!" ja haukottelee makeasti* ;)
v**un Nuija!
Suuret kiitokset, ettet pettänyt odotuksiani! ;) On se muuten kumma, miten tästä aiheesta saadaan aina ihan helvetinmoinen riita aikaiseksi...
Jokaisella on omat keinonsa kouluttaa ja kasvattaa, ja jokainen on omasta mielestään aina oikeassa. Aika turhaa alkaa kinastelemaan siitä sitten sen enempää. Eikös pääasia ole kuitenkin, että koira on onnellinen ja saa paljon rakkautta?
Käsittääkseni koirakin pystyy masentumaan, ja rankasti, ainakin meidän.
Oman koiran kohdalla jatkuva alistaminen toi koiralle pahaa oloa ja inhosin ylipäätän tehdä näitä johtajuusharjoituksia sillä näin selvästi että koirallani oli paha olla. Eikä kukaan ongelmakoirakoulutajista osannut muuta sanoa kuin sen että teillä on johtajuusongelma (koirani oli ns. kova koira joka yritti dominoida minua jatkuvasti) Kunnes opin erään kouluttajan avulla ettei kyse ollutkaan johtajuudesta tai dominanssista. Sen johdosta koko loppuelämän, ja koirani loppuelämän laatu nousi. Opin mota asiaa koirista ja ihmisen ja koiran välisistä suhteista ja siitä kuinka umpisilmäinen olin ollut, kun en ollut huomannut kuinka koirani kärsi jatkuvan kovistelun ja johtamisen takia. Onneksi se episodi meidän elämästä on takana.
Sekin vain todistaa kuinka yksilölisiä koirat ovat, toiset eivät välitä siitä kun ihminen yrittää olla jotakin mitä koira ei käsitä, ja kärsii sen "onnellisesti", mutta oman koiran kohdalla se purkaantui huonoin seurauksin. Kun seuraava koira astui kehiin, tein kaiken oppimalla tavalla eikä koira ole osoittanut elettäkään siihen suntaan etten olisi koiralleni auktoriteettinen johtajan tapainen hahmo, isä. Ja molemmat koirani palvovat minua ja minun sanaani.
Kertoisitko tarkemmin millaisia johtajuusharjoituksia teit aiemmin ja mitä seurauksia sillä oli. Entä nyt, kuinka olet muuttanut käyttäytymistäsi aiempaan verrattuna. Olisi kiva saada käytännön esimerkkejä muistakin toimintamalleista kuin näistä perinteisistä johtajuusharjoituksista.. Ollaanhan me ihmisetkin yksilöitä. Ymmärsin, että lopputuloksena olet kun oletkin johtaja.
Itsekin olen yhden koiran kanssa vääntänyt ja nyt meneekin ihan hyvin. Kesällä meille on kuitenkin tulossa toinen koira, joten olen avoin uusillekin toimintamalleille.
huomasin vasta nyt tuon viestin kun olen niin kiinnostuneena seurannut tuota selätys keskustelua tuolla toisessa ketjussa.
Meidän kohdalla johtajuusharjoitukset pitivät sisällänsä:
Kun koira veti: nykästiin remmistä niin että koiran silmät pullistuivat päästä ja möristiin EI
-vaihtoehdoiksi saimme koirani kanssa opetella kävelemään nätisti remmissä niin ettei eteenpäin kuljettu kun vedettiin, suuntaa vaihdettiin ja loppujen lopuksi koira oppi olemaan vetämättä vaikka hermoja siinä kului.
Koiralla oli tapa vaatia erilaisia etuuksia itselleen: Kun koira vaati asioita se pitio heitää selällensä ja sen päälle piti hyökätä ja murista koiralle pahaenteisesti. Kaiken lisäksi että koirani tarkoitti vain hyvää sillä että se "komensi" minua antamaan esimerkiksi ruokakipponsa heti kun on nälkä. Hyvä ettei koira laskenut allensa kun "mä sille näytin" enkä mielestäni edes kovin paljoa voimaa käyttänyt, enkä oikeastaan edes tosissani ollut. Kouluttaja vaan totes että en ollu tarpeeks hyvä, ja tunnen itteni sen vertaa hyvin että varmana olin tarpeeksi hyvä.
Saatiin vaihtoehto tällekkin: Opetettiin koiralle se ettei se haukumalla saanu ruokaansa. Heti kun se oli hetken "vaatimatta" eteen ilmestyi kippo...
Tehtiin kovasti muitakin arkipäiväisiä jippoja että saatiin koiran kunnioitus kasvamaan siten että tottelevaisuuden perusta on se että iskä tietää parhaiten, totellaan iskää.
Ja ymmärsin myös sen ratkaisevan eron laumassa ja laumanjohtajuudessa. Nykyään asian käsitän näin: olen meidän perheen (johon kuuluu avokki ja neljä koiraa) pää, mutta laumanjohtajana on vanhin narttu ja teen yhteistyötä koirieni kanssa ja osaan älykkäimpänä yhteisöstämme sanoa mikä niille on parasta ja sitä on syytä noudattaa.
mistä jalostettu koira on saanut johtajan mallin?
Lauman johtajan vastuulla on koko lauman henkiinjääminen,sehän on kaikkien elollisten vahvin vietti.Sen takia minä en usko että koira on johtaja,vaan luottamuspulasta kärsivä henkensä edestä pelkäävä onneton yksilö,sillon kun puhutaan ongelmakoirasta.
Koirahan ei tunne kiitollisuutta ja sen kunnioitus pitää ansaita.
En osaa enkä ole oikea henkilö vastaamaan.
Koiran luottamus on ansaittava, se on totta. Mielestäsikö koira siis pelkää kun se esim. haukkuu vastaantulijoille? Meitä auttanut ongelmakouluttaja sanoi hyvin:Ei ole olemassa ongelmakoiraa. Kaikki koirien ongelmat johtuvat omistajien käytöksestä.
Sivuilta www.koiraneuvola.fi varmasti saat vastauksen kysymykseesi.
jos koiralla on aivoissa vamma syntymästä asti. Muussa tapauksessa koiran ongelmakäyttäytyminen johtuu kasvattajasta/koiran omistajasta.
Onneksi olkoon olet päässyt Peetsan aivopesemäksi!
Oikeasti tästä asiasta tietoa jauhava henkilö!
Mielestäni on olemassa eräänlaisia ongelmia joita esiintyy nimenomaan sitä etteivät ihmiset kykene sitä ymmärtämään ettei koira voi yksinkertaisesti olla mikään johtaja.
On ymmärrettävä koiran viettejä ja antamia signaaleja ennenkuin pystyy perehtymään oikeasti johtajuusongelmaan.
On todistettu että noin 80% koiran käytöksestä on opittua ja 20% on imetty emonmaidosta, jotenka se että koira on oppinut vetämään, räyhäämään, puremaan, riekkumaan jne. yleinsäkkin johtuu siitä että koiran vietit ja käyttäytyminen ohjaa koiran käytöstä ja se oppii helposti tälläiset tavat ihmisen oman käytöksen palkkaamana, ei kyse ole johtajuusongelmasta vaan huonosta opettajasta...
Jos koira haukkuu muille koirille on haukkumisen perisyynä se että koira ei yksinkertaisesti halua että tuo toinen koira tulee yhtään enään lähemmäksi mitä se on, ja usein se tulkitaan väärin! Kuten myös vetäminen ja muut väärin tulkatut tilanteet.
Onko sinusta lenkkille innoissaan menossa oleva koira joka vetää hullun lailla laumanjohtaja? Tulessa kun koira ei enään vedä olet saanut johtajuuden takaisin käsiisi?
Älkää sotkeko asioita, kyse ei kuitenkaan ole johtajuudesta.
Rajat ja raamit saa koiralleen asettaa, muttei ikinä väkivalloin ja takaraivossa sellainen ajatus että kyllä mä tolta sen johtajuuden vetäsen omiin käsiini vielä...
Mielestäni on väärin ylipäätänsä kutsua itseään minkäänlaiseksi laumanjohtajaksi jos kuvittelee että koira kamppailee jatkuvasti ottaakseen johtajuutta käsiin...
Ei ole minua aivopessyt. Uskon vain siihen, mitä olen koirani kanssa kokenut. Ja meidän välillä ainoa tapa elää on näyttää kuka määrää kotona ja lenkillä mitä saa tehdä. Itse haluan että lenkillä koiran kanssa ei tarvitse tapella siitä mihin mennään ja miten lujaa.
En ainakaan minä ole väittänyt että koiralta väkivalloin johtajuutta tulee ottaa pois. Me emme ole koiraamme kurittaneet fyysisesti mitenkään. Koiramme käytös saatiin muuttumaan täysin ilman väkivaltaa. Se ei koskaan ole ratkaisu.
Mutta. Jos koira lenkille lähtiessä vetää ja lenkiltä tullessa ei, miksiköhän? oletko lenkin aikana sitä komentanut? Oletko kieltänyt vetämisen? Etkä tällöin osoita, että sinä määräät tahdin ja minne mennään? Etkö silloin "johda" lenkkiä? Jos koira on koko elämänsä annettu vetää, ei se yhtäkkiä muutu vain siksi että koira ymmärtää: hei, tämä ei ole omistajasta kivaa.
Hih, emmäkään ole väittänyt että sinä juuri niin teet, kas kun tätä keskustelua lukee varmasti moni muukin kuin sinä jotenka en kirjoitakkaan suoraan vastauksia sinulle henkilökohtaisesti, eihän kukaan muu silloin asiasta oppisi...
Jos pidät suusi kiinni koko lenkillä, et nyi remmiä, et millään tavalla viesti koiralle siitä että se on epämiellyttävää kun se kiskoo, niin silti koira lenkiltä tullessa ei enään vedä... Tuskin kyseessä kuitenkaan on johtajuus, vaan täysin jotakin muuta. Vai olenko väärässä?
Naurettavaa ajatella, suorastaan täysin lapsellista, että koira joka vetää remmissä olisi jotenkin dominoimassa omaa omistajansa... On täysin eri asia opettaa koiralle oikeaa remmikäyttäytymistä kun sitä että pyrkii olemaan koiralle johtaja, toki en kiellä etteikö remmikäyttäytyminen siihen littyisi.
Mutta en todellakaan voi oppimaani (koirista) unohtaa vain sillä että minun täytyisi jotenkin mahduttaa päähäni se asia että koirani yrittää tai ei yritä kaappaa minulta valtaa, se menisi neuroottiseksi. Ja yksinkertaisesti en usko että koirani jollain tavalla pystyisi ymmärtämään käsitettä dominanssi tai johtajuus samalla tavalla kuin se meidän ihmisen maailmassa on.
Johtajuus tulisi ennenkaikkea olla vastuun kantamista.
No taktiikkasi on kyllä mielenkiintoinen. Haluaisin nähdä sen päivän kun meidän koira olisi vetämisen ja narussa reihumisen lopettanut pelkästään niin että menen perässä.
Mutta kaitpa koulutustapoja on yhtä monta kuin kouluttajaa. Itse en silti usko ison ongelmakoiran kanssa tuollaisiin metodeihin.
Misään vaiheessa en olekkaan sanonut että minä teen niin, esitin yksinkertaisen kysymyksen johonka en saanut kunnollista vastausta, en edes mieti mistä moinen johtuu... Ehkäpä et osaa siihen vastata, mutta pointti meni sinulta ainakin ohi. Jospa voisit vastata siihen?
Kiinnostaisi tietää mitä mieltä olet siitä...
Sinun uskonasiohin en ota kantaa, sen tiedän että monet ongelmakoirat kuntoutetaan käyttämällä näitä tänäpäivänä tutkittuja nykyaikaisia metodeja käyttämällä.
Suomeen tunnetusti tulee kaikki uudet tuulet myöhässä, jopa koirien koulutuksessa... Itse olen saanut neuvoni ulkomaalaiselta, asiaan perehtyneeltä ongelmakoirakouluttajalta...
Nyt puhuit sitten Riva itsesi pussiin!! Olen seurannut näitä keskusteluja paljonkin, välillä kommenttienkin kanssa. Riva on sitä mieltä, ettei ole olemassa johtajuusongelmia, eikä koira voi potea eroahdistusta
MUTTA
Ylläoleva kommenttisi kääntäen: Sellainen koira joka on joutunut johtajan rooliin tahtomattaan, on siis nimenomaan vaan luottamuspulasta kärsivä henkensä edestä pelkäävä onneton yksilö,sillon kun puhutaan ongelmakoirasta!!!
Eli onhan meillä käsissämme johtajuusongelma!!
Olet myös sanonut, ettei koiralla ole mitään syytä ottaa johtajuutta...joo varmaan näin. Mutta koira voi joutua syyttään johtjanrooliin, ja me kaikki tiedämme mitä siitä seuraa = ONGELMAKOIRA
:o)
:o)
siis, kaikki nämä sinun kertomasi tiedot perustuvat siihen että on olemassa johtajuutta koirilla, ja nimenomaan siitä ollaan puhuttu ettei sitä olisi olemassa sillätavalla kuin se ihmisten maailmassa mielletään....
eikä sullakaan ole kaikki ihan hyvin kun jaksat kiusata muita ihmisiä peeloilullasi, hanki elämä!
toi mun kirjoitus,jos joku ei ymmärrä,ei ole mun ongelma.
Kyllä koira voi potea eroahdistusta,mutta syy ei ole se omituinen johtajuus,vaan luottamuspula,henkiinjäämisvietti on koiralla päällä.
Asetu pienen pennun asemaan ja mieti mitä sille tapahtuu syntymän ja vuoden välillä,ehkä ymmärrät mitä tarkoitan.
Olen tässä miettinyt näitä kirjoituksia lukeissa ja itsekkin niihin vastatessa, että mitä varten ihminen ylipäätään ottaa koiran.Minusta on aika ikävää että sen kauan odotetun lutun kanssa sitten juostaan kaiken maailman ongelmakouluttajilla ,kun ei pärjätä, hukkaan heitettyä aikaa.Ehkä ihmisillä ei ole enää käsitystä mikä on koira.Koiran kanssa eläminen ekat vuodet on lähes tulkoon helvettiä,sun pitää saada se kiintymään itseesi,koirahan on luonnostaan peto,sillä on kaikki valmiudet tulla toimeen yksin,se pystyy tappamaan.Koira on sosiaalinen mutta samalla itsenäinen.
Koira on viettipaketti,mutta ihminen haluaa keinolla millä hyvänsä saada siitä itsensä näköisen vietittömänpaketin.
en kyllä allekirjoittaisi. Kirjoituksesta kun saa sellaisen kuvan, että koiran kouluttaminen ja sen kanssa eläminen olisi haastava taitolaji, jonak vain pieni osa (ongelmakoirakouluttajat) hallitsevat.
Koiran ei välttämättä kuulukkaan oppia siellä koirakoulussa niitä juttuja, vaan oppiminen on pitkäkestoinen prosessi, jota harjoitellaan päivittäin ihan ilman sitä koulutustakin. Itse väitän, että nuo "ongelmakoirajutut" on paisunut liikaa ihmisten mielissä ja on jotenkin in omistaa se ongelmakoira.
Jos tuon tekstin lyhentäisi, niin mielestäni se kuuluisi, että sinusta ei ollut koiran johtajaksi ilman ulkopuolista apua. Ihan perusjutuista tehdään se "suuri ongelma", kun monesti ihan omallakin älyllä niistä selviäisi.
Jotenkin vaan aina kuulostaa niin omituiselta nuo koirapsykologit ja ongelmakoirakouluttajat. En kirjoita tätä pahalla, mutta kun musta toi juttu ei mee lainkaan noin ja ennemmin suosittelisin oman ongelmanratkasukyvyn käyttöä kuin noita kouluttajia.
Niinkuin jo aluksi sanoin (omaa tarinaa kertoessa), jokaisella ei tätä ongelmaa ole. Joillakin teistä ja ilmeisesti ainakin Ainoalla (kaikki)tietävällä on sellainen koira, jonka kanssa ongelmia ei ole. Ehkä te olette osannut koiranne hyvin kouluttaa, ehkä koiran luonne jo on tehnyt asian helpommaksi.
Mutta MEILLÄ näin ei ollut. MEIDÄN koiramme oli jätetty täysin ilman koulutusta meille saapuessa ja omistajalle oli iskenyt "allergia" kun hän huomasi millainen otus oli tullut otettua. Kyllä, arvioimme koiran koulutuksen entisten, perheessä olleiden koirien jälkeen helpommaksi kuin se loppujen lopuksi oli.Kyllä, me emme osanneet enää itse keksiä keinoja miten koiramme saisi koulutettua. Kyllä, ilmeisesti voi sitten sanoa että epäonnistuimme.
Jos omaat ongelmakoiran, kyllä, kannattaa kokeilla kaikki koulutusmuodot. MEIDÄN koiralle toimi johtajuuden korjaaminen ja toimii edelleen. Edelleen uskon koiramme olevan nyt onnellisempi kuin aikaisemmin. Olisin antanut paljon, jos elämämme olisi ollut helpompaa koiramme kanssa. Mutta ennen ongelmakouluttajalla kävijää se ei ollut. Nyt se on.
Niille, jotka ongelmakouluttajalle menemistä harkitsevat, meidän koirasta ei tehty ihmistä vaan meistä tehtiin koiria. Opimme tulkitsemaan paljon koiran eleitä ja käyttäytymistä. Nykyään osaamme paremmin ennakoida vaikeita tilanteita. Ei johtajuus ole armeija-meininkiä.
Mistä tahansa koulutuksesta ollaan kymmentä eri mieltä. Mutta sinulle Ainoa (kaiken)tietävä: Oletko omannut ongelmakoiraa?(ja nyt en tarkoita pelkästään koiraa joka vetää) Oletko seurannut/lukenut/käynyt koulutuksessa, jossa harjoitellaan johtajuutta? Onko kaikki muut koulutusmuodot sinusta huonoja paitsi "ystäväsi" koulutusmuoto? Vai oletko perustanut koko mielipiteesi vai mitä häneltä olet kuullut? Anteeksi etten osannut vastata kysymykseesi oikein tai ilmeisesti ollenkaan.
Jos olisi mahdollista, antaisin mielelläni oman koirani teille, jotka tätä johtajuutta kovasti vastustatte, sellaisena kuin se meille tuli. Mielenkiinnolla katselisin kuinka sen kouluttaisitte.
"Koira tuli meille 13viikkoisena eikä edellinen pariskunta sitä ollut viitsinyt yhtään kouluttaa."
Mutta koirahan oli tyystin penikka kun tuli teille, ei sen ikäinen koira mielestäni voi vielä ongelmakoira olla.
siis käsittääkseni viesti oli tarkoitettu minulle jotenka vastaanpa siihen.
""Mutta sinulle Ainoa (kaiken)tietävä: Oletko omannut ongelmakoiraa?(ja nyt en tarkoita pelkästään koiraa joka vetää) Oletko seurannut/lukenut/käynyt koulutuksessa, jossa harjoitellaan johtajuutta? Onko kaikki muut koulutusmuodot sinusta huonoja paitsi "ystäväsi" koulutusmuoto? Vai oletko perustanut koko mielipiteesi vai mitä häneltä olet kuullut? Anteeksi etten osannut vastata kysymykseesi oikein tai ilmeisesti ollenkaan. ""
Asiastahan voi olla erimieltä ilman että vetää hernettä nenään. Muta ihan vaan siksi tartuinkin tähän sillä itselläni oli aivan sama tilanne oman koiran kanssa. Mutta meille ei ikinä kukaan sanonut että meillä olisi/on edelleen johtajuus-ongelma kun nykypäivän tietojen ja tutkimusten perusteella ollaan tultu siihen johtopäätökseen ettei ole mitään laumanjohtajaa sanan varsinaisessa merkityksessä.
Ja jos asia kerron noin kumman paljon kiinnostaa voin rehellisesti kertoa olevani koulutusohjaaja joka on asiota joka kantilta opiskelemaan, mukaan lukien viimeisimmät tutkimukset aiheesta... Ja tällöin voin sanoa tietäväni asiasta hieman enemmän kun tavalliset tallaajat.
Jos sinua kiinnostaa nykyaikainen tietopohja on olemassa kirjoja ja tutkimuksia jotka valaisevat ylipäätänsä koirien laumakäyttäytymisen sääntöjä...
Kerro miten sait johtajuuden takasin käsiisi? Minua kiinnostaa...
kun olin selvittänyt mistä yhdistelmästä pennun haluan,kävin katsomassa emän.Kun pennut synty kävin katsomassa pentuja viikon iästä kerran viikossa.Kun pentu tuli,olin kotona 5 kk.
Meillä on itsepäinen,lujahermonen,taistelutahtonen,kaiken kaikkiaan hyvin viettivoimanen uros saksanpaimenkoira,mutta totta, meillä ei ole ongelmia.
Jos koiran kanssa ei tule toimeen,niin ehdottomasti apua pitää hakea,koira pitää kouluttaa tai opettaa elämään ihmisen kanssa.
Mutta mun päähän ei mahdu miten koira voi olla laumanjohtaja ihmisen kanssa,ehkä joku vääntää sen mulle joskus rautalangasta.Koska niin kauan kun ihminen päättää koiran henkiinjäämisen,eli ruokinnan,se ei kertakaikkiaan voi olla laumanjohtaja.Kaikkee muuta se kyllä voi olla.
Muuten miten 13 vk voi olla koulutettu?????
Voisin sanoa ,että jos olen selvinnyt meidän pennun kanssa hengissä ekat 5 kk,niin varmaan sun pentu olisi mennyt siinä samassa.
Pennun oma koskemattomuus toi vähän lisä makua elämään,ekat viikot opeteltiin että silittäminen on kivaa....että silleen.
Sanoinko että 13vko:sen pitää olla täysin koulutettu??!! Mutta jos sen ikäinen riehuu ja haukkuu sohvassa eikä usko kun kieltää, puree ihmisiä kokoajan eikä kielto tässäkään auta, niin eikö se vaikuta siltä ettei koiraa ole opetettu yhtään?? Kyllä mielestäni jo tuon ikäisen pennun tulee osata joitakin tapoja.Pennun kanssa tulee leikkiä, sille kuuluu tietynlainen riehakkuus aivan kuten ihmislapsellekin. Ja NÄMÄ tekemiset EIVÄT olleet ongelmakoiran oireita! Ne saatiin aivan maalaisjärkeä käyttämällä kitkettyä koirasta pois. Mutta kun aikaa meni n.½ vuotta eikä silloinen koulutustapamme (luimme monia kirjoja, kävimme paikallisen koirayhdistyksen koulutuksessa jne) tehonnu ja koiralla oli totaalinen kuurous esim. metsässä, narussa riehumista,kotona tuhottiin jne, käännyin ongelmakouluttajan puoleen.
alkoi neuvolatunnilla jonka aikana kouluttaja katseli sivusta kun kuljimme koiran kanssa. Teki erilaisia testejä mm. miten koira reagoi kun yhtäkkiä eteen tuli "uhka" eli puusta ja vaatteista koottu "ukko". Tämän jälkeen pyysi meidät juttelemaan ja kertoi mitä mieltä oli suhteestamme koiraan ja mihin kaikkeen hän voisi auttaa.
Kotona koiralle piti ensimmäisen viikon aikana tehdä täysi huomioimattomuus. Jo ekana iltana koira alkoi ihmetellä miksi emme reagoineet mihinkään kun se yritti saada huomiomme. Koulutustunnilla harjoiteltiin narussa kävelemistä (kun veti, nykäisy takaisin ja tiukka ei). Tämän lisäksi ohitusharjoituksia. Kun muutama viikko oli mennyt, päästettiin koira irti ja harjoiteltiin vapaanaoloa. Aluksi lähti täysin omille teilleen ja kävelimme vastakkaiseen suuntaan. Kun juoksi meidän luokse, huusimme yhdessä HYI! Muutaman kerran jälkeen käveli täydellisen nätisti vierellämme ja loi katsekontaktin jota ei KOSKAAN ennen tätä ollut vapaana ollessa tehnyt. Kävellessä oli paikka-harjoituksia. Ja koiraa kehuttiin kun toimi oikein.
Tätä se periaatteessa oli. Viikkoja meni 5 ja kertoja samat. Sen jälkeen pystyimme kulkemaan metsässä koira vapaana ja se tottelee kun sitä kieltää. Olen aina sanonut että sen korvat aukesivat meille. Se huomasi että me olemme olemassa ja että huomio meiltä ei ole itsestäänselvyys eikä se sitä aina saa kun haluaa.
alempana kirjoitin, emme menneet ongelmakoulutukseen 13viikkoisen kanssa.
hyvä että sulla menee koiran kanssa hyvin,sehän on tarkoitus.
Voisin ajatella että sulla on eka koira ja ehkä uros. Koiran normaaliin elinkaareen kuuluu että siitä tulee "kuuro" siinä 8-12 kk iässä. Ja sillon pitää aloittaa koulutus,yleensä kaikki mitä siihen mennessä on opittu häviää koiran päästä.En tiedä maksaako ongelmakouluttaja,mutta tässä vaihessa mikä tahansa koulutus on paikallaan.En tiedä onko joku ihan tarkotuksella keksinyt että koira on johtaja kun sille tulee uhmakikä,jollon ihmiset menee ongelmakouluttajan luo.Melkein parempi sana olisi personal kouluttaja.
Mulla on menossa 10. koira,aivan erilainen kun muut,mutta kun tietää että tämä vaihe,nyt 9kk ja kuuro kun mikä, on ihan normaalia.Tämä aika vaatii pitkää pinnaa ja voimaa,meilläkin on 42 kg painava viettipaketti.
Olsi kiva tietää minkä rotunen sun koira on ja uros vai narttu.
Siis ja kaiken tämän perusteella teillä oli johtajuusongelma.
On se vaan niin helppoa mennä siitä mistä aita on matalin...
On se hienoa että olet opettanut koiraasi väkivallalla kävelemään kauniisti hihnassa, ja on se hienoa että olet löytänyt hengenheimolaisia jotka tekevät asioita samaan tyyliin. Minulle tekstistäsi tuli vain yksi asia mieleen: rakastatko koiraasi todella? Tunnetko koirasi todellakin hyvin? Eikö sinun tehnyt pahaa kertaakaan kun nykäsit hihnasta kun se veti? Tuliko mieleesi että asian voi tehdä muulla tavalla kuin nykimällä ja komentamalla ja antamatta sille sellaista käsitystä että ihan mitä tahansa muuta se tekee siitä saattaa tulla sanomista. Missä oli kehumiset? Eikö koira saanutkaan koskaan positiivista palautetta?
Luin jo tuolta edelliseltä palstalta että miten opettaisit koiraa istumaan, painamalla sitä peffasta. On hyvä tiedostaa että pakotteiden käyttö, kuten painaminen, saataa stressata koiraa jopa niin paljon ettei se enään pysty oppimaan, ja kuten myös sen että juuri se painaminen saattaa olla sille koiralle vihje siihen istumiseen... En tiedä millainen ihminen olet mutta ainakin minulle on koirieni henkinen että fyysinen hyvinvointi erittäin tärkeää, enkä ikinä kouluttaessani koiraa siihen koskettele turvataakseni maksimaalisen oppimisen mahdolisuuden, enkä samoin neuvo ihmisiä nykimään koiriaan hihnasta kun ne vetävät vaan nimenomaan välttämään sitä. Kun nykäisy sattuu aina koiraan ja entä jos käykin niin että koira yhdistää kivun vaikka pieniin lapsiin? Aika vaarallista...
Jäin vastausta vaille? Tuliko sitten näiden harjoitusten perusteella sinusta johtaja???
vahnuus ei tule yksin.
Olihan tuolla että seropiuros, mitä rotuja siinä on??
ajallani on parempaa tekemistä kuin vastata sinun kirjoituksiisi joissa väännät kaiken kirjoittamani päin helv...
Juuri kirjoittanut että oikein toimimisesta kuten paikka-käskyn jälkeen paikallaan pysymisestä koiraa kehuttiin=annettiin kiitosta.
Ja tiedoksesi: koiramme on erittäin lapsirakas ja aivan ihana sukulaislastemme kanssa leikkimään.
Kirjoitinko että painan koiran pepusta kovaa?? Kirjoitin mielestäni HILJAA painamalla=pidän kättä pepun päällä=hellästi painana. Taidat iloita kun saat vääntää kaikkien kirjoitukset täysin päinvastaiseksi.
sama se painaako lujaa vai hiljaa. Ei ole eroa asian kanssa, sama lopputulos.
En tiedä että mikä on mutta jos suomeksi kirjoitan että on HYVÄ TIEDOSTAA että koira YHDISTÄÄ pahimmassa tilanteessa KIVUN ESIMERKIKSI pieniin lapsiin, niin mielestäni en siinä kohtaa sanonutkaan että sinun koirasi on yhdistänyt niin. Vikaa jossain muussa kun kirjoituksissani, mieti itse missä.
Siis et kestä keskustella asioita. Mielestäsi olen liian hyvä väittelemään asioista jotenka omat perustelusi tuntuvat haparoilta omieni rinnalla... Eikö silloin kannata luovuttaa ennenkuin laulaa itteään vielä syvemmälle suohon?
Tuliko kertaakaan mieleen tämän keskustelun aikana että ehkä mahdollisesti tuon toisen argumenteissa on jotakin jota en edes koskaan ole ajatellut? Vai oletko niin itsepintainen ihminen että jopa hieman raottamalla niitä silmälappuja koko arvomaailma romahtaa?
Mielen avartaminen ei ole pahitteeksi, varsinkaan jos kävelee laput silmillä...
Kyllä tuli mieleeni paljonkin asioita joita en ole ajatellut. Olen "tavallinen" tallainen en kaikkeen koulutukseen perehtynyt superammattilainen. Tämä oli alunperin kertomukseni meidänn koirasta ja mikä meille auttoi. Jos koulutuksesi toimii, hyvä niin. Alkuperäinen pointti katosi jo ajat sitten. Enkä osaa kirjoittaa ilmeisesti niin, että se tyydyttää sinun toiveesi.
Niin tai näin, poistun nyt tästä keskustelusta paljon oppineena (pidän kokemukset ominani).
Ei ole ensimmäinen koira, ensimmäinen tämän kokoinen kylläkin. Seropi uros, rottweileria ja suomenajokoiraa. Kouluttajan mukaan 1% rottweileira ja 99% ajokoiraa. Perusluonteeltaan kiltti ja huomionkipeä luppakorva :)
Miten niin pointti katosi, se oli edelleen siellä taustalla kun kerroin mielipidettäni siihen onko olemassa ylipäätänsä mitään johtajuusongelmia.
Kaikki olemme varmaan siitä samaa mieltä että koira on laumaeläin, emmekö? Ja jokseenkin samaa mieltä siitä että koira on jotakin kaukaista sukua susille, kojooteille ja ketuille...
Mutta erimieltä ollaan siitä onko olemassa johtajuusongelmia, ongelmia kyllä muttei mielestäni johtajuudessa (lue johtajuudessa kuinka 80-90 luvulla puhuttiin)
Sillä perusteella että aina kun laumaeläin muodostaa laumaa, kuuluu siihen laumaan vain yhden lajin edustajia, jotenka ihminen ei siis miloinkaan voi olla samaa laumaa koiran kanssa koiran oppimassa merkityksessä. Siis on sula mahdottumuus että ihminen voisi esittää koiralle jonkin moista laumansa johtajaa, sillä yksinkertaisesti se on mahdotonta. Ja on täysin herttaisen yhdentekevää sille koiralle ajatteleeko ihminen voivansa olla koirilleen laumanjohtaja, sillä mitään laumaa ei ole. Se on biologisesti mahdoton yhtälö, ja täysin todistettu fakta.
Tämä ei vastaa yhdenkään ihmisen saamia traumoja tästä keskustelusta, omatpahan ovat silmälappunne ;)
Meillä kanssa himskatin vahvan luonteen omaava uros saku...
koulutuksessa on pitäny vähän käyttää mielikuvitusta kun eihän meidän ukkoo pallot ja namit kiinnosta kun sille päälle sattuu...sitten vaan tehdään kaikki tositositosi nopea tempoisesti, käsky käskyn perään (ei jää aikaa miettiä tottelisko vaiko ei) ja sitten riehutaan.
Toisena päivänä taas kokeillaa kumpi on kumpi ja ei muisteta mitään käskyjä, toisena päivänä taas kaikki menee loistavasti...
Mutta vaikka kaikki menisi päin prinkkalaa niin koiralle ei koskaan anneta valtikkaa (että tee mitä tykkäät ja minä katon vierestä)
Koira on AINA (siis aina hallinnassa) minun tai mieheni käskyn alla ja tekee niinkuin me halutaan...
Ja pennusta pitäin opetettiin, että tässä talossa eletään meidän säännöillä ja niistä säännöistä ei koskaan annettu periksi...me määrätään milloin syödään, leikitään, nukutaan, mennään lenkille...
Ja hyvin on pärjätty!!!
ovat riehakoita. Pureminen on tavallista sen ikäiselle pennulle. Kielto ei auta koska se ei sitä vielä ymmärrä. Monet luovuttavat pennun vasta tämän ikäisenä eli ei niitä nyt ole vielä voitukaan tavoille opettaa.
Uhmaikäiselle on aikas tyypillistä tuo "kuurous".
Rabu Rabu rallaa...
... Mihinkä viittaat? Olenko minä tyhmä vai mihinkä tuon viittauksen piti liittyä. Kirjoituksiiniko? Jos laulattaa niin laula vaan.
Oma mielipiteeni on että koira tarvitsee johtajan aivan siinä missä sukulaisensa susikin. Perustelen kantani siihen että vaikka sudellakaan ei ole pysyvää johtajuutta, vaan tilanne sidonnaista, näin toimii myös koiran lauma. Meidän koirissa on eroja yksi on pomo normaalielämässä, kotona, kun taas toinen tutustuu ensin esim. juoksuillaan olevaan narttuun. Useamman koiran kanssa tilanne vaan on se että niillä on arvojärjestys. Koska laumaamme kuuluu myös ihmisiä, on ollut aivan ehdoton osoittaa johtajuutta ja jos jollakin on parempaa keinoa ehdottaa kuin alistaminen, otan tiedon mielellään vastaan. Kuitenkin ihmisen on oltava johtaja... Joo voihan olla ettei tarviikkaan. Johtaja syö ensin... No jos koirasi alkaa käyttäytyä uhkaavasti kun aloitat syömään, voithan kuitenkin ensimmäisenä antaa koirille ruuan, eipähän ole enää ongelmaa. Koiran eko kasvaa, mutta onpahan tyytyväinen. Johtaja ottaa nukkuma paikkansa itse. Totta, voithan nukkua itse pienellä myttyrällä sängyn päässä, jotta koirasi voivat nukkua leveästi, sillä eihän niitä alemoi uskalla mennä tönimään. Ei ongelmia, koira on tyytyväinen. Mietin vaan kuinka sitten kun tulee tilanne, jossa joku ei tiedäkään että koiraa tulee varoa ja olettaa että koira väistää ihmistä? Tulee rumaa jälkeä, mutta onpahan koira saanut onnellisen kasvatuksen...?
Kun luin tätä keskustelua, yritin oppia jotain, ihan suht mielenkiintoista. Tämä asiasta tietävä vaan taitaa olla aikamoinen riidan kylväjä. Hauskin osuus oli se kun syytti toisia, etteivät näe hyvää toisten esittämissä malleissa ja kulkee laput silmillä. Itsekään ei todella tunnu muille mielipiteille avoin olevan. Mielipiteistähän on kyse, ja tässä keskustelussa vielä tuntuu olevan kyse uskotaanko kotimaisia vai viisampia ulkomaalaisia kouluttajia ja enenkaikkea heidän mielipiteitään.
Kivempi siis olisi lukea kuitenkin sellaista avointa omien kantojensa esittelyä, eikä toisten sanomisten vääristelyjä tai muiden sanomisten tallaamista.
No tietyltä tuutilta sitä saa mitä tilaa:
"Oma mielipiteeni on että koira tarvitsee johtajan aivan siinä missä sukulaisensa susikin"
Kyllä tarvitsee johtajahahmon, ei fyysistä johtajaa, perustelen sen myöhemmin. Toki koira on sudelle sukua, sitä ei kukaan kiellä.
" Perustelen kantani siihen että vaikka sudellakaan ei ole pysyvää johtajuutta, vaan tilanne sidonnaista, näin toimii myös koiran lauma. Meidän koirissa on eroja yksi on pomo normaalielämässä, kotona, kun taas toinen tutustuu ensin esim. juoksuillaan olevaan narttuun. Useamman koiran kanssa tilanne vaan on se että niillä on arvojärjestys."
Koira ei muodosta laumoja. edes luonnossa maksimissaan lauma käsittää 2-3 yksilöä. Jossa arvojärjestystä ei ole havaittavissa.
"Useamman koiran kanssa tilanne vaan on se että niillä on arvojärjestys."
Arvojärjestystä ei ole, ei siis ole mitää väliä kumpi menee ovesta ensimmäisenä, vai haitaako sitä joka normaalisti menee ulos ekana kun se joka menee viimettees menisi yht'äkkiä ekana: ei ole mitään väliä...
"Koska laumaamme kuuluu myös ihmisiä, on ollut aivan ehdoton osoittaa johtajuutta ja jos jollakin on parempaa keinoa ehdottaa kuin alistaminen, otan tiedon mielellään vastaan"
Lauma on eri asia kuin perhe. Laumaan voi kuulua vain saman lajin yksilöitä, ei siis koiria ja ihmisiä. Johtajuuta, vanhemmuutta voi todellakin esittää koiralle muullakin tavalla kuin alistavalla tavalla. Johtajuus on ennenkaikkea vastuunkantamista.
"Kuitenkin ihmisen on oltava johtaja... Joo voihan olla ettei tarviikkaan"
Siis ihmisen täytyy olla johtaja, muttei sen koiralaumanjohtaja voi olla, se on mahdotonta niiden koirien se ymmärtää. Johtajuus täytyy käsittää käsitteenä joka on lähempänä vanhemmuutta kuin sitä johtajuutta mitä kuvittelette sen olevan.
"Johtaja syö ensin... No jos koirasi alkaa käyttäytyä uhkaavasti kun aloitat syömään, "
Vanhoja arvoja, LAUMANjohtaja syö ensin, muttei ihminen ole laumanjohtaja, kun se on edelleen umpikuja.
"voithan kuitenkin ensimmäisenä antaa koirille ruuan, eipähän ole enää ongelmaa. Koiran eko kasvaa, mutta onpahan tyytyväinen."
Miten sen koiran "eko" muka kasvaa siitä että se saa ruoansa ensin? Siis valaise nyt hieman sitten sitä?
"Johtaja ottaa nukkuma paikkansa itse. Totta, voithan nukkua itse pienellä myttyrällä sängyn päässä, jotta koirasi voivat nukkua leveästi, sillä eihän niitä alemoi uskalla mennä tönimään. Ei ongelmia, koira on tyytyväinen. "
Mikä ettei, jos haluaa antaa koiran nukkua sängyssä ketä se estää. Meillä turret nukkuu sängyssä ilman ongelmia. Ja jos se koira nyt sattuu sulle murisemaan siitä kun tuut sitä tökkiin pois siitä nin miltä ittestäs tuntuu ku joku uuvatti tulee kesken uniansa sua tuuppiin kylkiin, ittekki murahtaist. Sitäpaitsi koirahan vaan puolustaa saavutettuja resurssejaan, eihän siltikään kukaan mene koiraa omalle nukkumapaikalleen mene häiritsemään, eikö?. Asian voi tehdä järkevimmin ja vaihtoehtojen kanssa. Mä en niitä teille kerro, sillä revin siitä ittelleni ruoan pöytään.
"Mietin vaan kuinka sitten kun tulee tilanne, jossa joku ei tiedäkään että koiraa tulee varoa ja olettaa että koira väistää ihmistä? Tulee rumaa jälkeä, mutta onpahan koira saanut onnellisen kasvatuksen...? "
Ei koiran tarvitse väistää ihmistä siinä missä ei ihmisen tarvitse väistää koiraa, kyse on YHTEISELOSTA. Älä itse vatkaa muiden kirjoituksia.
"Kun luin tätä keskustelua, yritin oppia jotain, ihan suht mielenkiintoista. Tämä asiasta tietävä vaan taitaa olla aikamoinen riidan kylväjä. Hauskin osuus oli se kun syytti toisia, etteivät näe hyvää toisten esittämissä malleissa ja kulkee laput silmillä. Itsekään ei todella tunnu muille mielipiteille avoin olevan. Mielipiteistähän on kyse, ja tässä keskustelussa vielä tuntuu olevan kyse uskotaanko kotimaisia vai viisampia ulkomaalaisia kouluttajia ja enenkaikkea heidän mielipiteitään"
En otaa kantaa asiaan kun tiedän itse sen että kyseinen kirjoittaja puhui raakaa asiaa, se häiritsi selvästi monia. Nyt on kyse kuitenkin tutkimustuloksista ja siitä kuinka väärintyneet ovat ihmisten ajatukset asiasta...
"Kivempi siis olisi lukea kuitenkin sellaista avointa omien kantojensa esittelyä, eikä toisten sanomisten vääristelyjä tai muiden sanomisten tallaamista. "
Tulikohan kantani selväksi: En todellakaan aijo johtajuutta antaaa koiralleni, se on mahdotonta koirani silmissä. Se ei tarkoita etteikö silä olisi rajoja, se ei tarkoita sitä etteikö se tottelisi minua, eikä se todellakaan tarkoita sitä että koirani ei kunnioittaisi muna. PÄINVASTOIN, luulempa että koirani kunnioitaa minua enemmän kuin yhteensä kaikien näitä metodeja käyttävin koirat yhteensä... Siinä sulle riidankylväämistä.
Onnellinen koira ylös! Tsempatkaa te muutamat ihmiset jotka olette tätä mieltä, vielä tulee meidän aika. Ja se on lähempänä kuin uskotte!!!
Niin onkohan teillä nälkä jos näillä asioilla tuot ruuan pöytään...
Käyppä vaikka Viipurissa, missä vilisee katukoiria katsomassa elääkö, aivan ihmisen vapauttama, koira, 2-3 yksilön laumoissa... Syökö siellä, siis useamman kuin parin yksilön porukoissa kuka ensin... Kyllä ne vain elävät kuin sudet, aivan ihmisasumusten tuntumissa. Ruokailuissa on tietty arvojärjestys ja niin pois päin. Ehkä vapauduttuaan ovat asuneet vaikka kaksin, mutta kun jälkeläisiä tulee, eivät ne poistu mihinkään porukoista, joita ei ilm. saa laumoiksi kutsua ja ne kasvaa. Se on totuus, niitä olen kerrostalon ikkunoista seuraillut useampaan otteeseen, muutamissa laumoissa on seitsämänkin koiraa. Uskoisin että nämä eläimet ovat ihmiselle vaarallisempia kuin sudet, sillä ovat tottuneet ihmisiin ja elävät ihmisten seassa, koskea eivät kuitenkaan anna.
Meidän koirillakin on selvä arvojärjestys, mikä selvinne jo aiemmasta viestistä.
Yhä odotan perustelua, miksi koira ei tarvitse fyysistä johtajaa. Henkinen on selvä, mutta kun aina se ei riitä, fyysinen vaara jonka koira tarjoaa on torjuttava fyysisesti, siinä ei makupalat auta. Ja vielä kerrotko siis kun oikeesti kiinnostaa, miten siis osoitat koiralle paikkansa, muuten kuin alistamalla, jos koiran on vaikea ymmärtää kuka talossa käskee? Tottakai minä tajuan vastuunkannon ja muun, mutta en usko että koira sitä niinkään käsittäisi, jos sen hälle kerron. Siis että koska minä olen pomo, annan sinulle ruokaa ja turvaa jne., miksi koira ei olettaisi minun sitä antavan vaikka en olisikaan pomo? Siis eikö uhittelevn koiran hylkääminen tai ruuatta jättäminen ole juuri alistamista... Siis mitä pitäisi tehdä?
En todella voi uskoa että koiran johtamisen pitäisi olla lähempänä vanhemmuutta kuin johtamista, sillä, no, riidelläänhän siitäkin voiko koiraa kohdella perhee täysipainoisena jäsenenä. Kuitenkin monet, kuten itsekin olen mieltä että koira on lapsia alempi lauman jäsen. Niin ja eihän ihmiset ja koirat vineet olla samaa laumaa, miksi siis leikkiä koiran vanhempaa?
Koiran ekon kasvulla tarkoitin lähinnä sitä että koska laumaeläimillä on väliä sillä kuka syö ensin, se että annat koirlle ruoan ensimmäisenä vahvistaa se koiran luuloa olevansa ylempi...
Jne, Jne... Meillä on oikeasti täysin eri näkemykset, mutta oikeasti minua kiinnostaa kuinka, alistamisen vastustajat käytännössä niin sanotusti ottavat koiralta luulot pois, koska välillä tilanne sen vaatii? Surullista mutta totta, että kaikki koirat eivät ole unelmasti käyttäytyviä koko ikäänsä...
Sinä muuten tuskin tiedät kuinka toisten koirat kunnioittavat omistajiaan, (kaikki eivät välttämättä edes kiinnostu kuinka sinun koirasi on täydellinen tai vastaavaa) kaikki eivät varmaankaan edes hae koiraltaan kunnioitusta... Joten etköhän anna tuollaisten omat kasvatustaitojesi ylistys kommenttijen olla, tai tarkoititkin sen varmaan vitsinä...
Laumaan ei siis voi kuulua ihmisiä ja eläimiä, mutta perheeseen voi? Tosiaan, onhan ne koirat lapsia, isä vaan oli niin pirun karvainen...
Älä väänä itse asioit anurinkurin...
"Käyppä vaikka Viipurissa, missä vilisee katukoiria katsomassa elääkö, aivan ihmisen vapauttama, koira, 2-3 yksilön laumoissa... Syökö siellä, siis useamman kuin parin yksilön porukoissa kuka ensin... Kyllä ne vain elävät kuin sudet, aivan ihmisasumusten tuntumissa. Ruokailuissa on tietty arvojärjestys ja niin pois päin. Ehkä vapauduttuaan ovat asuneet vaikka kaksin, mutta kun jälkeläisiä tulee, eivät ne poistu mihinkään porukoista, joita ei ilm. saa laumoiksi kutsua ja ne kasvaa. Se on totuus, niitä olen kerrostalon ikkunoista seuraillut useampaan otteeseen, muutamissa laumoissa on seitsämänkin koiraa. "
Siis luonnonmukainen käytös, kuten te perustelette teidän kantanne, on asia erikseen kun koirat jotka on vapautettu ihmisen tahdosta vapauteen kuin se mikä on koiran luonnonvarainen käytös. Susia ei voida oikeasti koskaan tutkia ilman objektiivisuutta, ja silloin kun asiassa on objektiivisuutta ei voda tutkimusten tuloksia pitää totuuksina. Onhan se varmasti niin että nämä koirat kasaavat laumoja, muttei niiden käytös ole kuin sudella tai tavallisella kotikoiralla. Mieti itse niin ymmärrät.
"Uskoisin että nämä eläimet ovat ihmiselle vaarallisempia kuin sudet, sillä ovat tottuneet ihmisiin ja elävät ihmisten seassa, koskea eivät kuitenkaan anna. "
Mikään ihme ei ole se etteivät anna ihmisen koskea, kukahan ne alunperin sinne sysäs...
"Meidän koirillakin on selvä arvojärjestys, mikä selvinne jo aiemmasta viestistä. "
Jaha, objektiivinen huomio. Tee empiirinen koe ja käännä mielestäsi oleva arvojärjestys nurin ja seuraa mitä koirat siihen sanova... Voin sen kertoa etteivät ne välitä siitä sen tuiki taivaallisen verran...
"Yhä odotan perustelua, miksi koira ei tarvitse fyysistä johtajaa. Henkinen on selvä, mutta kun aina se ei riitä, fyysinen vaara jonka koira tarjoaa on torjuttava fyysisesti, siinä ei makupalat auta. "
Siis pelkäät koiriasi/koiria. Älä ota silloin koiraa. edelleenkään se koira ei yritä millään kepulikonsteila sitä johtajuutta sulta viedä, tämä tapahtuu sinun päässäsi.
"Ja vielä kerrotko siis kun oikeesti kiinnostaa, miten siis osoitat koiralle paikkansa, muuten kuin alistamalla, jos koiran on vaikea ymmärtää kuka talossa käskee?"
Edelleen en sitä täällä kerro koska se on leipätyöni niin tehdä. Mutta sen voin kertoa että nämä sinun olettamuksesi perustuu siihen että koira pyrkii kohoamaan arvojärjestyksessä ylöspäin, mitä ei tapahdu, ellei koiralle tule siihen tarvetta esimerkiksi sen kautta ettei sillä ole suojaa, ruokaa ja turvallisuutta. Ja toivottavasti tämä ei kuvaa ihmisen ja koiran välistä suhdetta.
"Tottakai minä tajuan vastuunkannon ja muun, mutta en usko että koira sitä niinkään käsittäisi, jos sen hälle kerron. Siis että koska minä olen pomo, annan sinulle ruokaa ja turvaa jne., miksi koira ei olettaisi minun sitä antavan vaikka en olisikaan pomo? Siis eikö uhittelevn koiran hylkääminen tai ruuatta jättäminen ole juuri alistamista... Siis mitä pitäisi tehdä? "
Määrittele uhiteleva. Mitä mielestäsi koira haluaa juuri siinä tilanteessa. KOHOTA arvojarjestyksessä korkeammallekko MUKA? Et voi olla sitä mieltä, suhteenne olisi silloin aivan uskomaton. Alistamista kyllä, muttei koira sitä ymmärrä niin. Ole hyvä vain ja tee niin, voin taata ettei koirasi ole onnellinen. Millaisen ihmisen se sinusta tekee, ilkeän.
"En todella voi uskoa että koiran johtamisen pitäisi olla lähempänä vanhemmuutta kuin johtamista, sillä, no, riidelläänhän siitäkin voiko koiraa kohdella perhee täysipainoisena jäsenenä. Kuitenkin monet, kuten itsekin olen mieltä että koira on lapsia alempi lauman jäsen. Niin ja eihän ihmiset ja koirat vineet olla samaa laumaa, miksi siis leikkiä koiran vanhempaa? "
Kun edelleen ei ole mitään laumaa joka sisältää koiria ja ihmisiä. On olemassa koirien oma lauma ja ihmisten oma lauma. Voit korkeintaan koirien silmissä olla heille se johtaja joka antaa suojaa, ruokaa ja turvallisuutta. eikö sitä silloin kannatakkin totella ja kunnioittaa?
"Koiran ekon kasvulla tarkoitin lähinnä sitä että koska laumaeläimillä on väliä sillä kuka syö ensin, se että annat koirlle ruoan ensimmäisenä vahvistaa se koiran luuloa olevansa ylempi... "
Edelleen ei koira sitä niin koe. Vai aina kun annat koirallesi makupalan palkkioksi siitä että se tekee jotain oikeen, syötkö itse namien ennen sitä varmistaaksesi laumanjohtajan aseman? Tai syötkö itse aina jotain pientä kun pieni pentu syö noin 8 kertaa päivässä vaan varmistaaksesi johtajuuden? Haloo...
"Jne, Jne... Meillä on oikeasti täysin eri näkemykset, mutta oikeasti minua kiinnostaa kuinka, alistamisen vastustajat käytännössä niin sanotusti ottavat koiralta luulot pois, koska välillä tilanne sen vaatii? Surullista mutta totta, että kaikki koirat eivät ole unelmasti käyttäytyviä koko ikäänsä... "
Kun ei ikinä ajatteli että koira on dominoiva ja sitä pitää alistaa, ei koiraa tule ikinä kohdeltua sen mukaankaan. KOIRALLE EI TULE SILLOIN TARVETTA MUUTTAA OMAA KOHTELUAAN JA TILANNETTAAN. Silloin voin sanoa että on jo johtajuusongelma eikä sen ratkaisu ole alistaminen...
"Sinä muuten tuskin tiedät kuinka toisten koirat kunnioittavat omistajiaan, (kaikki eivät välttämättä edes kiinnostu kuinka sinun koirasi on täydellinen tai vastaavaa) kaikki eivät varmaankaan edes hae koiraltaan kunnioitusta... Joten etköhän anna tuollaisten omat kasvatustaitojesi ylistys kommenttijen olla, tai tarkoititkin sen varmaan vitsinä... "
Heh, koira kyllä kunnioittaa omistajaansa, sillä pelko on suurin motivaatio. Koira oppii ihan varmaan kunnioittamaan onnelliseltakin pohjalta omaa omistajaansa. Millainen ihminen sinä olet?
huhuh. En sanonutkaan niin. Huoh. Lue viestit läpi uudelleen, sieltä löytyy perustelu jopa tällekkin.
luu kurkkuun, taisi olla liian ahne...
Jos on kysymys esitetty vastaisit siihen, etkä arvostelisi toisten mielipiteitä....
Selvä, vaihdoit siis kantaasi, ja olet siis samaa mieltä että vapaaksi päässyt ja villiintyneet koirat voivat perustaa lauman. (Ammattilaisen tutkittu tieto noin vaihtui????)Susien tiedetään elävän laumoissa, susien tiedetään tarvitsevan tiukan arvojärjestyksen, jotta lauma pysyy yhtenäisenä ja kurissa, se pystyy saalistamaan jne. Koirien tiedetään olevan myös sukua susille ja jos koiran käyttäytyminen muuttuu vapauduttuaan luontonsa kaltaiseksi, minun on vaikea käsittää miksi koira ei tarvitsisi johtajaa... Vai muuttuukohan tavallisen kotikoiran ajattelu tapa sillä hetkellä kun se pääsee karkuun tai hylätään, että onpa minulla nyt turvatonta, nyt tarvitsen ympärilleni lauman ja vahvan johtajan...? Hyljätyillä voisi ehkä näin ollakin, mutta eikö tämä nyt ole sitä koirien inhimillistämistä, eikö ne kuitenkin tee kuten vaistonsa kertovat?
Empiirinen koe? Miten teen moisen kokeen? Käännän siis arvojärjestyksen nurin? Jäänkö siis odottamaan että koirat päättävät milloin lähdemme ulkoilemaan, vievätköhän ne minut sitten, laitetaanko minut taemmaiseksi valjaisiin, kuka ohjaa, entä on reessä? Odotanko milloin koirani ruokkivat minut? Luulen niiden kyllä huomaavan, jos odotan niiden tekevän minun hommani, kun kaikki jää tekemättä, tai oikeesti ne on tosi tyhmiä...
Minun ei tarvitse pelätä koiriani, sillä ei ole mitään syytä. Niille on pienestä asti ollut selvää ettei minuun voi pahalla koskea, mutta toisiaan kohtaan eivät aina ole yhtä kilttejä, minun mielestäni tämä on arvojärjestys kinaa.
Ei koira tietenkään millään kepulukonsteilla yritä johtjuutta keneltäkään viedä. Aika ajottain vaan koettavat nousta ylemmäksi laumansa (no hyvä sinun mielestäsi perheen) arvojärjestyksessä, mikä ei tarkoita että kävisivät ihmisten päälle, vaan toistensa. Jokainen kuitenkin on yrittänyt jossain vaiheessa myös uhitella omistajilleen, mutta ALISTAMALLA on yritys torjuttu. Sinä et kerro kuinka siis pehmeämmin nämä voi torjua, mutta jos joku muu lukee (ketä voisi kyllä kiinnostaa...) voisiko kertoa?
Alistaminen, hymm... Johtaja voi alistaa alaistaan, fyysisesti, henkisesti ja sosiaalisestikin... Alistamisessa kuitenkin on kyse toisen tahdon nujertamisesta, olisiko kaikki koiran omistaminen sellaista? Ajatellen että koiralla on omat luonnolliset vaistonsa, vaikkapa elää laumassa, alistatko koiraasi sillä että koirasi ei elä mielestäsi laumassa. Koira haluaa ulos, etkä jouda sitä sillä hetkellä viemään, selvää alistamista. Rankaisuna meillä käytetään, että uhitteleva koira eristetään muista ja uhittelun kohteeksi joutunut ja muut nätisti käyttäytyneet savat enempi huomiota, selvää alistamista ja tahdon nujertamista uhittelijalle. YAI ei edelleenkään ole osannut/ tahtonut vastata, joten jos joku muu tätä luet kerrotko kuinka koiran saa tälläisessä uhittelu tilanteessa rauhoitettua, ilman että nujerrat hänen tahtoaan? Sillä en tahdo antaa koirien käydä kinojaan loppuun, koska en halua niiden kärsivän haavoistaan, vaikka se ehkä välillä olisi helpointa. Mutta oikeastaan lauman johtajana, minä olen päättänyt, että laumani jäsenet eivät kärsi ja kaikilla on turvalliset oltavat, kenenkään ei tarvitse tulla purruksi. Onhan koirilla siis koirien keskenkin johtava yksilö, mutta jos hän itse ei ole rähinässä mukana, häntä ei juuri kiinnosta puuttua toisten riitoihin, eikä aina ole paikallakaan, joten siksi olen itse ottanut paikan olla johtajana laumassa. Miksi se on väärin? Koirani kärsisivät, koska ovat samaa sukupuolta kaikki, käytännön syistä, tappelevat verisestikin jos olisi niiden päätettävissä milloin tapellaan...
Laumahan on populaatio joka elää yhdessä. Käsitettä voi tulkita miten tykkää... Ei tietenkään kai kukaan voi oikeasti biologisesti väittää, että koira ja ihminen olisi samaa... Saati sitten että samaa perhettä... Jotkut puhuvat meidän perheestä, johon kuuluvat koiratkin, meillä on enemmän nelijalkaisia, meillä puhutaan susilaumasta, johon kuuluu ihmisetkin (ei oikeesti siis susia, vaan koiria).
Taas taisi olla loppukevennys perässä, sillä kiinnostaisiko todella jos rupean tässä kertomaan; olen urheilullinen, nuoriso-ohjaaja, sosiaalinen jne... Vai mihin pyrit? Oliko kysymys vakava?
????
"Jos on kysymys esitetty vastaisit siihen, etkä arvostelisi toisten mielipiteitä.... "
mitähän tämän pitäisi tarkoittaa??
"Selvä, vaihdoit siis kantaasi, ja olet siis samaa mieltä että vapaaksi päässyt ja villiintyneet koirat voivat perustaa lauman. (Ammattilaisen tutkittu tieto noin vaihtui????)"
Siis mitä, et siis osaa lukea? Sanoin että ne koirat jotka päästetään vapauteen IHMISISEN toimesta, SAATTAVAT mahdollisesti muodostaa laumaa, MUTTA se ei ole SAMA asia kuin kotikoira. YMMÄRRÄTKÖ?
"Susien tiedetään elävän laumoissa, susien tiedetään tarvitsevan tiukan arvojärjestyksen, jotta lauma pysyy yhtenäisenä ja kurissa, se pystyy saalistamaan jne. Koirien tiedetään olevan myös sukua susille ja jos koiran käyttäytyminen muuttuu vapauduttuaan luontonsa kaltaiseksi, minun on vaikea käsittää miksi koira ei tarvitsisi johtajaa..."
Susien susien. NIIN SUSIEN, ei koirien. SUSI on aika kaukana KOIRASTA. Se että ne ovat kaukaista sukua toisilleen ei tarkoita sitä että niiden käytös olisi identtistä. HALOO!! Ja on todettu että kesykoira on eriytynyt sellaisesta susipopulaatiosta jota kukaan ei ole edes nähnyt, joten emme edes tiedä miten koiran lähin luonnossa elänyt sukulainen käyttäytyy... Ja se ei todellakaan ole harmaasusi. Unohda ne sudet, ja siirry koiriin, asia kuitenkin liittyy koiriin.
"Vai muuttuukohan tavallisen kotikoiran ajattelu tapa sillä hetkellä kun se pääsee karkuun tai hylätään, että onpa minulla nyt turvatonta, nyt tarvitsen ympärilleni lauman ja vahvan johtajan...? "
Ei sen ajattelu vahdu, vaan sen YMPÄRISTÖ. SILLE TULEE TARVE taistela resursseista jolloin havaitaan nokkimisjärjestys. Ja jos ruokaa on, vettä on, turvaa ja suojaa on. Ei tätä tapahdu... Oli se Koira sitten kuinka lähellä sutta. IHMINEN kun sormensa TUNKEE mukaan ei enään voida antaa objektiivista tutkimustulosta!!!
"Hyljätyillä voisi ehkä näin ollakin, mutta eikö tämä nyt ole sitä koirien inhimillistämistä, eikö ne kuitenkin tee kuten vaistonsa kertovat? "
Häh? Siis näinhän ne tekevät, vaistot eivät ole sitä mitä sinä kuvittelet niiden olevan...
"Empiirinen koe? Miten teen moisen kokeen? Käännän siis arvojärjestyksen nurin? Jäänkö siis odottamaan että koirat päättävät milloin lähdemme ulkoilemaan, vievätköhän ne minut sitten, laitetaanko minut taemmaiseksi valjaisiin, kuka ohjaa, entä on reessä? Odotanko milloin koirani ruokkivat minut? Luulen niiden kyllä huomaavan, jos odotan niiden tekevän minun hommani, kun kaikki jää tekemättä, tai oikeesti ne on tosi tyhmiä... "
HALOO. Onko vaikea käsittää että niiden koirien välinen arvojärjestys. KÄÄNNÄ niiden arvojärjestys nurin. Siis sinun kuvitteelisen arvojärjestyksen alimmainen onkin ylimmäinen...
"Minun ei tarvitse pelätä koiriani, sillä ei ole mitään syytä. Niille on pienestä asti ollut selvää ettei minuun voi pahalla koskea, mutta toisiaan kohtaan eivät aina ole yhtä kilttejä, minun mielestäni tämä on arvojärjestys kinaa. "
Edellisessä viestissä sanoit että tarvitset suojaa fyysiseltä uhalta? Mikäs se oikeen sitten on? Oletkos ajatellut etti se ole arvojärjestys kinaa, mieti ja tarkkaile hyvin tarkasti sitä voittaako muka se vahvin itselleen aina kaikki etuudet? Kun koirat tappelevat, ne tapelevat yleinsä siitä kumpi saa jotakin, maakuupaikan, huomion, luun jne. Silloin on syytä huolestua...
"Ei koira tietenkään millään kepulukonsteilla yritä johtjuutta keneltäkään viedä. Aika ajottain vaan koettavat nousta ylemmäksi laumansa (no hyvä sinun mielestäsi perheen) arvojärjestyksessä, mikä ei tarkoita että kävisivät ihmisten päälle, vaan toistensa. "
Siis häh? Mitenkä sitten koirasta tulee laumanjohtaja, ninkuin sinä sanoit? Mahdollisesti se YRITTÄÄ OMASSA LAUMASSA niin tehdä, jos LAUMASSA on jotakin vikaa.
"Jokainen kuitenkin on yrittänyt jossain vaiheessa myös uhitella omistajilleen, mutta ALISTAMALLA on yritys torjuttu. Sinä et kerro kuinka siis pehmeämmin nämä voi torjua, mutta jos joku muu lukee (ketä voisi kyllä kiinnostaa...) voisiko kertoa?"
Huh? Miten se muka uhittelee? Tuleeko se kirjaimellisesti sun nenän eteen ja rupee pullistelee ja hastaa sua riitaan? TUSKIN!
Se on eriasia jos sitä alistaa ja satuttaa ja se ilmasee mielipiteensä siitä murisemalla tai jopa kovan kivun edessä puremalla. MILLAINEN IHMINEN SINÄ OLET? Koirat EIVÄT UHITTELE. Se on varma se, te tulkitsette tilanteen väärin, tai olette ITSE kärjistänyt tilanteen siihen pisteeseen saakka ettei koiralla ole muuta vaihtoehtoa kun purra. Joten, älkää kärjistäkö tilannetta alistamalla tai tyrännisoimalla koiraanne siihen että se puree teitä, ansaitkaa sen koiran kunnioitus, koluttakaa se positiivisesti, älkää aiheuttako sille pelkoa.
"Alistaminen, hymm... Johtaja voi alistaa alaistaan, fyysisesti, henkisesti ja sosiaalisestikin"
Siis ihmisjohtajako voi näin tehdä? Vai puhutkos nyt susista? Mikä on mielestäsi hyvä johtaja? Alistettukko koira tottelee? Tuskinpa ihan niinkään on?
"Alistamisessa kuitenkin on kyse toisen tahdon nujertamisesta, olisiko kaikki koiran omistaminen sellaista? Ajatellen että koiralla on omat luonnolliset vaistonsa, vaikkapa elää laumassa, alistatko koiraasi sillä että koirasi ei elä mielestäsi laumassa. Koira haluaa ulos, etkä jouda sitä sillä hetkellä viemään, selvää alistamista. "
Tahdon nujertaminen? Kuulostaa joltain kiinalaiselta kidutusmenetelmältä... Käsität alistamisen hieman oudosti. Mieti sitä lisää. Varsinkin kun liität sen johtajan etuuksiin...
Ja mielestäni koira elää laumassa, laumassa johon ihminen EI kuulu!!
"Rankaisuna meillä käytetään, että uhitteleva koira eristetään muista ja uhittelun kohteeksi joutunut ja muut nätisti käyttäytyneet savat enempi huomiota, selvää alistamista ja tahdon nujertamista uhittelijalle. YAI ei edelleenkään ole osannut/ tahtonut vastata, joten jos joku muu tätä luet kerrotko kuinka koiran saa tälläisessä uhittelu tilanteessa rauhoitettua, ilman että nujerrat hänen tahtoaan?"
Kyllä, sosiaalinen eristäminen on tehokas keino rankaista koiraa, muttei se liity mitenkään alistamiseen. Mikä on uhittelija, mitä se uhittelemalla yritti saada aikaan?
"Sillä en tahdo antaa koirien käydä kinojaan loppuun, koska en halua niiden kärsivän haavoistaan, vaikka se ehkä välillä olisi helpointa. "
Aivan vapaasti. Oma päätöksesi.
"Mutta oikeastaan lauman johtajana, minä olen päättänyt, että laumani jäsenet eivät kärsi ja kaikilla on turvalliset oltavat, kenenkään ei tarvitse tulla purruksi"
Kun et PYSTY BIOLOGISESTI olemaan koirien laumanjohtaja. Johtaja pystyt olemaan, muttet koirien oman laumasi johtaja ellet muutu koiraksi.
"Onhan koirilla siis koirien keskenkin johtava yksilö, mutta jos hän itse ei ole rähinässä mukana, häntä ei juuri kiinnosta puuttua toisten riitoihin, eikä aina ole paikallakaan, joten siksi olen itse ottanut paikan olla johtajana laumassa"
Siis en ymmärrä lauseen rakennetta? Koirat rähisee, sinä olet johtaja, ja johtoyksilö on aina ilman tappeluita?
" Miksi se on väärin? Koirani kärsisivät, koska ovat samaa sukupuolta kaikki, käytännön syistä, tappelevat verisestikin jos olisi niiden päätettävissä milloin tapellaan... "
No, jos olisin tuhma sanoisin ettei teillä todellakaan ole johtajuus kunnossa, siltä se kuulostaaa, eikä ihme kun olette tuollaisia neuvoja noudattaneet... Edelleen on mahdotonta ihmisen kuulua koirien laumaan.
"Laumahan on populaatio joka elää yhdessä. Käsitettä voi tulkita miten tykkää... Ei tietenkään kai kukaan voi oikeasti biologisesti väittää, että koira ja ihminen olisi samaa... Saati sitten että samaa perhettä... Jotkut puhuvat meidän perheestä, johon kuuluvat koiratkin, meillä on enemmän nelijalkaisia, meillä puhutaan susilaumasta, johon kuuluu ihmisetkin (ei oikeesti siis susia, vaan koiria). "
Lauma on populaatio SAMAN LAJIN yksilöitä jotka elää yhdessä. Miten muka ihminen voi olla koirien laumanjohtaja? Puhu mistä puhut, pääasia että on käsitteet hallussa.
"Taas taisi olla loppukevennys perässä, sillä kiinnostaisiko todella jos rupean tässä kertomaan; olen urheilullinen, nuoriso-ohjaaja, sosiaalinen jne... Vai mihin pyrit? Oliko kysymys vakava? "
Hih, sarkastisuus taisi mennä ohi, Mietin vain että millainen ihminen olet koirasi mielestä... Hmm, minun mielipiteellähän ei ole väliä :)
!!!!!!
Anteeksi en jaksanut lukea loppuun asti. Entä jos keksisit muuta tekemistä? Tämä rupee jo puuduttamaan. Et esitä itse mitään mielipiteitäsi, muuta kuin niitä jotka kärjistävät tai kritisoivat muiden tekstiä...
Olet fiksu, ammattilainen, ok... Kuitenkin kotikoira eroaa mielestäsi, sellaisesta kotikoirasta joka on vapautettu... Koirat eivät kuitenkaan vapautettuinakaan perusta kuin 2-3 yksilön lauman... Kotikoirat siis... Vapautetut kotikoirat siis... Vai sudetko siis... Tottakai siis voi olla 7 yksilönkin laumoja... siis vapautetuissa... Eikun karanneissa... Susissa...?
Villikoira on eri asia kuin kotikoira.
Kotikoira asuu ihmisen kanssa, villikoira ei asu ihmisen kanssa ja on syntynyt villiksi.
On eroa siinä miten koira käyttäytyy luonnossa villinä kuin siinä miten koira käyttäytyy kotona ihmisen rinnalla... Huomaatko itse paradoksin?
Eihän sen tarhatun sudenkaan käyttäytyminen vastaa luonnossa villinä elävän suden käyttäytymistä, eikö niin?
Nämä vastaukset on sun päässä, senkun mietit niitä.
Mielipiteeni johtajuudesta on siis se ettei ihminen voi olla koiran laumanjohtaja (siis en usko että koira pystyy näkemään ihmisen koira laumansa johtajana), mutta ihmenen voi olla koiran johtaja (siis yhteistyön puitteissa, se jos mikään on aika suuri vietti koiralla).
Ensinnäkin 13 viikkoista ei nyt vielä ole voitukaan kouluttaa kävelemään hihnassa moitteettomasti yms.
koirakoulutuksessa idea on että siellä opetetaan omistajia kouluttamaan koiriaan itse. Ei koulutus tapahdu siellä vaan oppeja noudatetaan kotona.
Ongelmakouluttajien nimi pitäisi olla ongelmaomistajajien kouluttaja.
Suurin ongelma ihmisillä lienee se, että heidän on vaikea hyväksyä sitä tosiasiaa, että ongelma on johtajuudessa. Jos Puppe ei osoita aggressiivisuutta, vaan dominoi pehmein keinoin, ei ihminen välttämättä tajua asioiden oikeaa laitaa. Johtajan täytyy jokaisessa laumassa olla selkeä... jos luonnossa elävällä susilaumalla ei ole selkeää johtajaa, ei lauma toimi (=ei saa metsästettyä itselleen syötävää).
Johtajuutta ei "oteta" aggressiivisuudella vaan se ansaitaan johdonmukaisella toiminnalla jokikisessä arkipäivän tilanteessa (ja sehän sen meille ihmisille niin vaikeaksi tekeekin).
Mutta joo... monet nykypäivän ihmiset ovat niin vieroittuneet eläinten ymmärtämisestä ja siitä miten niitä käsitellään. Kun pikku-Puppe on lellytettävänä ja lällytettävänä ja lapsen korvikkeena, ihmiset väistävät sitä ja toimivat aina Pupen halujen mukaan... eihän se kumma ole, että koira johdonmukaisena laumaeläimenä alkaa johtamaan laumaa (=määrittelemään mitä tehdään ja milloin), onhan sen pakko, koska ihmiset eivät näytä siihen kykenevän.
miksi verrataan susilaumaa kun puhutaan kotikoirasta,joka on monen monen monen monen polven jalostettu yksilö.
Koiralla pitää olla helvetin auktoriteettinen omistaja,mutta se ei ole laumanjohtaja.Koiralla ei voi olla kun koiran paikka perheessä,se ei ole kenenkään alla tai päällä,vaan puhtaasti koiran paikka.
meneekin ikävä kyllä!
Ei yksinkertaisesti ymmärretä alusta alkaen ruveta ohjaamaan pentua/koiraa oikeille raitelle, niin lopputuloksena saattaakin olla ties mitä tahansa uskomatonta. Silloin sitten ollaankin peukalo väärässä paikassa ja kaikesta syytetään sitä koiraa. Kuitenkin se omaan itseensä katsominen ja omien metodien käyttö tai käyttämättä jättäminen unohdetaan tyystin ja käsissä sattaa olla ties mimmonen ketale. Ja yleensä syynä on justiinsa se lelluttelu jne. hälläväliätyyli koiran ollessa pentu.
Ja nimenomaan se, että ihmisten tulisi tavallaan asettua siihen koiran asemaan ja ajatusmaailmaan, tuottaa liian monille tajutonta tuskaa, sen tärkeyttä ei monikaan ymmärrä, vaan koiria tunnutaan pidettävän lähestulkoon robotteina vailla pienintäkään tunnetta mistään!
Johtajuusongelmaa ei todellakaan olisi edes olemassa, jos koiria olisi vauvasta asti johdonmukaisesti ja jämptisti opetettu. Johtajuusongelma on kyllä koirien omistajien keksimä veruke omille saamattomuuksilleen!
Jos joku, joka harrastaa "vaikeaksi" roduksi luokiteltuja koiria yrittää antaa omien kokemuksiensa mukaisia neuvoja, niin ei niitä pitäisi todellakaan lynkata jonnekin maanrakoon, vaan niistäkin tulisi ottaa opiksi!!
Psst. En millään jaksanut lukea ketjua läpi, pahoitteluni.
Halusin vain sanoa, että pidin kirjoituksestasi.
(meillä on selkeät johtajuusongelmat toisen kakaran kanssa, joka yrittää toistuvasti ottaa johtajan paikan, ja jokapäiväistä tappelua sen kanssa, että kuka tekee ja mitä. Toiselle kaikki meni jakeluun oikeastaan melko heti. Eli juu, on se koiran luonteesta kiinni, mutta hyvin paljon ihmisestäkin. Ja uskon, että monet tännekirjoittajat eivät ehkä edes tunnista sitä johtajuusongelmaa, ts. eivät ehkä myönnä sen vetämisen/ muun ulkoilukäyttäytymisen olevan osa johtajuusongelmaa.. )
Käsittääkseni et sinäkään ymmärrä mitä tarkoittaa johtajuusongelma.
Se on sinun mielestäsi ongelma siitä että koira ei yksinkertaisesti tee mitään mitä omistaja haluaa ja silloin sitä pitää muistuttaa siitä kuka on laumanjohtaja, siis koira itse. Hyvä niin, mutta mikään ei ole niin ärsyttävää kuin tyyli millä asiasi esität, on olemassa vain sinun tapa tehdä asia. Ei muita, ja vain sinun tapa on oikea, käy kurkkaamassa sitä selätys keskustelua niin huomaat mistä puhun.
Olisi kivaa jos edes viitsisit kertoa että ITSE teet niin ja OMA kokemus oli näin ja MINÄ sain meidän koirille tälläiset ja tälläiset neuvot...
Kun yksinkertaisesti kaikkien koiriin ei neuvot päde, saattavat tehdä hallaa, sekä sinun oma ajatusmaailma on niin vanhentunut että se kuulostaa ajan hermoilla (koirienkoulutus puolella) elävän ihmisen koirvaan aivan kaameelta, tämä pätee myös noin 95% tämän palstan keskustelijoista, että kyse ei vain ole sinusta- Ja sanon tämä ihan sen takia kun pidän tyylistäsi keskustella.
oletko lukenut niitä postauksiani?
Jokaiseen helvetin kirjoitukseeniko minun pitää kirjoittaa että
NÄIN MEILLÄ TEHDÄÄN, SINUN, ARVOISA LUKIJA, EI TARVITSE TEHDÄ ASIAA SAMALLA TAVALLA, SILLÄ TÄMÄ ON VAIN MINUN MIELIPITEENI.
Oletan, että jokainen tällä helvetin palstalla tajuaa, että minun sanani ei ole absoluuttinen totuus, ei missään nimessä päde jokaiseen koiraan jne.
Yritä sinäkin ymmärtää jo, että minä en jaksa jokaiseen viestiin pistää itsestäänselvyyksiä.
Stressaa sinä niin veetusti kun haluat siitä, että en jokaisessa lauseessa sano että NÄIN MEILLÄ; MUTTEI TEIDÄN MUIDEN TARVITSE NÄIN TEHDÄ, VAIKKA MINÄ TEEN. SAATTE TOKI TEHDÄ, MUTTA MUISTAKAA ETTEI TEIDÄN TARVITSE.
osaako koira erottaa miten ollaan johtaja koiralaumassa ja miten ihmisen kanssa.?:)
Mulle tuli vielä mieleen,että kun on sanottu koiran ottaneen johtajan paikan,niin sillon se vetää tai murisee jostakin.
Mutta kun se alistaa koiran ,se käy päälle ja alistaa toisen ihan konkreettisesti,näinhän se ei tee ihmiselle.
Aika moni johtajainen tämä meidän koiramme:)
jolla ei mitään oikeaa asiaa. tunnistatko itsesi......toivottavasti ja mee nukkuun nii voi olla parempi päivä tulos sulle
ihan oikeasti aletaan opettamaan johdonmukaisesti jo pienestä, niin niitä ongelmiakaan ei todellakaan esiintyisi milloinkaan! Omistajien leväperäisyydestä ja "tänääntätähuomennajotainihanmuuta"-tyylistä johtuu ne monet ongelmatkin!!
Kerroin aiemmin Pikistä. Piku halusi johtajaksi, ja silloin heräsin "selätettynä" (niin no, olin valmiiksi selälläni nukkumassa) kun Pikillä oli hampaat kurkullani. Minä alistin sitten Pikin. Ja kyllä, tässä tapauksessa selätin alistaakseni, ja minun hampaat olivat hänen kurkullaan.
Ja kun meillä Hiili haluaa johtajan paikkaa, Hiili tekee samaa minulle mitä Ritalle. Eli ylittää tosiaan selättää, näyttää kaikin tavoin että olen alempiarvoinen, on purrut lahkeesta, on kävellyt ylitseni... (Kirjaimellisesti siis tässä)..
En tiedä mistä tämä kirjoitus on lähtöisin, ja kun tosiaan en ole jaksanut lukea tätä ketjua, pahoitteluni siitä.
Mutta minun mielestäni koira alistaa aina samalla tavalla, pyrkii johtajaksi samalla tavalla, oli sitten kyseessä se, että se haluaa ihmisen johtajaksi tai koiran johtajaksi.
Sitten on niitä tapauksia, joissa fyysistä välienselvittelyä ei käydä, vaan automaattisena oletuksena koiralla on, että hän on johtaja. Ja näyttää sen, ja vahvistaa asemaansa.
Siitä tässä ketjussa saattaisi olla kyse? En tiedä.
Meillä Hiili on alistunut vain yhdelle koiralle, itseään vanhemmalle narttucorgille, joka oli ystävättäreni. Tosin, nyt vuotta myöhemmin, Hiili ottaisi sen johtajan aseman vissiin aika kivuttomasti itselleen..
Mutta niin, uskon että samalla tavalla koirat ottavat johtajanpaikan, ja uskon että samalla tavalla ne asemansa tekevät selväksi, oli kyseessä ihminen tai koira?
Uteliaisuutena..
Mitä olet mieltä siitä, että kaikki koirani, mitä minulla on ollut, ja mitä on nytkin, opetan siihen että pentuna saa nukkua vieressä, isompana jalkopäässä, ihan isona sängyn vieressä? Ja ettei päivällä sänkyyn tulla, ellei päiväpeitto ole päällä?
Ja sohville menosta; sohville saa mennä, ellei koira ole märkä tai kiimassa?
ei tosiaankaan toimi noin mustavalkoisesti, mitä nyt kuvittelet. Kyllä niilläkin on muita tapoja osoittaa "ylemmyyttään" kuin fyysinen puoli. Ihan esimerkkinä voidaan käyttää ongelmaa lenkillä, jolloin koira ei kuuntele/reagoi omistajan käskyihin, kutsutaan sitä sitten vaikka "kuuroudeksi", jolla se osoittaa, ettei alistu vaatimuksiin, eli on näin omalla tavallaan sinua ylempänä.
Ei voi välillä muuta ku nauraa!
Kukahan on yksinkertainen ja mustavalkoinen?
*laughing my arse off, cant get up*
Jaa siis koira osoittaa ylemmyyttään sillä ettei se "kuule" (siis todellakin kuule) ihmisen käskyjä... Eikä sillä ole mitään vaikutuista asiaan että usein koiraa verrataan televisioon, yksi kanava päällä, kun nuuskitaan ei voida kuulla samaa aikaan. Ja tämä on sitten sitä ylemmyyden osoittelua.
Ei voi muuta kun sanoa kuinka paljon käy koirianne sääliksi kun ajattelette noin... Paljon käy sääliksi. Mitään en asialle voi tehdä.
sun ongelmas nyt on? Otappa hiukan selvää asioista ennen ku kuolet nauruun.
huoh, mikähän sulle tuli.
Otappa ystävällisesti itse asioista selvää, ennenkuin tule tänne haukkumaan muita.
Kuolen nauruun, teidän puolesta, voi koiraparkoja.
Ketäähän mä nyt sitten olen haukkunut?
Jos vaan osaisin, niin voisin laittaa sulle jopa linkin kyseisestä asiasta, mutta kun en osaa. Meinaatko, että se koira lenkillä remmissä temppuillessaan tai kotona kuullessaan esim. käskyn "istu" jättää sen ihan huvikseen huomioimatta? Tuollainen "kuurous" on ainakin meidän rodulle hyvin tyypillistä ja koiralle tapa osoittaa olevansa ainakin hetkellisesti "niskan päällä".
kiinni siitä että sun rodulla on tapana niin tehdä, mutta jos yhtään olet lukenut keskustelua olen tässä kumonnut sinun, ja muiden väitteitä siitä että koira ei ylipäänsä pyri dominoimaan yhtään mitään.
Mulla on hyvä mieli ja taskut täynnä hyviä argumentteja sille miksi koiraa ei pidä alistaa tai sille miksi koira ei dominoi.
Tätä keskustelua voisi tavallaan verrata siihen kun luultiin että maapallo on litteä, tieteellisesti tämä asia kumottiin. Sä olet niinkuin tässä keskustelussa se joka väittää että maa on pannukakku ja mä olen tässä keskustelussa se joka esittää tutkimustuloksia siitä ettei näin ole. On asia erikseen jos et viitsi niitä huomata ja edelleen sanot parhaaksi argumentiksi sen että kun aina ennekin on ollut. Mielestäni se jos mikään on juuri sitä laput silmillä kävelyä...
Tee mitä teet, minä TIEDÄN että se miten sen teet on jotakin mitä voi verrata siihen että uskot maailman olevan pannukakku.
Anteeksi jos et osaa yhdistää tätä loistavaa kielikuva-vertausta tähän asiaan se ei ole minun älykkyydestä kiinni. Ole hyvä, jos asia niin kovasti sinua ärsyttää, ja ota asioista selvää. ei riitä että puhutaan 90-luvusta.
Voi teeppä niin kun lupasit ja kuole siihen nauruus,niin teet palveluksen aika monelle!
kuule eipä tarvii lukee näitä viestejä jos et osaa olla ittees hirttämättä siihen sun fiffes remmiin. Mulla on yhtä tasan suuri oikeus mielipiteesen kun sun kaltasella neuroottisellä ihmisellä. että mietippäs peilinedessä millanen ihminen ei uskalla omia näkökulmiaan avartaa...
Asialinja on vissiin sultakin aika vaikeeta saavuttaa?
joko saa tulla sänkyyn tai sitten ei, eli jos tarkoituksena on että saänkyyn ei ole asiaa, niin ei silloin todellakaan sinne tule sen kummemmin pentu kuin ei aikuinenkaan! Olkkariin meillä on koiruuksilta pääsy kielletty ;) eli eivät sohvalle änkeile ne.
Mietihän, mitä koira mielessään mahtaa ajatella, kun ensin luvataan ja sitten kuitenkin kielletään. Eihän siinä ole johdonmukaisuudella mitään tekemistä ja stressaa koiraa turhaan, kun ei ymmärrä mistä yhtäkkiä mikäkin johtuu!
Meillä on lupa makoilla sängyllä, vaan kun nukkumaan mennään, niin pelkällä käden liikkeellä ymmärtävät, että nyt on aika poistua iskän ja mamman tieltä! Toiset kuitenkin hiippailevat samaan sänkyyn ja se on meillä todellakin sallittua ollut jo ammoisista ajoista lähtien!
kun lossaa olla paljon fiksuja sanoja peräkkäin, mutta....ymmärsitköhän edes itse kirjoittamaasi??
asia taas sulle kuuluu.
etkö osaa keskustella asiosta menemättä henkilökohtaisuuksiin?
Käy kurkkaamassa sinä sinne peiliin ja mieti ennekuin tulet tänne haukkumaan toisia ja toisten kirjoituksia.
Et ainakaan sinä ole se viisaampi meistä...
juu!
Tasan niin kauan, kun koirista on kyse, niin asia kuuluu myöskin mulle! Onneksi en todellakaan ole se tyhmempi meistä ;=)!!
ei ees tosiaan tarvita. sulla liiraa nyt pahasti joten sulle tarvii apu löytää ja pian.
kun vaikka tätä keskustelua lukisi miten päin, niin sun juttujen perusteella se ei kyllä muutu mihinkään suuntaan. Sulla kun ei oo kuin omat kivat vertaukses, joiden avulla kuvittelet olevas jotenkin fiksumpi meitä muita. Sun sanomises ei muuta sitä asiaa, että tunnen omat koirani ja tiedän mitä ne tekee tai ei tee.
tämä pätee molempiin urputtajiin.
Olkaa hyvät ja poistukaa keskustelusta jos asia teitä kovin häiritsee, ettei näköjään osaa pitää keskustelua asialinjalla joten se myös kertoo teidän älyllisestä olemuksesta hyvin paljon.
Jos haluaa kävellä lappuset silmillä, senkun.
Itse tiedän asiota joita ilmeisesti te ette tiedä, (en tiedä että oletteko viitsineet edes lukea koko ketjua läpi, sekin kertoo jo jotakin) joten minua ei paljoon voi hetkautaa tollasten lappusilmien komentit siitä, pitäkää rauhassa ne näkemyksenne, mäkin pidän omani. Tehkää te miten teikäläisiä lystää, minäkin teen niin. En minäkään tule avautumaan teille siitä kuinka peeloja IHMISIÄ te olette, vaan siitä kuinka peeloja teidän MIELIPITEET on.
Hankkikaa elämä, jos ette keskustella osaa asiallisesti.
päin sä nyt sitten olet tätä keskustelua lukenut kun en kertaakaan ole sanonut sinulle ettet tuntisi omia koirias...
Ja en todellakaan kuvittele olevani fiksumpi kun "te muut", ehkä tämä keskustelu teidän kanssa (sinä ja issu) osoittaa sen että olen ehkä teikäläisiä fiksumpi, asialinjalla pysyminen kun tuntuu molemmilla olevan aika hakusessa.
edelleen kaikilla on oikeusa mielipiteeseensä, sun o turha urputtaa siitä että mä olen perustellu asioita kun et ole itte ainakaan vielä laittanut yhtään tikkua ristiin koko keskustelussa...
top oli jo varsinainen tyhmyyden perikuva! Osaat näköjään loistavasti ihmisten arvostelun, mutta et sitten mitään muuta. Oletko sinä nyt mielestäsi asialinjalla???
et ole vielä milloinkaan löytänyt sinä! Onko tai oikeammin eikö sulla ole mitään järkeviä kommentteja itse asiaa? Pelkästään muita olet mollaillut sinä ja se kertookin keskustelutaidostasi ihan kaiken...!
älä viitsi, etpä ole nyt ihan tainnut paneutua noihin kirjoittamiin viesteihin.
Lueppa ihan huvikseen ne... Huomaat varmasti että omaan mielipiteen asiaan ja perustelen sen kohtalaisen hyvin- joten anna olla, jos et jaksa lukea edes viestejäni, urputtaminen ei auta nyt.
En usko että meillä koirat stressaa kamalasti. Siis tuon sänkyyn / sohvalle tulon kanssa. Kun alusta asti ovat tajunneet missä mennään, ja aina itse näyttävät tietävän, millon saa tulla ja millon ei.
Uskon että sekin sitten ehkä on koirasta kiinni?
sillä kyllä se on joko tai, millä perustein ja mitenkä koíria opetetaan/koulutetaan! Eipäs olisi tullut mieleeni milloinkaan opettaa tyylilläsi, sillä kyllä koirien mieli kärsii opetustyylistä tänääntätäjahuomennajotainmuutariippuenmillämielelläemäntäon! Hoh-hoh-hoijaa, mitenköhän sen sulle rautalangasta oikein vääntäis?
meitä onkin kaksi, eli sinä olet se lukutaidoton numero 1 !!!
Ja mitäs muuten teet palstalla ihmisiä arvostelemassa? Luulisi sinunkin tietävän, että kyseessä on KOIRAPALSTA vai etkö osaa erottaa kahta asiaa toisistaan???
Minä en jaksa.
Tajua nyt; minä en ole sanonu, että sinun pitää opettaa koiriasi minun tyylilläni.
Minä vastasin kysymyksiin, miten minä teen jne
Voitko sinä nyt lopettaa tuon seksuaalisen turhautumisesi aiheuttaman purkautumisen minulle? En jaksa olla sijaiskärsijänä sille ettei miehesi anna sinulle, eikä sinulla ole muuta elämää kun oma pieni keskustelupalstan terrorisointileikkisi ja piiripienipyöriisi.
Mikset itse lopeta?
Pakkoko on jatkaa jos ärsyttää?
Sulla tuskin on isommin tietoa ihmisten turhautumisista tai turhautumattomuuksista,eli voit olla hiljaa,jos ei ole sen järkevämpää asiaa.
Jos Issun viestit ärsyttää,niin piruako sitten niitä luet ja vielä niihin vastaat?
Koska olen kaikesta huolimatta yltiöpositiivinen, ja odotan, että issu jonain päivänä päästäisi suustaan jotain muutakin kuin känniläisen keski-ikäisen pätemisen tarvetta potevan seksuaalisesti turhautuneen vanhan piian epämääräistä negatiivista aiheeseen liittymätöntä jauhantaa.
Niin, ei minun vastata tarvitsekaan. kiitos vinkistä.
Tunnetko Issun kovinkin hyvin,kun osaat hänen elämäänsä täällä arvostella?
Epäilen ettet,joten koitahan vaan ihan itse pysyä asiassa.
Issu voi olla kanssasi asioista eri mieltä,mutta yhtään vastaavaa henk.kohtaisuuksiin menevää viestiä en häneltä vielä ole lukenut,kun mitä itse täällä viljelet.
Jospa katselisit peiliin,tai menisit nukkumaan,tai vaikka tee molemmat!
on kyllä sun aika ihan tosissaan mennä katsoon sinne peiliin! Ei millään pahalla, mutta nyt kun menet noin pitkälle, niin mietippä ihan rauhassa mistä se anopinkin käytös johtuu. En usko hänenkään pukeutuvan kuin siihen sinunkin valitsemaasi mustaan silloin viikon kuluttua.
Koitas hiukan hillitä ittees! Käytöksen kultainen kirja olis ainakin mun valinta sun häälahjaksesi.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=102&conference=1500000000000090&posting=22000000006238409
tuossa tarpeeksi perusteluja.
noiden perustella SINUN käytöstä?
Huokaus, se perustelee joo sun käytöksen. Otat vihreen vihanneksin nenukkiis kovin äkkiä, olet itsekeskeinen ja olet mm. aina oikeassa. Se perusteluista, edelleen peiliin katsominen on ihan oikea kehoitus.
Kyllä osaat olla todellakin hävytön! Millä hiton perusteella päästelet näppäimistöltäsi tuollaista tekstiä, jossa ei ole totuuden häivääkään??
Uskomaton rääväsuu olet sinä kyllä. Vaan niinhän se oikeasti menee, että kun järki loppuu eikä ole mitään asiallista sanottavaa, niin turvaudutaa ihmisten solvaamiseen. Miten pitkälle kuvittelet tuolla tyylillä pääseväsi??
Hmaria eli ensimmäisen viestin kirjoitttaja on TÄYSIN OIKEASSA!!
Monet antavat pentuiässä jo koiran johtaa "laumaa" eli toisin sanoen tehdään niinkun koira haluaa, joka kerta kun koira saa määrätä se vahvistaa koiran johtajuutta laumassa!!
Eli taas kerran tämä asia, perehtykää vaikka koira kirjoihin, niin ymmärrätte paremmin mistä on kyse!!!
Monissa asioissa koirakirjat ovat ristiriitaisia, eivätkä "yleispätevät" neuvot ole aina niitä, jotka toimivat jokaiseen.
Eli niitä koirakirjojakin kannattaa lukea kriittisesti, sekä ehdottomasti miettiä itse, mikä koiraan tehoaa, sillä omistaja itse tuntee koiransa.
KOIRAN OMISTAJAN TEHTÄVÄNÄ ON HUOLEHTIA LAUMAN JOHTAJUUDESTA, EIKÄ KOIRAN!!!
TÄSSÄ SYY MONIIN ONGELMIIN; IHMISET EIVÄT HALLITSE JA YMMÄRRÄ KOIRISTAAN TUONTAIVAALLISTA!!
KARU TOTUUS!
KUINKA MONI ON OIKEASTI PEREHTYNYT KOIRAN MAAILMAAN??!!!!