Me olemme lähes yli-ikäisiä, minäkinyli 80.
Voisimme virittää keskustelun vaikka maailman parantamisesta. Jos maailmassa on niinpahoja paikkoja, ettei siellä voi elää, vaanpitää mennä vaikka Suomen.
"Jottan tarttis tehrä", sanos joskus presidentti. Tehräk meekki?
Voisimme virittää keskustelun vaikka maailman parantamisesta. Jos maailmassa on niinpahoja paikkoja, ettei siellä voi elää, vaanpitää mennä vaikka Suomen.
"Jottan tarttis tehrä", sanos joskus presidentti. Tehräk meekki?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Niin,... paljonhan olet nyt viimeaikoina jakanut ajatusmaailmaasi. Hyvää ja kaunista olet tuonut esiin, johon monet on vastanneet.
Eikö yleensä riitä, jos omalta kohdaltaan pitäytyy niihin hyväksinäkemiinsä käytöstapoihin? Niin olen omalta kohdaltani kokenut, joskaan en nyt suoranaisesti välitä enkelinsiipien suhisevan ympärilläni.
Pieni annos huumoria ja joskus vähän ilkikurisuuttakin, on vain elämää!
PS. Tulin myöhään kyläreissultani Suvisaaristosta, ja pitihän vielä palstatiedotkin lukea:D
Hyvän yön toivotuksin!
Tack, det samma åt dig!
Joo! Lähdetään porukalla sinne vaikka Syyrian rajalle ja huudetaan yhteen ääneen. Hus, hus, ei saa tulla tänne!
Tietenkin meistä köyhimmät joutuvat menemään sinne kävellen, joten muutama kenkäpari tarvitaan matkalle ja tietenkin ne älypuhelimet.
Eipä tässä enää ole suuria tehtävissä, meitä ei kaipaa enää kukaan, olemme ylijäämä ihmisiä,
tai oikeestaan voitaisiin mennä puutöihin ja tehtäis vaikka oma arkku valmiiksi odottamaan poislähtöämme,
voitaisiin tehdä kaunis ihana paljon arvokkaamman näkönen kuin noi valmis arkut hautaustoimistosa,
olishan se pieni helpotus jälkeläisille ,
ei tarvis mennä ostamaan kallista 1000-2000 euron valmisarkkua hautaustoimistosata, kuitenki se menee grematorioon poltettavaksi,
masennus kalvaa,
elämän halu on lopahtanu,
sydän oikkuilee,
se kai on syynä ettei enää haluu eläkkää,
käsilläni tuossa teen yhtäsun toista pientä käsityötä,
se on kuitenki mukavaa ajankulua,
vaikka hiukan jo alkaa naurattamaan, kun samaa tuotetta on jo pussilinen varastossa,
kai ne lopulta pitää jonnekki kirpputorille lahjotaa,
ompahan pieni ilo joillekki,
Minulla ei ole mitään suuria ajatuksia.
Olen vaan tänäänkin iloinen kun heräsin ja luonto on "taas" valkonen .
Yöllä on satanut valkoista lunta - 0 aste vaan pilaa taas kauniin maiseman .
Ja kenkiin on laitettava piikit tulee helposti "langennut nainen" mikä olisi kauheeta tässäiässä -
Ei tullut kuolleita Aforismia nytkään -- ainakaan minulta !!!
ullamirjami juuri näin, ollaan iloisia tästä päivästä.
Hyvin eletty täämä päivä... tekee jokaisesta huomisesta.
Toivon ilmestyksen.
No niin! Sanoi vanhempi nainen kun Labran mäessä olin kaatua. Ne nastat kengissä on toella tarpeen näillä keleillä. 80 sitä ollaan ja kävellään mutta suututtaa tuo voimien väheneminen, treenauskaan ei hyövää mitään kun nivelkipuja niistä vaan tullee jos ylen määrin treenaa.
Tuonne muualle kirjoitin nuisda suku tutkimuksista mutta en yhtään innostu aiheesta kun suvussa on näämä minun lisäksi muitakin epä-kelvollisia häpiäpilkkuja. Olen kuitenkin ylpeä itsestäni kun tontti on suht' puhdas.
Minulla on sellainen suku että ei niistä ota selvää edes papinkirjoistakaan . Kun isä kuoli täälä ruotsissa .Hänen uudesta avioliitosta oli 1 tyttö ja meitä oli siittä ekasta 5 . Niin se ruosissa auva pyysi että pyydän papinkirjat mistä tulis isän kaikki mahd,lapset saisivat tietoon .
Sitä me vaan muut ihmeteltiin jälkeenpäin , että mihinkä hän niitä tarvitsi kun Ei perunkirjoitustakaan tullut meille muille - Taisi olla jotain epäselvää sielä - Parempi kun ei tiedä noista muistakaan sukulaisista . Hyvä kun omansa tietää
U.M
Minua kiehtoo Suvisaaristoon kuuluva Pentalan saari 130 ha täällä Espoonlahdella.
. Saaressa on sisäjärvi ja siinä sisäjärvessä on pieni saari :D, jossa on kirkasvetinen lähde. Siitä juominen takaa hyvän terveyden ym jänniä tarinoita kuuntelin illalla kyläilessäni:D Saattaa nähdä mielitiettynsä kuvajaisenkin kuutamolla lähteellä. Sinne pitää päästä:D
Kesämökkejä on entuudestaan siellä, mutta Paven'in saaristoravintola on suosittu retkikohde saarella päivää viettäville. Ehkä perhetuttuni, poikani kummit lähtevät kesällä mukaani.
Suvusta puheenollen, soitin serkulleni, joka onnitteli tekstiviestein tammikuussa. Olin vain niin flunssassa, etten silloin viitsinyt soittaa, mutta nyt oli iloinen telekohtaaminen.
Olen onnellinen, suku on suuri,
melkein voi jo toitottaa, kaikk on suomessa mun sukua, heh,
jotensakki se tieto luo turvallisuuden tunnetta,
tietää mistä on kotosi missä on juuret, vaikka yhteyttä ei pidäkkään kuin lähipiirin kaa,
jotkut suvusta kutsuu kaikki sukujuhliin, niistä tulee valtavat jos kaikki tulisi,
en vaan ole niin sukurakas että matkustaisin suuriin sukujuhliin,
riittää vain tieto suresta suvusta,
Meidän ikäisemme sentään saavat ne papinkirjat, joissa suku on mainittu. Mutta miten käy näitten avoliittolapsien, uusioperheiden, yksinhuoltajien, eronneitten ja muitten jälkikasvujen! Omaisuuksien jaot tulevat olemaan yhtä sekameteliä, kun tunnustetut ja tunnustamattomat lapset porhaltavat paikalle. Ja miten perunkirjoitukset ylipäätään saadaan aikaan, jo vainaksella on avo- ja avioliittoja ja muutama lapsi jokaisesta!
Sukututkimus sitten vielä! Tuleepa aika sotkut meidän Korhosten ja Virtasten maassa.
Olenkin jo alkanut ymmärtää äitini innostusta koulutukseen, sillä kotiseudullani kaikki olivat meille sukua. Isä ei silti olisi päästänyt lähtemään.
Äiti sanoi maailmalle lähtiessäni: Kunpa joku HYVÄ ihminen näkisi sinut siellä! Se lause ei ole ikinä unohtunut, sillä todella hyvä ihminen näki minut parikymppisenä.
Suku etääntyy se ainakin on tosi. Mitä ne lapsenlapsenlapsenlapset, enää muka sukua ovat. Höpsis. Itseäni en noteeraa sukuun kuuluvaksi muuten kuin Fasen kautta säikäyttelen - silloin tällöin.
Ovathan suorat jälkeläiset sinun sukuasi, saman ketjun renkaita, mutta ne serkun kumminkaimat, joita jotkut sukututkijat kuljettavat mukanaan sukupuissa, ne ihmetyttävät, Monilla on ylpeytenä kymmenet tuhannet nimet, jotka muka kuuluvat sukuun. Minä en usko, kuten sanoin, tässä Korhosten ja Virtasten maassa. Pelkkä sukunimi ei riitä.
Minua kiinnostaa nuo menneet ajat, jotka muovasivat esivanhempiamme, niin että heidän jälkeläisininä me olemme nyt sitä mitä olemme, kuka mitäkin. Ihan mielenkiintoista oli huomata, että eräs sukuhaarani henkilöt olivat polvesta polveen satulaseppiä-, vasarasaseppiä, kengitysseppiä... Minäkin olin joskus ajatellut kellosepän ammattia, mutta varmaan ihan oikein ajattelin sitten, että kärsivällisyyteni ei riitä siihen pipertämiseen.
Suomessa vaadittiin jo 1700-luvulla auttava lukutaito ja Luteeruksen tiedot, ennen kuin päästiin ripille ja saatiin naimalupa. Kuulin juuri äskettäin, että 1920-luvulla lukutaito Suomessa oli kattavin koko maailmassa.
Niin että kyllä ihan pitää esi-isiäkin kunnioittaa! Höm-höm!
Joskus aikojen alussa oli papinkijoihin kaikenlaista merkattu - Nykypolvetpääsee vähemmällä "syynäämisellä" kunei tarttesanoo muutakun että On Ripillepäässyt ja rokotettu --jos sitäkään -
U.M
Lapsenlapset tässä nyt vasta ovat,
mutta tulevaisuudessa tietenkin seuraavatkin sukupolvet.
Ymmärrän aloituksen niin kuin itse ajattelen: miksi seniilit sedät saavat jatkaa johtamista niissä maissa, joista ihmiset lähtevät karkuun sotaa, terrorismia, väkivaltaa, nälkää, vilua ja kaikkia muita mahdollisia elämän ehtoja ja edellytyksiä?
Juuri luin kuinka USA ,venäjä ja Kiina ovat Sotatreollisuuden suurimmat maat tjotka tekee näitä Tappoaseita.
Koskaas tulee sellainen LAKI --että näistä joukkoteurastuksista saa tuomioita ne jotka niitä aiheuttaakin -
Suomikin menetti Sodassa eivaan miehiä , vaan raja siirettiin sinne mikäoli venäläisille sillon mieleen - Nyt saadaan olla hissunkissun -- ettei suututeta -- --osaiskoos - nykyiset Suomen päättäjät olla viisaita --niin että suomi pääsis mahdollisemman vähin menetyksin -- Politiikassa Diplomatialla pärjää parhaitenja ja näitä nyt tarvitaan .
Siinä ei sitten auta Natokaan jos apua tarvitaan --