Wanha lieksalainen ja penkinpainajaiset

Tänään teillä abiturienteilla on suuri päivä! Takana on jo pitkä taival koulunkäyntiä. Olette kaikki jaksaneet sen uurastaa. Onnittelut tästä välietapista kaikille lieksalaisille ja muillekin abeille! Olette onnittelut ja päivänne ansainneet. Pitäkää tänään hauskaa!

Tässä vaiheessa monen mieli tähyää jo tulevaisuuteen – mitä teen isona. Ylioppilaskirjoitukset ovat käynnissä. Toivotan wanhana lieksalaisena ylioppilaana kaikille menestystä kirjoituksiin.

Kun minä olin tässä tilanteessa puoli vuosisataa sitten, takana oli 12 vuotta koulunpenkin kulutusta. Edessä olevista opiskeluvuosista en silloin vielä tiennyt, mutta paljon niitäkin kertyi.

Abiajelu eli penkkariajelu tehtiin Lieksassa vielä 60-luvullakin hevosten vetämien rekien kyydissä. Kuorma-autojakin olisi silloin jo ollut, mutta rekiajelu oli perinteisempää penkinpainajaisajelua. Ja hevosia rekineen oli vielä riittävästi paikkakunnalla. Alempien luokkien oppilaat kantoivat abiturientit rekiin, kaksi kuhunkin. Talvivaatteet vällyjen alla olivat silloin yleisimmät asusteet, sillä talvet olivat tuolloin vielä talvia kovine pakkasineen. Naamiaisvarusteet olivat harvinaisia. Vuotta aikaisemmin vanhoiksi pukeutuminen oli kuitenkin lähes pakollista.

Lieksalaista kuvaa en löytänyt, mutta Nurmeksessa näyttää olleen samanlainen meininki.

https://www.finna.fi/Record/nurmes.M011-53779

74

1669

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • luulintraditioksi

      Eikö silloin vielä käytetty penkkareissa turkkia? Kun oli lapsi 70-luvun alkupuolella, abit ajoivat vielä hevosilla, mutta asusteena oli turkki.

      • Muistat aivan oikein. Asusteina olivat turkit tai yksiväriset toppatakit, joko omat tai lainatut. Suuret venäläismalliset karvahatut olivat muodissa.


    • abiiloa

      Nyt on huolestuttavaa, että lukioiden rahoitusta vähennetään toistuvasti. Hyvin asia kävi ilmi aamu-TVssä. Hyväosainen Ressun lukiokin kärsii supistuksista, saati sitten pienet kaikille oppilaille suunnatut lukiot.

    • pleaceeee

      Olisi mukavaa meidän ulkolieksalaisten sitten lukea mitä tekstejä siellä oli. Niistä näkyy kurkistus nuorten maailmaan ja joskus paikallisuuskin.

      • Rekikulkuneuvoissa oli hyvin vähän tilaa teksteille. Ainoa paikka taisi olla reen perälauta, johon sai ripustetuksi jonkin kokoisen pahvin. Muistelen, etteivät tekstit tai kuvat olleet ilkeitä - ehkä jokin herja Lyllistä tai jostakin opettajasta vaikkapa kieliopin termein kuten Väinö "Possessiivisuffiksi" H. jne.


    • pienipellavapää

      Meistä alaluokkalaisista penkkaripäivät olivat kivoja ja jotenkin muistaisin , että kerran penkkaripäivänä oli nuotio tai kokko koulun pihalla. Rauha Tuupainen kuvasi kaitafilmille meitä luokkalaisiaan ja abien kantamista hevosten rekiin.

    • kehitystä

      Karkkeja abit eivät minun lapsuudessani heitelleet. Minun lukioaikanani siihen oli jo "varaa" kirjoitin -79. Nyt kouluihin tilataan hirveän isot karkkimäärät.

      Suurempi muutos lienee huomisessa vanhojenpäivässä. Kampaajalla ja meikissä käynnit ja uudet puvut eivät kuuluneet LYL:n traditioon. Lainattuja, oikeasti vanhoja vaatteita näkyi eniten. 70-luku oli kaikkineen vaatimatonta pukeutumisten osalta.

      • Nykyään karkkeja saa heitellä vain seosovasta autosta. Tämä ei liene laki, vaan poliisilta tullut ohje. Lasten ryntäillessä karkkien perässä tapaturman vaara on ilmeinen. Yksi lapsi on jäänyt tällaisessa tilanteessa auton alle ja menehtynyt.

        Vanhojen päivään pukeuduttiin 60-luvulla vain vanhan ajan vaatteisiin. Niitähän löytyi joka kodista kun uusiin ei ollut monillakaan varaa. Miesten pukuhan on aina vanhan näköinen ja sellaisia kyllä löytyi. Tyttöjen piti hieman enemmän paneutua aiheeseen muuntautuessaan vanhaksi.


    • muuttunutmaailma
    • Minunkin aikaan oli hevoset käytössä, ja on se paljon tyylikkäämpää kuin autot.
      Etelän suurissa kaupungeissa luovuttiin hevosista hyvin paljon aikaisemmin, aivan käytännön syistä.

      • öäöääöääööö

        Missä kävit lyseon ja milloin


      • luullun-ymmärtäjä
        öäöääöääööö kirjoitti:

        Missä kävit lyseon ja milloin

        Eihän kamuttaja kertonut viestissään lyseossa tai yhteiskoulussa käynnistään yhtään mitään. Hän kertoi vain hevosten käytöstä omana aikanaan. Joillekin luetun ymmärtäminen on hyvin vaikeaa, saatikka kuullun ymmärtäminen.


      • äly.ei.riittänyt
        luullun-ymmärtäjä kirjoitti:

        Eihän kamuttaja kertonut viestissään lyseossa tai yhteiskoulussa käynnistään yhtään mitään. Hän kertoi vain hevosten käytöstä omana aikanaan. Joillekin luetun ymmärtäminen on hyvin vaikeaa, saatikka kuullun ymmärtäminen.

        Olisko niin ettei ole taitaapa olla just niin hyvä huomio


      • saas.näkee
        äly.ei.riittänyt kirjoitti:

        Olisko niin ettei ole taitaapa olla just niin hyvä huomio

        Mitä kamuttaja itse tähän sanoo odotan mielenkiinnolla


    • pakosta.on.ylioppilas

      Katso kamuttajan profiilia. Yliopisto/korkeakoulu.

    • eräs-esimerkki

      Puuttumatta kamuttajan tutkintoihin, totean, että yliopistoon päästäkseen hakijan pitää olla suorittanut joko ylioppilastutkinto, ammattitutkinto, korkeakoulututkinto tai tiedekunnan määräämät avoimen yliopiston opinnot.

      Myös Teknilliseen korkeakouluun pääsee ilman ylioppilastutkintoa. Esimerkkinä eräs Pankakosken tehtaan tehdaspalvelupäällikkö, konepuolen DI ei ollut ylioppilas. Sanottiin, että hänellä on tupsu, mutta ei teekkarilakkia. Hän oli pitkänlinjan DI ammattikoulupohjalta -> teknikko -> insinööri -> DI

      • onkirjoitettu-OIKEA

        Se on tuo vanha lieskalainen komuttajan kasoissolento lagitoidaja


    • onkirjoitettu-OIKEA

      Kamuttajlta jäi kansakoulu kesken joutu. Paoholaan.

      • mitä.mömmöä.syöt

        Taas olet mömmöissäsi hae apua lääkäriltä


    • kyselijävauhdissa

      Vanhojenpäivästä "vanhoilta" kysyisin: tanssittiiko silloin?

      Hesarissa oli tänään vanhojenpäivän historiikkia, mutta koulukohtaista kerrottiin olleen. Miten siis LYL:ssa? Oliko muuten 60-luvulla PYL jo olemassa?

      • Lukio-opetus alkoi Pielisjärven puolella Rauhalan pappilassa, niin sanotussa kappalaispappilassa vuonna 1963. Pielisjärven yhteislyseo eli PYL valmistui vuonna 1965 ja oppilaat siirtyivät pappilasta kolmannelle luokalle Pyllille.

        Lyllillä pukeuduimme vanhoiksi ainakin 60-luvun puolivälissä ja kiersimme esittelemässä itseämme koulumme muissa luokissa. Tutulla porukalla päivää jatkettiin jonkun kaveri luona, mutta tansseja ei järjestetty. Minä en ainakaan osallistunut, jos jokin ryhmä sellaista jossakin harrasti.


      • messevätNaurut
        wanha_lieksalainen kirjoitti:

        Lukio-opetus alkoi Pielisjärven puolella Rauhalan pappilassa, niin sanotussa kappalaispappilassa vuonna 1963. Pielisjärven yhteislyseo eli PYL valmistui vuonna 1965 ja oppilaat siirtyivät pappilasta kolmannelle luokalle Pyllille.

        Lyllillä pukeuduimme vanhoiksi ainakin 60-luvun puolivälissä ja kiersimme esittelemässä itseämme koulumme muissa luokissa. Tutulla porukalla päivää jatkettiin jonkun kaveri luona, mutta tansseja ei järjestetty. Minä en ainakaan osallistunut, jos jokin ryhmä sellaista jossakin harrasti.

        Väitätkö värnäke tosissan ei lieksassa olut lukiota ennen vuotta 1963 pitkä vale


      • wanha_lieksalainen kirjoitti:

        Lukio-opetus alkoi Pielisjärven puolella Rauhalan pappilassa, niin sanotussa kappalaispappilassa vuonna 1963. Pielisjärven yhteislyseo eli PYL valmistui vuonna 1965 ja oppilaat siirtyivät pappilasta kolmannelle luokalle Pyllille.

        Lyllillä pukeuduimme vanhoiksi ainakin 60-luvun puolivälissä ja kiersimme esittelemässä itseämme koulumme muissa luokissa. Tutulla porukalla päivää jatkettiin jonkun kaveri luona, mutta tansseja ei järjestetty. Minä en ainakaan osallistunut, jos jokin ryhmä sellaista jossakin harrasti.

        Täsmennän hieman, että oppikouluopetus alkoi Rauhalassa vuonna 1963.

        Lieksan kirkonkylän valtion keskikoulua vastaava oppikoulu aloitti koulutyönsä 1.9.1924. Kahdelle ensimmäiselle luokalle otettiin silloin yhteensä 60 oppilasta. Koulu toimi ensin neljän vuoden ajan väliaikaistiloissa, kunnes vuonna 1928 valmistui oma koulutalo Moisionkadun varteen. Syksyllä vuonna 1945 koulun toiminta laajeni täysiluokkaiseksi yhteislyseoksi siten, että ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat Lieksassa keväällä 1948.

        En edellisessä viestissäni kirjoittanut vielä sanaakaan Lieksan oppikoulun tai lukion perustamisesta.


      • toteajavauhdissa
        messevätNaurut kirjoitti:

        Väitätkö värnäke tosissan ei lieksassa olut lukiota ennen vuotta 1963 pitkä vale

        Mistähän nimimerkki "messevätNaurut" keksii noita tyhmiä möläyksiään? Poloinen ei taida ymmärtää ollenkaan lukemaansa tekstiä. Se tarkoittaa, että koulunkäynti on ressukalta jäänyt pahasti kesken.


      • näinikkään
        wanha_lieksalainen kirjoitti:

        Lukio-opetus alkoi Pielisjärven puolella Rauhalan pappilassa, niin sanotussa kappalaispappilassa vuonna 1963. Pielisjärven yhteislyseo eli PYL valmistui vuonna 1965 ja oppilaat siirtyivät pappilasta kolmannelle luokalle Pyllille.

        Lyllillä pukeuduimme vanhoiksi ainakin 60-luvun puolivälissä ja kiersimme esittelemässä itseämme koulumme muissa luokissa. Tutulla porukalla päivää jatkettiin jonkun kaveri luona, mutta tansseja ei järjestetty. Minä en ainakaan osallistunut, jos jokin ryhmä sellaista jossakin harrasti.

        Löysin tämän:"Pielisjärven (Lieksan) kouluolot kokivat vuonna 1965 suuren harp- pauksen eteenpäin, kun Pielisjärven yhteislyseo (PYL=Pylli) aloitti toimintansa uusissa upeissa ja myös suurissa tiloissa Rauhalassa.
        Oppilaansa koulu kokosi lähinnä sittemmin Lieksan kauppalan kanssa kaupungiksi yhdistyneen Pielisjärven kunnan alueelta.
        Oppilaitos aloitti jo pari vuotta aiemmin Rauhalan pappilan tiloissa, josta oppilaat siirtyivät 1965 PYL:iin 3. luokalle. Alku- vaiheessa oppilaita oli noin 130,
        mutta parhaimmillaan 1970-luvulla lähes 700 henkeä. Vastaavasti vanhempana oppilaitoksena toimi Lieksan kauppalan puolella tuolloin Lieksan yhteislyseo eli
        LYL (Lylli).
        Keskikouluasteella oli 5 luokkaa ja lukion aloittaessa 3 luokkaa. Tähän oppikouluun pääsi pyrkimään kansakoulun 4-6 luokilta, muut matkasivat sitten 7. luokan
        jälkeen kansalaiskouluun, joka sijaitsi samalla alueella kuin yhteislyseokin.
        Nuorisolla oli siis kaikillasama koulumatka kenellä Pyllillä 5-8 vuotta, kenellä kansalaiskoulussa kaksi vuotta. Sittemmin peruskouluun siirtymisen 1973 ja
        ajansaatossa oppilaitosrakennuksissa toimi Rauhalan peruskoulun
        yläaste / Rauhalan koulu.
        Opetustyö ”Pyllillä” päättyi 2009.


      • kiinnostusheräsi


    • Tuo historiaosuus on varsin vajavainen. Siitä puuttuu mm. Lyllin pitkäaikaisin rehtori. Kopioin tähän oman kirjoitukseni toissa vuodelta.

      Yksi mieleenpainuvimmista opettajistani oli Lieksan yhteiskoulun rehtorina vuonna 1950 aloittanut Mainio Helojoki. Koulu muuttui vuonna 1956 valtion yhteislyseoksi ja Helojoki jatkoi lyseon rehtorina.

      Pääsin joitakin vuosikymmeniä sitten tutkimaan Helojoen toimia erästä luentoani varten ja nyt poimin tähän joitakin tietoja siitä. Helojoki oli syntynyt 22.6.1910 Heinolassa ja kirjoittanut ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta. Suoritettuaan filosofian kandidaatin tutkinnon vuonna 1932, Helojoki opetti ruotsia Heinolan keskikoulussa vuosina 1934 – 1936. Hän toimi myös Heinolan työväenopiston johtajana vuosian 1935 – 1936.

      Mainio Helojoki tuli Lieksan yhteiskoulun saksan- ja ruotsikielen opettajaksi vuonna 1936. Opettajana Helojoki oli erittäin vaativa, mutta samalla oppilaita ymmärtävä, lämminsydäminen ja avarakatseinen kasvattaja ja todellinen humoristi. Talvi- ja jatkosotaan osallistuneena kapteenina hän vaati koululuokassa lähes sotilaallista kuria ja täsmällisyyttä noustuamme pulpeteistamme vastaamaan. Hän saavutti myös opettajatovereiden varauksettoman luottamuksen ystävällisellä auttavaisuudellaan ja hienovaraisella suhtautumisellaan sekä huumorintajullaan.

      Hyvin monitaitoisena ihmisenä Helojoki osallistui Lieksassa moniin kunnallisiin lautakuntiin ja istui myös valtuuston varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana. Pielisjärven Säästöpankin puheenjohtajana hän toimi vuosikymmenien ajan. Helojoki oli Lieksan Rotary-klubin perustajajäsen.

      Helojoki oli ruotsin ja saksan opettajani, mutta hän havainnollisti usein näiden kielten kieliopin kiemuroita suomenkielen termein. ”Pakkoruotsista” ja ”pakkosaksasta” on ollut minulle hyötyä työskenneltyäni maailman turuilla.

      Ymmärtämykseni lisäännyttyä vuosien kuluessa, myös Helojoen arvostus ihmisenä on kasvanut edelleen.

      • kiinnostusheräsi

        Niin jostain syystä vain erillisten lukioiden reksit mainitaan tuossa luettelossa. Lyllin reksinä oli minun aikanani Viktor Riissanen. Lieksalaislähtöinen henkilö. Nyt kirjoitellut useampia ortodoksisuuteen liittyviä kirjoja. Vaimonsa on taitava ikonien tekijä. Opetti kuvaamataitoa.
        "Viki" oli rehtorina silloin kun peruskoulu tuli. Siimeksestä (Sit tibi terra levis.) tuli lukion ensimmäinen rehtori.

        Tuosta "sen ajan" kielten opettamisesta kysyn teiltä lisää myöhemmin. Se kiinnostaa minua todella paljon, eikä lähipiirissäni ole ihmisiä, jotka voisivat sitä kokemuspohjaisesti valaista. Kiitos kiinnostavista kirjoituksistanne!


      • kommuutaja
        kiinnostusheräsi kirjoitti:

        Niin jostain syystä vain erillisten lukioiden reksit mainitaan tuossa luettelossa. Lyllin reksinä oli minun aikanani Viktor Riissanen. Lieksalaislähtöinen henkilö. Nyt kirjoitellut useampia ortodoksisuuteen liittyviä kirjoja. Vaimonsa on taitava ikonien tekijä. Opetti kuvaamataitoa.
        "Viki" oli rehtorina silloin kun peruskoulu tuli. Siimeksestä (Sit tibi terra levis.) tuli lukion ensimmäinen rehtori.

        Tuosta "sen ajan" kielten opettamisesta kysyn teiltä lisää myöhemmin. Se kiinnostaa minua todella paljon, eikä lähipiirissäni ole ihmisiä, jotka voisivat sitä kokemuspohjaisesti valaista. Kiitos kiinnostavista kirjoituksistanne!

        Lieksassa oli käytössä kielistudio jo 1955


      • onkirjoitettu-OIKEA
        kommuutaja kirjoitti:

        Lieksassa oli käytössä kielistudio jo 1955

        Mitä sinä ksmuttaja. Valehtyt mmuka kielisstudio


      • kiinnostusheräsi kirjoitti:

        Niin jostain syystä vain erillisten lukioiden reksit mainitaan tuossa luettelossa. Lyllin reksinä oli minun aikanani Viktor Riissanen. Lieksalaislähtöinen henkilö. Nyt kirjoitellut useampia ortodoksisuuteen liittyviä kirjoja. Vaimonsa on taitava ikonien tekijä. Opetti kuvaamataitoa.
        "Viki" oli rehtorina silloin kun peruskoulu tuli. Siimeksestä (Sit tibi terra levis.) tuli lukion ensimmäinen rehtori.

        Tuosta "sen ajan" kielten opettamisesta kysyn teiltä lisää myöhemmin. Se kiinnostaa minua todella paljon, eikä lähipiirissäni ole ihmisiä, jotka voisivat sitä kokemuspohjaisesti valaista. Kiitos kiinnostavista kirjoituksistanne!

        Kielten opetus Lieksan yhteislyseossa oli 50- ja 60-luvuilla surkealla tasolla. Puolet Lieksan lyseon opettajista oli epäpäteviä, mikä oli kaikkialla tuon ajan yleinen ilmiö. Pätevien ja pystyvien opettajien puute vaivasi etenkin Lieksan kaltaisia syrjäseutuja. Suomessa vallitsi huomattava opettajapula, sillä ikäluokat olivat suuria, sota oli haitannut opettajavalmistusta ja opettajien palkkatasoa pidettiin alhaisena.

        Kielten kokeet olivat 50- ja 60-luvuilla tekstien kääntämistä, pidempi osa kohdekielestä äidinkieleen ja lyhyempi päinvastoin. Joskus pidettiin myös sana- ja pistokokeita.

        Tapa, jolla käännöstekstejä arvioitiin, ei ole voinut olla vaikuttamatta haluumme käyttää vierasta kieltä. Pahinta, mitä meille saattoi kokeessa tapahtua, oli oikeinkirjoitus- tai kielioppivirhe! Arviointi suoritettiin antamalla virhepisteitä, joita oli neljää luokkaa: 2, 4, 6 ja 9 pistettä. Lievimmät, 2 pisteen virheet, olivat oikeinkirjoitusvirheitä. Väärä sana oli joko 4 tai 6 pistettä. Kielioppivirheistä sakotettiin 4, 6 tai 9 pistettä, niin että artikkelivirheet olivat 4 pistettä, verbien taivutus 6 pistettä ja sanajärjestysvirhe 9 pistettä.

        Virheiden pelko on iskostunut mieliimme pysyvästi ja me suuret ikäluokat olemme oppineet vaikenemaan sujuvasti kaikilla oppimillamme kielillä.

        Minun käydessäni 50-luvulta 60-luvulle Lieksan yhteislyseota, ei ollut kielten kuuntelua eikä puhumista harjoiteltu. Pitkä saksan lukeneena muistan, että kieliopin hallinta oli kaikkein tärkein. Tuo yhdeksän piste vieläkin kummittelee mielessä! Yleensäkin oppikouluopiskelu tähtäsi vain ylioppilaskirjoituksiin - ei mihinkään muuhun. Opiskeluaikana kieliin piti todellakin perehtyä uudelleen, jotta niillä olisi jotenkin pärjännyt oikeassa elämässä.

        Vaikka ruotsin kieltä opeteltiin oppikoulussa kahdeksan vuotta, oli sen puhuminen niin ja näin. Hieman minun piti sitäkin kertailla, kun jouduin opiskelun yhteydessä suorittamaan ruotsin kielen virkamiestutkinnon. Siinä oli silloin sekä suullinen että kirjallinen osa.


      • wanha_lieksalainen kirjoitti:

        Kielten opetus Lieksan yhteislyseossa oli 50- ja 60-luvuilla surkealla tasolla. Puolet Lieksan lyseon opettajista oli epäpäteviä, mikä oli kaikkialla tuon ajan yleinen ilmiö. Pätevien ja pystyvien opettajien puute vaivasi etenkin Lieksan kaltaisia syrjäseutuja. Suomessa vallitsi huomattava opettajapula, sillä ikäluokat olivat suuria, sota oli haitannut opettajavalmistusta ja opettajien palkkatasoa pidettiin alhaisena.

        Kielten kokeet olivat 50- ja 60-luvuilla tekstien kääntämistä, pidempi osa kohdekielestä äidinkieleen ja lyhyempi päinvastoin. Joskus pidettiin myös sana- ja pistokokeita.

        Tapa, jolla käännöstekstejä arvioitiin, ei ole voinut olla vaikuttamatta haluumme käyttää vierasta kieltä. Pahinta, mitä meille saattoi kokeessa tapahtua, oli oikeinkirjoitus- tai kielioppivirhe! Arviointi suoritettiin antamalla virhepisteitä, joita oli neljää luokkaa: 2, 4, 6 ja 9 pistettä. Lievimmät, 2 pisteen virheet, olivat oikeinkirjoitusvirheitä. Väärä sana oli joko 4 tai 6 pistettä. Kielioppivirheistä sakotettiin 4, 6 tai 9 pistettä, niin että artikkelivirheet olivat 4 pistettä, verbien taivutus 6 pistettä ja sanajärjestysvirhe 9 pistettä.

        Virheiden pelko on iskostunut mieliimme pysyvästi ja me suuret ikäluokat olemme oppineet vaikenemaan sujuvasti kaikilla oppimillamme kielillä.

        Minun käydessäni 50-luvulta 60-luvulle Lieksan yhteislyseota, ei ollut kielten kuuntelua eikä puhumista harjoiteltu. Pitkä saksan lukeneena muistan, että kieliopin hallinta oli kaikkein tärkein. Tuo yhdeksän piste vieläkin kummittelee mielessä! Yleensäkin oppikouluopiskelu tähtäsi vain ylioppilaskirjoituksiin - ei mihinkään muuhun. Opiskeluaikana kieliin piti todellakin perehtyä uudelleen, jotta niillä olisi jotenkin pärjännyt oikeassa elämässä.

        Vaikka ruotsin kieltä opeteltiin oppikoulussa kahdeksan vuotta, oli sen puhuminen niin ja näin. Hieman minun piti sitäkin kertailla, kun jouduin opiskelun yhteydessä suorittamaan ruotsin kielen virkamiestutkinnon. Siinä oli silloin sekä suullinen että kirjallinen osa.

        Jatkankin tähän tuosta samasta aiheesta.

        Kielten opetus oli aikoinaan tosiaan keskittynyt, lähinnä vain ulkoa pänttäämiseen ja kielioppiin.
        Puhumisen opetus ja ääntäminen oli aika olematonta.

        Jäi mieleen kun eräs Amerikassa tapaamani suomalainen opiskelija sanoi, että hänellä meni kaksi viikkoa ennen kuin oppi ääntämään niin, että kuulijat ymmärsivät hänen etsivän vessaa.
        Kuitenkin tämä nuori nainen oli saanut enkusta koko kouluajan 9 tai 10, ja lisäksi kirjoittanut L:n.
        Tapasin myös erään hammaslääkärin samassa yliopistossa, ja hänkin oli ollut ensin pitkällä kielikurssilla siellä, ymmärtääkseen opetusta ja osatakseen puhua.

        Suomalainen on hyvä vaikenemaan kaikilla oppimillaan kielillä, sen kyllä huomasin.
        Kerrankin ollessani Venäjällä eräs samassa tehtävässä ollut mies pyysi minua tulkikseen.
        Sanoin hänelle, että sinähän olet opiskellut yhtä paljon Venäjää kuin minä, joten voit kyllä itse selittää asiat yhtä hyvin kuin minäkin.
        Hän vastasi, ettei hän puhu Venäjällä sanaakaan ennekuin puhuu täydellisesti kieltä.


      • kiinnostusherää

        Tuo minua kaikista eniten kiinnosti, miten sen ajan opeilla pärjäsi aidoissa vuorovaikutustilanteissa. Siinä on tapahtunut se suurin muutos. Nyt tähdätään toiminnalliseen kielitaitoon. Virhekeskeisyys on ollut sitkeässä. Jos olemme seurueessa, jossa on useampia suomenkielisiä niin heistä vanhemmat usein huomauttavat suomeksi "virheistä" puhutussa englannissa. Edelleen naureskellaan myös rallienglannille, vaikka se ajaa ihan asiansa. Samalla tavoin suomea puhuvia pidetään hyvin kielitaitoisina.

        Minulle kävi köpelösti tuossa ruotsin kielikokeessa ja jouduin kurssille. Sen yhteydessä ei sitten puhetta erikseen arvioitu, koska lehtori kuuli sen oppitunneilla. Ruotsia ymmärrän varsinkin luettuna mielestäni hyvin. Joskus luen myös kaunokirjallisuutta, jos sitä ei ole saatavilla suomeksi. Puhumista joutuisi kovasti harjoittelemaan. Se on tuo englannin ylivalta jättänyt sen jalkoihinsa.

        Aina sanotaan kaikesta opiskelusta olevan hyötyä, mutta hyöty/panossuhde on kohdallani saksassa ollut heikko. Olen tasan kaksi kertaa päässyt sen käyttöä Suomessa kokeilemaan. Pitkän saksan lukijaksi pakotettuna. Tenttikirjoissakin jopa Freudin tekstit olivat englanniksi. En ole katkera, mutta kuitenkin:)


      • onko.levyt.hyviä
        kamuttaja kirjoitti:

        Jatkankin tähän tuosta samasta aiheesta.

        Kielten opetus oli aikoinaan tosiaan keskittynyt, lähinnä vain ulkoa pänttäämiseen ja kielioppiin.
        Puhumisen opetus ja ääntäminen oli aika olematonta.

        Jäi mieleen kun eräs Amerikassa tapaamani suomalainen opiskelija sanoi, että hänellä meni kaksi viikkoa ennen kuin oppi ääntämään niin, että kuulijat ymmärsivät hänen etsivän vessaa.
        Kuitenkin tämä nuori nainen oli saanut enkusta koko kouluajan 9 tai 10, ja lisäksi kirjoittanut L:n.
        Tapasin myös erään hammaslääkärin samassa yliopistossa, ja hänkin oli ollut ensin pitkällä kielikurssilla siellä, ymmärtääkseen opetusta ja osatakseen puhua.

        Suomalainen on hyvä vaikenemaan kaikilla oppimillaan kielillä, sen kyllä huomasin.
        Kerrankin ollessani Venäjällä eräs samassa tehtävässä ollut mies pyysi minua tulkikseen.
        Sanoin hänelle, että sinähän olet opiskellut yhtä paljon Venäjää kuin minä, joten voit kyllä itse selittää asiat yhtä hyvin kuin minäkin.
        Hän vastasi, ettei hän puhu Venäjällä sanaakaan ennekuin puhuu täydellisesti kieltä.

        Missä kamuttaja olet ääntämisen oppinut, kouluissa vai kohdemaissa, veikö kauan.


      • onko.levyt.hyviä kirjoitti:

        Missä kamuttaja olet ääntämisen oppinut, kouluissa vai kohdemaissa, veikö kauan.

        Olen oppinut aika paljon kouluissakin, koska on "sattunut" olemaan niissä maissa syntyneitä opettajia esim. Venäjä ja Englanti.
        Englantia opetti amerikkalainen, jolla oli suomen kieli heikohko, mutta riittävä.
        Ruotsin kielessä oli syntyperäinen suomalainen, jolle kielioppi oli kaikki kaikessa.
        Ruotsin ääntämisen opin Ruotsissa.
        Muiden kielien ääntämistä olen opetellut aluksi äänitteiltä, sitten alkuperäisten kanssa keskustelemalla ja kuuntelemalla radiota, sekä katselemalla televisiota.


      • työväenopistolainen
        kamuttaja kirjoitti:

        Olen oppinut aika paljon kouluissakin, koska on "sattunut" olemaan niissä maissa syntyneitä opettajia esim. Venäjä ja Englanti.
        Englantia opetti amerikkalainen, jolla oli suomen kieli heikohko, mutta riittävä.
        Ruotsin kielessä oli syntyperäinen suomalainen, jolle kielioppi oli kaikki kaikessa.
        Ruotsin ääntämisen opin Ruotsissa.
        Muiden kielien ääntämistä olen opetellut aluksi äänitteiltä, sitten alkuperäisten kanssa keskustelemalla ja kuuntelemalla radiota, sekä katselemalla televisiota.

        Kiitti vihjeistä, äänitteet, radio, televisio. Ei ole tullut mieleen.


      • sivustakommenttina

        Jos olet työväenopistossa opiskelemassa kieltä, niin kysy ihmeessä opettajalta, jos hän on unohtanut mainita, nettisivut, joista kieltä kannattaa kuunnella ja katsella. Kaikista kielistä on jokaisen makuun sivustoja vitsisivuista kielioppiin, sitä musaa unohtamati. Siinä kannattaa käyttää myös tekstitettyjä versioita välillä.

        Laitan esimerkin espanjasta, koska nämä käsittelevät sitä kuuluisaa suomalaisuutta, kieli poskessa tosin. Tekstityksen takia voi ymmärtää, vaikkei epsanjaa osaiskaan.

        http://www.aamulehti.fi/video/1195008552629/7 uutta erikoista faktaa suomesta - eric saikahti avantouinnin yleista sivuvaikutusta.html


      • sivustakommenttina kirjoitti:

        Jos olet työväenopistossa opiskelemassa kieltä, niin kysy ihmeessä opettajalta, jos hän on unohtanut mainita, nettisivut, joista kieltä kannattaa kuunnella ja katsella. Kaikista kielistä on jokaisen makuun sivustoja vitsisivuista kielioppiin, sitä musaa unohtamati. Siinä kannattaa käyttää myös tekstitettyjä versioita välillä.

        Laitan esimerkin espanjasta, koska nämä käsittelevät sitä kuuluisaa suomalaisuutta, kieli poskessa tosin. Tekstityksen takia voi ymmärtää, vaikkei epsanjaa osaiskaan.

        http://www.aamulehti.fi/video/1195008552629/7 uutta erikoista faktaa suomesta - eric saikahti avantouinnin yleista sivuvaikutusta.html

        Kielten opiskeluun kuuluvat olennaisina osina lukeminen, kuunteleminen, puhuminen (keskustelu), katseleminen, kirjoittaminen, monenlainen tekeminen ja asiansa osaavan opettajan ohjeiden seuraaminen. Näitä kaikkia osa-alueita tarvitaan. Opettaja on näistä tärkein!

        Kansalaisopisto on hyvä paikka aloittaa. Pelkkä kotona harjoittelu ei tule koskaan onnistumaan. Kokemuksesta voin kertoa, että uuden vieraan kielen opiskelu vaatii vuosien työn, jotta sillä pärjää erilaisissa olosuhteissa. Opiskelua auttaa hyvin paljon suomen kielen kieliopin hallinta termeineen. Se on kielten opiskelun perusta.

        Ohessa linkki, josta voi valita mieleisen kielen ja aloittaa pänttääminen. Suositan kuitenkin turvautumaan kansalaisopistoon tai vastaavaan ohjaavaan laitokseen.

        http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/espanja


    • Korjaan hieman edellistä viestiäni. Pitkäaikaisin Lieksan yhteiskoulun rehtori oli Helojoen edeltäjä Arsi Panuvaara, joka oli koulun ensimmäinen rehtori sen perustamisesta alkaen vuodesta 1924 vuoteen 1950. Hän oli samaan aikaan myös Lieksan työväenopiston johtaja vuosina 1930 - 1931. Panuvaara oli syntynyt vuonna 1882 ja hän kuoli vuonna 1953.

      • muistelijana

        Taisi sittemmin olla hänen tyttärensäkin opettajana?


      • muistelijana kirjoitti:

        Taisi sittemmin olla hänen tyttärensäkin opettajana?

        FK Liisa Panuvaara oli ainakin 60-luvun alkuvuosina englannin kielen ylimääräisenä opettajana. Koska olin saksan lukija, hän ei opettanut minua silloin.


      • muistelijana

        Sitten olin väärässä henkilössä. Noloa kun en muista henkilön oikeaa nimeä, mutta hän opetti kotitaloutta ja kursuttiin mehuMaijaksi (Maija oli luultavasti oikea nimi).
        Asui samalla kadula kuin koulu oli ja omisti dalmatialaisen. Muistelen, että häntä olisi sanottu jonkin rehtoreista tyttäreksi. Hän oli jo vanhahko nainen 70-luvun alussa.


    • jo-on-surkeaksi-mennyt

      Nostetaanpas asiallista aloitusta ettei se jää vajaamielisten rasistien liirum laarumien sekaan. Lieksan palsta on muuttunut törkyaloitusten paratiisiksi. Tuskin aloittajat ovat kuitenkaan lieksalaisia. Ylläpito ei näytä puuttuvan melskaamiseen ilmiannoista huolimatta.

      • ReettaLeenaliisa

        nuo koulumuistelot ovat kiinnostavia. Harmi kun olen aika huono krjoittaja.


      • ReettaLeenaliisa kirjoitti:

        nuo koulumuistelot ovat kiinnostavia. Harmi kun olen aika huono krjoittaja.

        Tule vaan rohkeasti mukaan! On mukavaa saada palstalle erilaisia muisteluksia. Jokaisella meillä ovat omat muistot, eletyt kokemukset ja koetut elämykset. Kaikilla on erilainen menneisyys ja sitä on mielenkiintoista vertailla ja muistella. Aika kultaa muistot, sanotaan ja usein nuo koetut elämykset ovat mukavampia näin jälkeenpäin muisteltuina kuin silloin joskus tapahtumahetkellä. Jokin tapahtuma saattoi silloin harmittaakin tai jopa hävettää.


      • minäkin.huono
        ReettaLeenaliisa kirjoitti:

        nuo koulumuistelot ovat kiinnostavia. Harmi kun olen aika huono krjoittaja.

        Varmasti osaat sen mitä täällä tarvitaan mukaan vain.


    • neke

      Missä sompuusit?

      • kertoivat-lähtiessään

        Lähtivät juuri käymään jäätietä pitkin Kolilla. Lupasivat tulla illaksi kotiin.


    • Brahean-asukas

      Tällä palstalla ovat ulkopaikkakuntalaiset viestinpunojat kiinnostuneita Lieksan somaleista. He suoltavat typeriä aloituksiaan ja pöljiä viestejään ympäri vuorokauden.

      Eipä lieksalaisia voisi enää somalit vähemmän kiinnostaa. Ovathan somalit olleet Lieksassa jo lähes kymmenen vuotta. Lieksalaiset kirjoittelevat vain asiallisia aloituksia ja viestejä ilman rasismia.

    • ohpeopååpopoå

      Onnea abiturienteille, ja älkää jääkö Lieksaan.

    • abi_75

      Taas on mukava ja mielenkiinnolla luettava ketju aloitettu täällä.

      En ainakaan huomannut wanhan_lieksalaisen, enkä muidenkaan muistelleen sitä, milloin rekiajelu muuttui autoajeluksi. Tuossa ketjun alkupuolella puhuttiin 1960 ja mainittiin 1970 luvullakin ajetun vielä hevosilla, Nurmeksen penkinpainajaisistakin oli kuva 1960 ajelusta.

      Siksi kysyn, kuka muistaa, milloin myöhimmillään vielä oli rekiajelu? Itse kirjoitin Lieksan lukiosta 1975 ja silloin ainakin mentiin tyylikkäästi hevosilla rekikyydissä turkit päällä!

      • Täällä Syvässä Etelässä ajettiin jo 50- luvulla autoilla, kun ei niitä hevosia ollut lähialueilla, ja tiet oli hiekoitettu.
        Kaupunkeja ympäröivissä maalaiskunnissa ajettiin hevosilla paljon myöhemmin.

        Vai oli Lieksassa vielä niinkin myöhään hevosilla ajelu.
        Hevoset on minun mielestäni se paras vaihtoehto.


      • muuankloppi

        Muistelen että vielä jopa 80-luvulla olisi rekipelissä ainakin osittain käyneet keskuskoululla.


    • nomikäänsheriffi
    • nomikäänsheriffi
    • mmnmmmmmn

      Minä vuona kamuttaja kirjoitit ja missä koulussa

      • onkirjoitettu-OIKEA

        Se rottakävi surpeenvaaran koulua ja sekin jäi kesken kun ikä tuli täyteet 16v


      • Pysytääs alkuperäisessä asiassa, eikä taas yritetä arvailla minua.
        Eikö se aihe ala jo maistua puulta?


    • väärinkirjoittajalle

      Kouluja käymättömät, luku- ja kirjoitustaidottomat, jälkeenjääneet kateelliset nuoret purkavat paineitaan kamuttajalle ja muille heitä monin verroin viisaammille. "Onkirjoitettu-OIKEA" -nimimerkki on heistä surkein tapaus. Muutaman sana virkkeessä on yhtä paljon virheitä kuin sanoja. Hävettäisi tuollainen sivistystaso! Parempi olisi kertailla ala-asteen oppikirjoja kuin tulla palstalle häpäisemään täydellisesti itsensä. Ikävä kyllä kyseinen nimimerkki ei pysty ymmärtämään tämän viestin sisältöä, koska siinä on hänelle jo liian paljon vaikeita sanoja.

      • kierrepoikki

        Jäin miettimään, millaista sivistystä toisten haukkuminen tyhmiksi osoittaa. Mielestäni heikoimmillakin kirjoitustaidoilla voi mieluusti osallistua näihin keskusteluihin. Eiväthän nämä ole muuta kuin ajatusten vaihtoa varten. Koulujen käymättömyys ei ole huonon käytöksen syy. Niitä syitä voimme vain arvailla.

        Haukkumalla ei näytä epäasiallinen kirjoittelu ainakaan vähenevän, päinvastoin.

        Kukaan meistä ei ole virheetön: "Muutaman sana virkkeessä on yhtä paljon virheitä kuin sanoja." Eikä tarvitse olla!


      • ei-puolusteltavissa
        kierrepoikki kirjoitti:

        Jäin miettimään, millaista sivistystä toisten haukkuminen tyhmiksi osoittaa. Mielestäni heikoimmillakin kirjoitustaidoilla voi mieluusti osallistua näihin keskusteluihin. Eiväthän nämä ole muuta kuin ajatusten vaihtoa varten. Koulujen käymättömyys ei ole huonon käytöksen syy. Niitä syitä voimme vain arvailla.

        Haukkumalla ei näytä epäasiallinen kirjoittelu ainakaan vähenevän, päinvastoin.

        Kukaan meistä ei ole virheetön: "Muutaman sana virkkeessä on yhtä paljon virheitä kuin sanoja." Eikä tarvitse olla!

        Mielestäsi ihmistä rotaksi haukkuminen on paikallaan ja sellaisella viestillä voi osallistua keskusteluun. Kyllä tuollainen viesti on todella ala-arvoinen ja kirjoittaja täysin sivistystä vailla. Se on selvää ilman kirjoitusvirheitäkin!


      • sivusta

        Se vaan siinä on, että siitä voi huomauttaa asiallisestikin. Se viittaisi siihen paljon mainostettuun sivistykseen.


      • ei-edes-hiirulaiseksi
        sivusta kirjoitti:

        Se vaan siinä on, että siitä voi huomauttaa asiallisestikin. Se viittaisi siihen paljon mainostettuun sivistykseen.

        Olen samaa mieltä. Rotaksi haukkuminen ei ole sivistynyttä käyttäytymistä. Asian voi ilmaista asiallisestikin jopa erityisluokkia sisältäviä kouluja mainitsematta.


      • sivusta

        Eikä tyhmäksi, surkeaksi, jälkeenjääneeksi jne, haukkuminen ole sivistynyttä, jopa kouluja käymättömyyttä ja luku-ja kirjoitustaidottomuutta mainitsematta.


      • muroplaza
        sivusta kirjoitti:

        Eikä tyhmäksi, surkeaksi, jälkeenjääneeksi jne, haukkuminen ole sivistynyttä, jopa kouluja käymättömyyttä ja luku-ja kirjoitustaidottomuutta mainitsematta.

        pidä sinä irvake lärvisi kiinni ettei veto käy koko saliin


    • muroplaza

      Rotta on rotta ja kamuttaja on rotta se on fagda

      • Voi kun minulla olisi rotan hampaankasvu.
        Sillähän kasvaa koko ajan juuresta uutta.
        Minulla nuo rotiskot mätänee, ja hammaslääkäri vetelee ne pois, eikä uutta kasva.


    • bbking

      Eikä ole fagdaa, kun se on figdiota!

    • emävaledda

      Se on valedda eikä midään figdioda.

    • nomikäänsheriffi

      Hoh hoijaaa. Netiketin tuntemus on taas ainiaaksi, tai ainakin joksikin aikaa, unohtunut.

      Eipäs olla siellä noin vähästä pahallapäällä. Kannattaa suhtautua asioihin enemmän hyvällä mielellä.

      Ihmettelen miksi jotkut aikamme elinkumppanit kärsivät niin pahasti, että on syytä olla epäkohtelias.

      Kohteliaisuudella saa joskus paljon enemmän aikaan kuin tietentahtoisella väärällä uholla ja pissipäisyyden täyttämällä toisten syyttelyllä. Kokenut politiikko esimerkiksi harvoin, vaikeassakaan tilanteessa , vetää ns. herneen nenään, saati kokonaista keräkaalia!

      Rakentavaa on oikeamielinen kannanotto, ja ymmärrys laajemmin.

      Näitä ymmärtäjiä ovat tällä palstalla tietyt muisteloja ja ymmärrystä hehkuvat herrasmiehet.

      Ugh. abi-75 ja moni muu.

    • nomikäänsheriffi

      Ja jos lainaat murobbs, oikeinkirjoittaja, myötähäpeän. Jo 1969 Salossa olisin harjoitteluottelussa pikku pingiksellä haastanut sinut, jos silloin olisit tahtonut tai tohtinut.

      Salora playmaster ennakoi digitaalisen pelimaailman tuloa. Markkinoille oli juuri tullut yksinkertaisia televisioon liitettäviä pelikonsoleita. Saloran silloinen pelillä varustettu TV lienee ensimmäinen, jossa pelit oli rakennettu television sisälle. Koko maailmassakin tämäntyyppisiä televisoita on hyvin vähän ja ko. jäi ainoaksi suomessa.

      Nyt on tarjolla lapsenmielisillekin paljon muuta oikeamielisestä, jos vain tohtii etsiä, ja kallata koppansa kuntoon!

    • nomikäänsheriffi

      Ja ken pystyy, saa kortata ja utjata kanssani.

      Olen rehellinen Lieksan asukki, harmittelen vain hatvoja asioita. Nekin ovat mainitsettoman vähäpätöisiä.

      Olen, ehkä, viikon päästä jälleen tällä foorumilla.

      Kestämistä ja voimia teille ja läheisillenne siihen saakka.

      ;)

      • Tervetuloa taas sitten takaisin.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Jos tienaaminen koneella kiinnostaa niin lue!

      Olen kerrännyt muutaman linkin kyselysivustoille. Vastaa kyselyihin ja tienaa rahaa! Minimikotiutus on sivuilla 10e ja v
      Työ ja opiskelu
      5
      8895
    2. Kimmo Kiljunen sekoili täysin - joutuu nyt syrjään

      HS: Kimmo Kiljunen syrjään ulkoasiainvaliokunnan johdosta. SDP:n eduskuntaryhmä aikoo vaihtaa ulkoasiainvaliokunnan puh
      Maailman menoa
      414
      2272
    3. Martina Aitolehti pitkästä aikaa tv:ssä - Nyt mukana kokkauskisassa!

      Oho, Martina Aitolehti nyt kokkauskisassa! Häntä ei ole nähtykään pitkään aikaan tv:ssä. Mukana myös mm. Henny Harjusola
      Kotimaiset julkkisjuorut
      276
      1799
    4. Keski-ikäiset julkkismiehet vaihtaa nuorempiin!

      Seiska tietää kertoa: erikoisjoukot Janne Lehtosen vaimo yli 20v avioliitosta hakee eroa, Janne -ikuista rakkautta hehku
      Kotimaiset julkkisjuorut
      35
      1776
    5. Kimmo Kiljunen

      "Kimmo Kiljunen, sdp, esittää rajuja väitteitä. Hän tapasi suomenvenäläisiä. Julki tulleella videolla hän vaatii rajaa
      70 plus
      302
      1464
    6. Mitä haluaisit sanoa

      kaivatullesi juuri nyt?
      Ikävä
      78
      1207
    7. Herätät kyllä

      Tunteita vaikka missä muodossa. Tiedät että meidän on vaikea vastustaa toisiamme.
      Ikävä
      73
      1093
    8. Salassapito luottamuselimissä. Missä kulkee raja?

      Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Päivi Ollila (kesk) kyselee, mitä minulle oma väki aikoo tehdä, kun toin hallituksen
      Haapavesi
      68
      888
    9. Kauan aiot vielä vastustella minua?

      Miehelle kysymys.
      Ikävä
      47
      846
    10. Miksi teet tästä niin vaikeaa?

      Olisin sinun, jos haluaisit. Antaisin sinulle koko sydämeni. Et halua kohdata minua, vaikka kuitenkin haluat. Yritä jo p
      Ikävä
      26
      834
    Aihe