Jollain sama "ongelma"?

mulla on melkeinpä täysin sama tilanne, ollu jo vuoden verran ainakin. Ja kun pienellä paikkakunnalla asun, niin se kaveripiirin vaihtaminen on vähän hankalaa. Ei oo omassa ikäluokassa kun kolme tiettyä porukkaa, jotka aina on yhessä, enkä oikeen tunne olevani niihin kahteen muuhun kovin ervetullut. Ei senpuoleen, että niiden seura pahemmin edes kiinnostaisi. Ja sitten on vielä se lukioon meno. Olisin nimittäin ensi syksynä lukioon menossa, mutta alkaa uhkaavasti vaikuttaa siltä, että joudun jäämään oman paikkakunnan lukioon, jonne on tulossa nimenomaan nämä kaikki semmoset, joista en enää niin paljoa välittäisi. Toive olisi lähteä toiselle paikkakunnalle, mutta kun ei porukoilla oo varaa maksaa asuntoa, eikä lukioissa usein asuntoloita näy. Täytyy vissiin toivoa, että voitan lotossa tai porukan meininki muuttuu, kun osa kavereista lähtee muualle...

mulla on ollu tollanen ongelma, ja mulle ja niile tuli jonkin moinen riitaki... se oli musta helpotus, koska sain pois ne mun elämästä...
ja sain mä siinä uusia kavereitaki..
mull menee palio paremmin uusien kamujen kaa..
ku niille mä sentää voin puhuu, et kukaa ei ala nauraa tai kattoo sillee et "mistä puhut..."
koska ne entiset ei koskaa kuunnellu mua, tai muutakaa.. mut onnex nää uudet sentää ymmärtää...
..ja nyt se yx vanha "kamu" yrittää pilatamun onnen, koska se on jo vienymun uusist kamuist kax..ja ne ei enää ees puhu mulle tai moikkaa, niinku ennen....
mä vihaan sitä p*skiaista..!!!!
se on vieny mun lapsuuden parhaan kaverinki...
ja se pilas mun ystävä suhtee yhtee tyttöö, koska se oli menny sanoo sille jotai musta..
ja ne mun entiset "kamut" on ollu mun kaa samalla luokalla 1-9 lk...
mut mennää onnex eri paikkoihin ysin jälkee....

joo..tästä ei varmaa ollu mitää apuu...
..sori, et vein kallista aikaanne...
just

tuo on tavallinen ikä ku ihmiset alkaa muuttuun lapsista puoli-aikuisiki (ite olin muutama vuos sitten samassa tilanteessa). eli ei niitä kavereita kannata välttämättä alkaa vaihtamaan koska luultavasti parin vuoden sisällä hekin muuttuvat (en ole vielä nähnyt leikkitappeluita harrastavia lukiolaisia paitsi ehkä jos ovat hieman pipejä päästänsä).
kannattaa yrittää saada ne kaveris kiinnostuun vähän aikuismaisemmista jutuista kuin jostain leikkitappeluista...

mulla on vähän eri talanne mut tahtoisin myös vaihtaa kavereita. tai päästä niistä eroon.

mulla on sama ongelma, mä oon sua pari vuotta nuorempi. muta kuiteski: mulla on ykswi sellainen "kaveri". se on mun kans samalla luokalla ja sen pitäis olla niinko mun bestis mutko se ei oo!!! se on alkanu ärsyttää mua ihan preleeseti!! sillä on ollu syöpä ja sen pitää änkiä se joka puheeseen vaikka se ei ees ollu vakava ja parantu josain parissa kuukaudessa. sit ku yrittää vähääkään kertoo jostain pappan katkenneista kylkiluista nii joo onhan sillä ollu paljo vakavampaa ku eturauhassyöpä ja kolme katkennutta kylkiluuta!!! kyrsii koko saatanan ämmä....
sit ku se on niitten syöpä lääkkeiten ansiosta kehittyny jo "naisex" nii se muistuttaa siitäki koko ajan eikä se oo hauskaa ku se haukkuu laudaks enkä mä tosiaan oo mikään lauta!!!
ja kakki h&m mallitki on sen mielestä sellasia pikkutissiämmiä itse hänen korkeutensa rinnalla...
niillä on rahaako roskaa ja se saa kaikki mitä se haluaa...'
niitten iskä on ihan hirvee ja se ei tunne kysesitä henkilöä muutako sillon ku se niitten iskä kantaa sille lahjoja jostainlomareissulta..
tekis mieli lempata se kuusen... ottakaa kantaa!

Esm kun kavereideni kanssa olemme dösässä he kesken matkan rämpyttelevät stop nappulaa,huutelevat ihmisille jotain tyyliin "hyi vittu oot ruma" tai jtn tuon tapaista,ja hep uhuvat kaikista toisistaan paskaa ja mä en todellakaan jaksak uunnellak u ntoisista ihmisistä jatkuvasti puhutaan jotain pahaa.Olen monta kertaa tiuskaissut jos he ovat haukkunjeet vastaantulijaa tai tehneet jotain muuta hölmöä mutta eiväthän ne mua kuuntele *huoh* ://

Olen nyt lukiossa mut mulla oli ysillä aivan samanlainen tuntemus. Kärsin aika pahasta masennuksestakin tämän asian takia. Tuntui että kaikki ovat niin eri aaltopituudella ja nimenoman alemmalla sellaisella. Kaikki olivat niin lapsellisia murrosikäisiä teinipissiksiä että oksetti. En tuntunut kuuluvani mihinkään porukkaan paitsi muutaman ystäväni kanssa muodostimme tämän ns. adult-porukan. Olimme opettajien suosiossa ja juttelimme opettajien kanssa ja tulimme ennemminkin n. 30 v opettajien kanssa tomeen kun tämän murrosiän kaaoksessa uiskentelevan teiniporukan kanssa. Olen itsekin silti nuori ja oikein diiva sitä paitsi! Mutta se on tärkeintä mitä päässä on! Kun pääsin sitten lukioon niin olin niin helpottunut ja siellä saa olla ihan rauhassa eikä kukaan enää kehtaa lukiossa olla sellainen kun yläastemeinenki niitä joitain teinejä yllytti. Sanon vaan että kyllä se siitä!!! =)

Joskus kaverit on ihan lapsellisii mutta yleensä ne on ihan "aikuisia"...ja hei vaikka olisit 80v fossiili ni ainahan sitä voi heittäytyä lapselliseksi...tekee ihan hyvää olla välillä kotain mitä ei oo...

toi on ärsyttävää, musta oikeesti tuntuu että mun kaverit on vielä jotain leikki-ikäisiä, ne ei ajattele yhtään mitä sanoo... ne vaan nauraa kaikille tyhmille jutuille ja puhuu paskaa ihmisistä joita he eivät edes tunne (myös minun toisista kavereista). "kaverini" 20v, jolla on lapsi sanoo joka perjantai, vittu ku sais ton pennun jonnekkin niin pääsis ryyppäämään ja että vittu ku ei oo rahaa ostaa pennulle ruokaa. ei kai hänellä ole rahaa kun juo kaikki, vois vähän miettiä sitä lastakin, käy ihan sääliks... vituttaa vaan kun ei oo oikeen muutenkaan liikaa kavereita, ni ei toto kaveripiiriä ihan noin vaan voi "vaihtaa", mut onneks on ihana poikaystävä joka ymmärtää mua ;)

kaverisi tuntevat samoin, mutta matkivat toisiaan, siis esim. jos yksi ei jaksa muuttaa tapojaan, vaikka tuntisi itsensä "aikuiseksi", toi sille voi käydä samoin kun he katsovat jonkun "leikkitappeluita". Toi oli vähän sekavasti selitetty... Vinkki: Joskus kun he alkavat käyttäytyä lapsellisesti, voisit sanoa jotain: hei pliis, toi on aika lapsellista, et viittitekö lopettaa...

tähän viestiin kaikilta vastanneilta on tullut suunnilleen samaa mieltä oleva vastaus. olisko tillane se, että niitä vanhoihin kavereihinkin voi kyllästyä? vähä sama kuin parisuhteessa, viisi ekaa vuotta on mitä ihaninta aikaa mutta sen jälkeen aletaan kyllästyä toisiin ja erotaan. tuttuahan on että suomessa eniten eroja tulee 5-10 vuoden jälkeen naimisiin menosta. sitten toisaalta näki kommenttia että "kaverit teki huuteli kadulla vastaantulijoille rumasti", tässä voi vaan ihmetellä miksi helvetissä olet ylipäänsä tutustunut tämmöisiin ihmisiin, sillä tosi harva ihminen muuttuu kivasta ja kaikille kohteliaasta nuorukaisesta muille haistattelevaksi nulikaksi. sekin on totta että negatiiviset asiat muistuvat pidempään kuin positiiviset, sillä niitä tapahtuu harvemmin. kaivakaa kavereistanne jotain positiivista irti ja tehkää sitä mistä tykkäätte. jos teiltä ei löydy mitään yhteistä enää niin silloin kannattaa vakavasti harkita uusien kavereiden etsimistä.

Ku olin yläasteel ja ennen oli sama ongelma, mut koita kestää...ajan myötä muutki aikuistuu. Ei tietenkään kaikki:)

mullakin oli sama ongelma mun yks exkaveri joka oli mun kaveri esikoulusta lähtien. Sot kolmos luokal mua alko ottaa se tyyppi päähän. Se rupes seuraamaan niinkuin joku loinen ja teki kaiken perässä ja matki IHAN KAIKEN tietokone pelit, kännykät, mitä vaan... no kutos luokalla mä aloin jo välttelee sitä mun toisen kaverin kaa ku se roikku siinä perässä sillo ei ollu mitään ongelmia tai siitä ei ollu haittaa sit mentiin ylä-asteelee ja sen takia synty ongelmia
mä olin esim. menossa mun kolmannen kaverin luo ja se lähti karkuun sen homon takii. sit ku se viel osti saman kännyn ku mulla ( saattaa kuullostaa oudolta eikä siitä mitäs pahaa olla mut jos oot kestäny semmosta matkimista jo 7 vuotta) multa meni hermot ja sanoin sille et mee helvettiin ja tämmöstä eka se ei oikein tajunnu jutun ydintä mut kyl se sit jonkun ajan päästä. nykyään mä välttelen sitä ja yritän olla ees katsomatta siihen. mut se jotenkin yrittää ruveta olemaan mun joku kaveri...
sama juttu se oli aina hirmu lapsellinen ja raukka.