Perintötilan tiluskartan nautintaselitelmässä on maastoa luokiteltu nimikkeillä joiden kaikkien merkitystä en osaa varmaksi suomentaa. Listaan tähän muutamia jos joku osaisi auttaa.
Åker =
Äng =
Kyttor, kytta =
Mossa =
Kärr =
Lågmark =
Däld =
Vattengöl =
Åker =
Äng =
Kyttor, kytta =
Mossa =
Kärr =
Lågmark =
Däld =
Vattengöl =
Vastaukset 6
Vanhimmat
Pelto
Niitty
Kytö = kytömaa, poltettu
Sammal
Suo
Alava maa
Notkelma, notko
Vattengöl'iä ei sanakirjani tunne, onko luettu oikein?
Kyllä tuon vattengöl noin tulkitsisin, itse epäilin tarkoittavan vesilammikkoa tai vesihautaa. Kytömaa on ilmeisesti tulkittvissa kaskeamisalueeksi.
Jäi vielä pois:
Skog =
Berg= kallio?
Wägar =
Taitaa kytö ja kaski olla kuitenkin eri asia. Kaskessa (svedjemark) poltettiin pääasiassa kaadettua puuta, kun kydössä maanpintaa ja turvetta.
Erkoista noissa 1800 luvun luokituksissa on että metsämaasta (skog) määritellään vai maan pinnan laatu, itse puuston järeyttä ja lajia ei kerrota. Ehkä puulla ei silloin ollut suurtakaan arvoa.
Jatkoa.
Ruotsin akatemian sanakirjan mukaan göl on esim, (syvä) pieni, (metsä) järvi t. lampi.
Internethaku antaa sanalle göl myös synonyymejä, jotka suomennettuna olisivat lähinnä: metsälampi, pieni järvi, patolampi, vesihauta, vetinen alue, kosteikko, tulvaniitty, suo.
Kartan mukaisessa kohdassa ei nykyään ole enää mitään lampea, paikka on entistä peltoa. Ilmeisesti lammikko on sittemmin täytetty ja kuivattu ojittamalla. Myöskään uudempiin karttoihin lammikkoa ei ole piirretty. Sinänsä mielenkiintoinen historiallinen detalji.