Targa on ahdas, Northstar omituinen eritasoratkaisu. Jään odottelemaan Sargon 33:sta...
Targa, Sargo ja Northstar
Venemessuilta
494547
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 49
Vanhimmat
Eiköhän tuo Targan ahtaus riipu hiukan mallista?
Lisäksi ainakin omasta mielestä Sargo on itse asiassa ahtaampi. Tuntuu, että joka käänteessä meinaa joku kehon osa osua johonkin. Ja minä olen vieläpä aika lyhyt.
Myös esimerkiksi Nord Starin ohjaamomitoitukset tuntuivat messuilla kokeillessa varsin ahtaalta.
Riippuu toki, mutta jos verrataan saman kokoluokan veneitä ja haaveena on kaksi vessaa ja makuuhyttiä sekä kaksi moottoria. Sargolla sellainen löytyy 33 ft luokassa.
Targa on erityisesti ahdas kulkuaukoista.
Sargo ei ole kovin korkea, mutta riittävä tällaiselle keskimittaiselle. Pää mahtuu kyllä, mutta hartiat eivät.
Nord Star ei ole samalla tavalla ahdas, mutta en ymmärrä minkä takia joka aukon kohdalla lattiaa pitää joko nostaa tai laskea. Myös vessa on hankala koska suihku on ahdas.
Jokainen tietenkin tekee oman valintansa omin perustein. Minä ole tyytyväinen siitä, että näin halvalla maulla sopivin on myös halvin :D
Kuinka moni käy 30-35 ft. veneessä usein suihkussa. Siinähän on koko lulla sen jälkeen kosteana. Suihku lähinnä tuon kokoisissa hätävara, ja se onnistuu niissä kaikissa mainiosti.
Miksi ihmeessä kuolaat tuollaisia koppiveneitä, vähintään yhtä merikelpoisia ja huomattavasti viihtyisämpiäkin tarjolla....
Vai onko vähän sama juttu, kuin joku genre käyttää avolava autoja?
Vertaus avolava-autoihin on hauska, siinä voi olla jotain perääkin, ehkä maasturi, B-luokassa kaupunkimaasturi, on kuitenkin vielä osuvampi :D
Valintaan vaikuttaa tietenkin myös ulkonäköasiat, mutta lähtökohtana on kaksi hyttiä, asuttavat tilat ja luokitus B. Tuulilasin haluan olevan katoksen alla ja pystyn koska se on käytännöllisempi vaikkei näytä virtaviivaiselta.
Näillä kriteereillä ei ole paljon vaihtoehtoja. Suuri osa tarjonnasta on työ- tai kalastuskäyttöön tehtyjä. Paitsi että ne ovat kalliita, niin minulle turha takakansi syö asuttavuutta.
Jos sinulla on ehdotuksia, niin otan ne ilolla vastaan.
Ymmärrän periaatteessa ajatuksesi siinä mielessä, että ovathan nuo "villin ja vapaan" oloisia, ja juuri sellaisia tyyliltään - joka syö juuri sitä asuttavuutta, jota ymmärtääkseni etsit. Sisätilojen kustannuksella tehty "merten maasturin tyylisiä".
Mutta sillekään ei juurikaan mitään voi, jos se vaan tuntuu "omalta" tuon tyylinen vene, silloin joutuu vaan osatamaan 3-4 jalkaa suuremman kuin "normiveneen", ja se maksaa hunajaa. Mutta edelleenkin, rahat ovat sinun ;D
Omassa 30 ft. veneessä huomattavastikin paremmat tilat kuin 33 Targassa, ja yli Viroon tuosta ajettiin niin että heilahti 18 m/s tuulessa.
Rinnakkain Targan kanssa kiidettiin, eikä siis ajo ominaisuuksissa hävitty yhtään - huipuissa kylläkin 6 solmua, mutta eivät kyenneet Sitä nopeutta Targallakaan ylläpitämään, kun alkoi selkäranka housuihin kuulemma valumaan.
Ette huomanneet kilpailultanne kun humautin Terhi 405 Fun:lla ohitsenne vähän vajaa 50 knubua. Muuten voin Tallinnassa hyvin mutta naama oli kääntynyt niskaan ja sydän ja maksa olivat muljahtaneet torsossa toistensa paikoille.
On se hyvä että pidetään näillä meidän muovilipareilla Suomenlahden liikennettä yllä niillä keleillä kun lähes satametriset ja muutaman tuhannen tonnin painoiset pikalaivat joutuvat jäämään satamaan. Paluureissulla tuulikin jo 26 m/s. Menin taas heittämällä takas, kyytiin otin kaijalta sinne myrskyn vuoksi jääneitä laivamatkustajia. Edes oliivi ei vierähtänyt vodkamartineista kun ei keli tuntunut missään. Sääli että Terhi Fun ei ota 115 jampilla yli 48 solmua. Meni niin helposti ja olisi voinut kiristää vähän vauhtiakin.
Idiootti !
Myönnetään.... Vaan en niin idiootti kuin edellinen kirjoittaja, joka TOSISSAAN uskottelee menevänsä heittämällä kaasu pohjassa Tallinnaan 18 kelissä 9 m liukuvalla
Sinun ymmärryshän se tökkii, enhän minä niin siinä kirjoittanut. Lyhennelmänä, koska en näe aihetta matkaselostusta tehdä jollakin palstaveneiljälle jolla on vahva usko Targaan. Se vaan ei mitenkään erottunut tuossa tuulessa, tietysti nopeuksia vaihdeltiin paljonkin, tilanteen mukaan, kuten kuuluukin !
Sinä olet se nettiveneilijä poskettomine juttuinesi. Kun nyt taidan olla ainoa keskusteluun osallistuja joka oikeasti ajelee omalla moottoriveneellä Tallinnaan, niin tekee mieli ruotia pois tuollaiset pas kanpuheet 100x liioitteluineen. Kuten sanottua tuossa kelissä monta tuhatta tonnia painavat pikalaivat jäävät rantaan. Niin sinäkin, hölömö. Typeränä nettiveneilijänä vänkäät vielä vastaan. Joku vielä ottaa tosissaan sun pölhöt jutut ja kuolee.
Luultavastikin jäisin, tai siis jättäisin lähtemättä.
Mutta kun matkalla ollaan, mitä sitten tehdään ? Olisiko siihen sinulla jokin tapasi mukainen "älykkömäinen" ratkaisu.
Alkaa ihan oikeasti vituttamaan tämän Bustermiehen sekoilu, saatana - jos et olisi tuollainen mulkku, voisin ottaa tuollaisen "kovanahkaisen" tosimiehen ja väärinymmärtäjän mukaan tuollaiseen ylitykseen.
Mikään järkijuttu sulle ei tunnu istuvan ajatusmaailmaan, vaan pitää sana tarkasti selittää tapahtumia, jotta meidän ruusuperse ei ymmärrä asiaa omalla tavallaan . . . väärin . . totta kai !
Ei sea ray 30ft väittänytkään ajaneensa kaasupohjassa, sinä se yrität harhaan johtaa ja vääristellä toisten kirjoituksia.
Uskoisin sea raylla lätkyttävän 17-20 solmun nopeutta allokkon kuin aallokkoon, sillä omalla 40ft flaikkarillakin voi lätkäytellä todella isoon aallokkoon 15-19(vallitseva yli 2,5m), normaali matkanopeutena 25 solmua n.1 1/2m aallokkoon...
Itämerellä ei ole 26 m/s vallitsevia tuulia edes kerran 5 vuodessa. Semmoiset kalatarinat sieltä siis. 15 m/s on sekin jo melko harvinainen, 12 m/s on tyypillisempi kovemman kelin tuuli.
Kysymyseksessä on kaksi puolta, eli saadaanko uhraamalla sisätiloja superioriset merominaisuudet vai ei.
Venelehtien testit ja se fakta että targalla on esim. kierrtty Britannia pahassa keilissä, ja muutenkin tehty matkoja valtamerilläkin, puoltaa tätä näkemystä. Monet myös kertovat että kun keli on todella pah esim. ahvenanmeren ylityksellä, ei siellä näy konevoimalla liikkumassa muita kuin targoja veneluokassa.
Eli jos targalla uskaltautuu turvallisesti keleihin mihin hyvälläkään "normiveneellä" kunten esim Merireijolla ei ole asiaa, niin joku voi mielellään tehdä vaihtokaupan sätilojen ja meriomnaisuuksien välillä.
Toisena esimerkkinä lyhyt matka kovassa tuulessa Englannin rannikolla jossa eräs 50 jalkaisen Sealinen kippari luuli noutajan tulleen kun flaikkarille vyöryi viheää vettä lanteisiin asti. Pelastui loppjen lopuksi,mutta totesi ettei ikinä enää. Jos tuollasessa kelissä voi vielä lasettaa Targalla niin kuin väitetään, niin vaihtokauppa tilojen suhteen on perusteltu.
Mistä ne Targan ihmeeliset ajo-ominaisuudet tulevat? Merten maastoauto, hah! Talvisäilytyksessä vieressä targa, vertailin omaa flaikkariani siihen, pohjan kulma samaaluokkaa, palteet yhtä leviät yms. Olen veneillyt itämerta kovissakin keleissä ja vielä ei ole vyörynyt vesiä lanteille saakka, sillä mitä sitä sinne ulos kannattaa mennä, kun aaltoa lyö yli tai oikeammin pärskettä!
Kerran olen ajanutkin, enkä huomannut mitään yli ihmeelistä Targassa...
Venelehtien "fakta", niinpä ;D
Myytti sinällään, ja on yhteydessä aivan suoraan mainos euroihin, sen lisäksi että ne "testaajat" ovat täydellisiä "merten tunareita" joita syötetään ja juotetaan, rukoillaan että saadaan suurinpiirtein ehjänä tuon "huipputestaajien lauman " jäljiltä vene takaisin yhtenä kappaleena.
Britannian "kierto" taas oli idioottien töppäilyä, ei Targan hyvyyttä. Lähtivät tyhmyyttään liikenteeseen, vaikka kisa peruttu kelin vuoksi - syy oli siis porukan ylimielisyys ja tyhmyys, eikä venemerkki tai sen ominaisuudet. Muilla vaan oli älliä enemmän.
Yleensäkin, veneilijän äly kertoo sen, millaiseen keliin on syytä lähteä, Targan markkinoinnissa tuota käytetään todellakin harhaanjotavasti.
Kelissä ei sen kummallisempi kuin vastaavankokoiset ja painoiset yleensäkään - kuskit yleensä hiukan tyhmempiä, mutta keskivertoa varakkaampia.
Se se kumma juttu onkin. Mulla on myös yhtä jyrkkä pohjakulma veneessä. Väittävät että targan paremmuus tulee pyhästä kolminaisuudesta materiaalivahvuus, painopiste ja keulan kantavuus.
Ainakin viimeksi mainittu voisi auttaa tilanteessa jossa on esim murtuva valtameriaallokko voimakkaassa merivirrassa, työntäen vihreää vettä sinne neljän metrin korkeudella istujan syliin. Siinä voisi myös auttaa tieto että kaikki rakenteet on sillä tavalla ylimitoitetut, että kyytiläiset virtsaavat verta ennen kuin mikään hajoaa. Näin kuulemma usein käy tässä Britannian ympäriajossa. Eli että venettä voi heittää miten vain eikä se varmasti hajoa. Murtuvissa jättiaalloissa tällaisella veneellä turma kohtaa helpoiten silloin jos ei uskalla antaa hanaa.
Lukekaa vaikka Pekka Pirin Saagojen Kutsu, missä taistellaan 7m avoveneellä plaanissa Pohjois- Atlantilla kovissa tuulissa. Parin kympin keli keskellä itämerta oli kirjan mukaan verraten helppo keli.
Mikki Hiiri, fakta ja venelehti esiintyivät eri lauseissa ja liittyivät eri asioihin. Eli mikin mielestä millä tahansa liukuvalla kiertää Britannian, jos on vain tarpeeksi tyhmä.
Tiivistettynä, noinhan se on.
Miten se keula, muka kantaa, sehän on suuri äyskäri, kun aalto lyö sisään, kerikiääkö tyhjenemään ennen seuraavaa isoa aaltoa.
Varmasti kantavampikeula kaikissa veneissä jossa katettu asuin tila keulassa....
Jäks jäks targamies ja vihreä vesi...
Olen usein ajatellut samaa tuosta targan englannin ajosta jolla ääliöt suurella riskillä lunastivat merten 4x4 sloganin.
Olisi vaan, niin siistiä että tollanen testi tehtäisiin oikeasti, niin tulisi targa alas pilvilinnoistaan ajo-ominaisuuksien suhteen!
Kuka viddu on jollain Targalla 4 metrin murtuvassa valtameriaallokossa? voin sanoa ettei kukaan ellei päässä ole pahemmalla tasolla vikaa. Tuommoisiin keleihin ei veneitä edes tehdä, silloin mennään lentäen tai laivalla.
B-kategoriassa tuulee keskimäärin 21 m/s ja merkitsevä aallonkorkeus on neljä metriä jolloin suurimmat aallot ovat lähes kahdeksan metrisiä. Tällaiseen keliin nuo veneet on tehty.
Hmmmmmmmm ;)
No juu ei ! Kuin suoraan idiootin käsikirjasta latva B2.
Etkö usko vai? Näin se kuule on B-luokan veneillä asia.
"A- ja B-luokat ovat rakenteiltaan ja varustuksiltaan vaativimmat ja siis kalleimmat. Monesti luokitus on myös kilpailukeino, jolla halutaan luoda veneestä mielikuva esimerkiksi poikkeuksellisen merikelpoisena.
Veneen turvallisuustekijät ovat sää ja kipparin harkinta."
B. "AVOMERI": suunniteltu lähivesillä tapahtuville matkoille, joiden aikana tuulen
voimakkuus on enintään 8 boforia ja aaltojen merkitsevä korkeus enintään 4 metriä.
Tuo ei tarkoita mitä luulet sen tarkoittavan. Tuo on valmistajan lupaus siitä että vene ei välittömästi tuhoudu tai mene ympäri tuollaisessa kelissä. Lisäksi jotain muita lupauksia liittyen esim itsetyhjentyvyyteen ja kallistusvakauteen yms.
Yhtäkään Targaa ei ole testattu tai ajettu B-luokan rajoilla, sen voin luvata sinulle. Ei valmistajan tai omistajien toimesta. On myös tärkeää huomioida että vaikka vene kestää, miehistölle ei mitään kategorioita ole. Targan penkeissä ei ole turvavöitä, joten 5-8 metristen aaltojen ylitykset suattaapi vähän heitellä jengiä sinne sun tänne. Sen jälkeen Targalla onkin F luokitus, ja kippo menee pohjaan miehistöineen.
Ja viimeiseksi, Targat ovat liukurunkoisia. Niiden suurin stabiilius on liukumanopeuksilla, ja KAIKKI liukurunkoiset ovat kaikista epätasapainoisimpia uppoumanopeuksilla. Ja uppoumanopeuksilla noissa keleissä mennään veneestä riippumatta.
Toistan vielä että yhtäkään Targaa ei ole ajettu tai testattu B-luokituksen rajoissa. Sitä kun ei kukaan edes puoliksi järkevä kippari tee. Ostakaa uppoumarunkoinen terästroolari tai muu vastaava jos haluatte tuommoisissa keleissä ajella. Penkkeihin turvavyöt.
Perävetolaite on huno vaihtoehto. Ei kiitos.
Ruotsissahan Targat tunnetaan nimellä "advokat-jeep".
Keskustelu on siitä hassu, että kenelläkään kirjoittajista ei ole targaa. Keskustelu voitaisiin yhtä hyvin käydä siitä osaako helinäkeiju lentää vai ei - siin kirjallisuuden perusteella.
Luokitusta voi käyttää markkinoinnissa. Sen tietävät myös venemaakarit eikä pelkästään suolipalstan älykkökaarti. Siksi vene luokitetaan mielummin yläkanttiin. Niin tehdään myös niille veneille, joiden luokitus on c.
Keskustella sopii siis vain sellaisista asioista, jotka omistaa. Kuitenkin asiaan voi olla mielipide, ja ihan hyväkin, vaikka Targaa ei omistakaan.
Keskustella saa, mutta mitä arvoa on näkemyksellä murtuvista aalloista ja kaasun käytöstä "tämän tyyppisillä veneillä" jos itsellä on kokemusta beuikun dc:sta ja hurjin kokemus porkkalanselän ylitys sateella?
Jos ei ole ajanut b ja c luokan veneillä niiden ääriolosuhteissa, niin vertailua ei voi tehdä kuin ylivilkkaan mielikuvituksen siivittämänä. Toisaalta päiväuni on ainoa, jossa suurin osa koskaan näitä veneitä pääsee kokeilemaan saati sitten omistamaan. Tarinaa voi tietenkin iskeä ja jotkut voi olla uskovinaankin.
Osa on myös ajanut, testannut olosuhteissakin, ja päätynyt muihin ratkaisuihin ja juuru siitä syystä, että Targalla ei ole ollut tarjota muuta kuin helvetinmoinen hintalappu, joka perustuu . . . . niin mihin ? Ei ainakaan ylivertaisiin ominaisuuksiin.
On varmasti testannut, mutta täällä niitä ei ole kuin tarinoissa.
Ainoa, joka näyttää edes hieman perehtyneen aiheeseen on hemmo, jonka pitäisi alkaa suunnittelemaan veneitä.
Silmämääräisesti pystyi heti sanomaan pohjaa katsomalla, että oman venee on yhtä hyvä kuin targa. Veneentekijöillä menee paljon enemmän aikaa ja rahaa uuden veneen ja erityisesti sen pohjan suunnitteluun.
Sori, että suhtaudun niin varauksella kirjoitreluun. Kukaan ei usko osaavansa lääkärin työtä ilman koulutusta, mutta jokainen luulee osaavansa veneen suunnuttelun ja toimitusjohtajan työn ilman, että on sutä tehnyt tai opiskellut :)
Osatakseen ostaa itselleen ja käyttöönsä oikenlaisen veneen, myös hinnaltaan, ei tarvitse olla veneensuunnittelija, eikä toimitusjohtaja - kumpikaan homma noista, ei auta hankinnassa, eikä arvioinnissa pohjan toimivuudesta eri meriolosuhteissa.
Maallikko ei tietystikään lääkärin hommia, mutta nykylääkärienkin olisi kyllä hyvä sitä potilastakin kuunnella, paranisi osaamisen taso myös heillä.
Eikös se pohjan v kulma ole aika olennainen elementti aallokossa ajossa ajo-ominaisuuksia vertailessa.
Vai mielestäsi CE-serti takaa Ajo-ominaisuudet, eli kaikissa kategorian B veneissä ei eroa merikelpoisuudessa, kun ollaan alle 8 boforin tuulissa aallon keskikorkeuden ollessa alle 4m?
Pohjakulma on suhteellinen pohjan leveyteen, veneen painoon ja painopisteeseen jne, lisäksi on huomattavasti merkitystä yksityiskohdilla kuten palteiden suora osuus, niiden leveys ja kulma vaakatasoon nähden ja muut lukemattomat tekijät, kuten nousulistojen sijoittelu ja mitat. Kohtuullisen pienikin pohjakulma voi taata eriomaset ominaisuudet jos ei esim ole nousulustoja ollenkaan ja vesilinjan leveys on pieni painon ja painopisteen ollessa ideaalinen. Liiallinen pohjakulma ei myöskään takaa muuta kuin huonon vakavuuden ja kaarreominaisuudet helvetistä.
Minulla on Targa, tosin vanha 25 jossa phjan v kulma vielä loiva. Hyvä vene silti.
Targan ahtaus ei häiritseisi yhtään jos perse kestäisi sellaisen uutena ostaa...
Targoja myydään paljon kuulemma Norjaan ja Englantiin. En tiedä näistä muista targoilta näyttävistä kopioista.
mitäs luulet, myydäänkö Englannissa ja Norjassa muitaveneitä enemmän, kuin Targaa. Esim Princess, Fairline, Sunseekker, Galeon, Windy yms.
Nämä veneet ovat lähtökohtaisesti suunniteltu avomerelle, koska suojaisaa saaristoa ei mailla halmeilla. Se, että targaa myydään ulos on hyvä asia yhteiskunnallisesti, muttei mikää referenssi laadusta tai ajo-ominaisuuksista. Se on markkinoinnin ansiota jos saadaan vientikauppaa.
En myöskään tarkoita etteikö targa olisi ok, vaan ettei se poikkea meri ominaisuuksiltaan muista miellyttävämmistä(ulkonäkö, sisustus) veneistä muulla kuin markkinointi uholla merten maasturi yms.
Ja vertaus Englannin ympäriajosta on oikea älyn väläys. Jokainen kuski on oma personansa ja kokee asiat hyvinkin subjektiivisesti, joten juttusi on nolla arvoinen.
Toiselle 12m/s tuuli on jo sellainen, että ei uskalla merelle, toiselle normaali keli jolla ei riskiä lähteä aavoille, vaikka olisi sama vene alla...
Mitkä veneet ovat targan kopioita ja onko targa jonkun kopio?
Käsittääkseni tämä sama venemalli on eri versioissaan ollut olemassa melkein siitä lähtien, kun on ollut riittävän tehokkaita koneita.
Käytännössä siis 1940-luvun lopulta.
Missä vaiheessa tästä konseptista tuli targan keksintö?
Tässä on kolme targan kopiota :)
http://www.ptfnasty.com/images/jpg/tjeld.jpg
Mullekin kelpaisi Targa, mutta kun ei ole varaa, niin kateutta helpottaa veneen haukkuminen. Rolls Roycekin on ahtaampi kuin VW Sharan ja hitaampi kuin drifting Nissani - pakko olla siis huonompi.
Jotenkin ihme, että ne keillä on oikeasti varaa valita, päätyy kyseisiin merkkeihin..
Niin.
Toisaalta on myös esimerkkejä, joissa kallein ei ole paras. Hinnalla ja laadulla on korrelaatio, mutta aina se ei ole ilmeinen. Kun mainitset RR:n, niin se tuskin on suurimmalle osalle ihmisiä paras vaihtoehto. Esimerkiksi koirille tai lastenvaunuille ole sopivaa tilaa eikä ainakaan perusmallit ole nelivetoisia.
Osa valitseekin RR:n näyttääkseen ja epäilemättä Targan kanssa on samoin. Molempien hyvyys ikään kuin perustuu sopimukseen siitä, että joku on paras riippumatta siitä, onko paras käytännöllisin, kestävin, mukavin jne...
Minulla ei ole tunnesiteitä mihinkään noista kolmesta koppiveneestä. Jos jonkun niistä hankin, se ei perustu muiden mielikuviin vaan siihen, mikä minusta tuntuu hyvältä. Targan tilat eivät sitä ole joten ostan mielelläni itselleni kuin muille sopivan. Sillä ei ole väliä onko se jonkun sellaisen, jonka mielipiteellä ei ole väliä, mielestä hyvä tai huono.
Onko Northstar joku täysin uusi venetyyppi markkinoilla, en löytänyt netistä sellaista valmistetta ylipäänsä. Minkä maalainen vene on kyseessä ?
Luulisin että kyseessä on Nordstar koska Targoista ja Sargoista samassa mainittiin.