Hei! Toivottavasti paikalla on kieltenopiskelijoita. Olen pitkään pähkäillyt itselleni sopivaa alaa ja alkanut kallistua kieliin. Ongelma on se, että en ole mikään huipputasoinen englannnissa (kirjoitin E) ja saksaa olen alkanut opiskella vasta lukion jälkeen (olen käynyt 4 kurssia) Saksankursseista olen saanut kaikista 10, sillä olen hyvin kiinnostunut kielestä, mutta kyseessä on lyhyt kieli...
Millaset taustat kieltenopiskelijoilla yleensä on? Mietin tulenkohan pärjäämään, saatikka pääsemään edes sisään. Molemmat kielet kiinnostavat minua. Antakaa vinkkejä ja kertokaa kokemuksianne!
Millaset taustat kieltenopiskelijoilla yleensä on? Mietin tulenkohan pärjäämään, saatikka pääsemään edes sisään. Molemmat kielet kiinnostavat minua. Antakaa vinkkejä ja kertokaa kokemuksianne!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Saksasta voin sanoa, että neljä kurssia ei vielä riitä, vaikka olisi kymppejä. Lyhyen saksan kaikki kurssit menestyksellisesti suoritettuina tai vastaava osaaminen muuten hankittuna on vähimmäisvaatimus.
Englantia opiskelemaan pääsevät ovat olleet koulunsa huipputasoa tai kielitaitoa on parannettu koulun jälkeen. Yo-kokeesta yleensä L tai E, harvoin M tai vähemmän.
Jos sisään pääset, pärjäät kyllä, kunhan motivaatio riittää.
Ihan yleisenä huomiona kielten opiskelusta yliopistossa seuraavaa. Yleensä yliopistoa aloittavien opiskelijoiden kielitaito on nolla, koska sitä kieltä ei ole opiskeltu koulussa. Yliopistossa, etenkin Hesassa, voi opiskella tuhottomasti kieliä. Suomen koulujärjestelmä ei pahemmin opeta viroa, yorubaa, kantoninkiinaa, hindiä, ketšuaa yms. yms..
Helsingin yliopistossa tosiaan voi opiskella monia kieliä, joita ei koulussa opeteta. Muissa yliopistoissa sellaisia kieliä, jotka aloitetaan 0-tasolta, ei pahemmin ole, korkeintaan latina ja vanha kreikka ja ehkä pari muuta. Näiden opiskelijoita on pieni vähemmistö.
Englannin, saksan, ruotsin, ranskan, venäjän, espanjan ja italian opiskelijoilta edellytetään toimivaa kielitaitoa, jotta pääsee opiskelemaan. Kielitaito on osoitettava pääsykokeessa tai tasokokeessa.
Koko opiskelu tapahtuu saksan kielellä, joten esim. vaihto-opiskelusta on rutkasti hyötyä.
"Yleensä yliopistoa aloittavien opiskelijoiden kielitaito on nolla, koska sitä kieltä ei ole opiskeltu koulussa."
Omituinen käsitys, jolla ei ole paljonkaan tekemistä todellisuuden kanssa. Aasian, Afrikan ja Lähi-idän yms. kieliä opiskelevia on pieni vähemmistö ja näitäkin on ainoastaan Helsingin yliopistossa. Tavallisimmin yliopistoon tullaan opiskelemaan kieliä, joita on opiskeltu jo koulussa.
Kokemusta parista kielestä (lukiossa luettavasta). Samassa ryhmässä aloittaneet olivat miltei järjestään olleet jo ulkomailla ja oppineet kyseistä kieltä. Kuka vaihtarina, kuka au pairina, kuka työssä. Jotkut olivat myös asuneet lapsena ulkomailla.
Suoraan lukiosta tulleet olivat, toki liioitellen, hikipinkoja ainakin siinä kielessä. Ihan selvä on, että suoraan lukiostakin voi päästä lukemaan kieliä. Turha pelätä, jos pääset sisään, pärjäät kyllä. Ei opiskelu vaadi muuta kuin työtä. Onneksi opiskeluaikana harrastetaan paljon muutakin. Onnea matkaan!