Ymmärrän että jokainen koira on yksilö jne, mutta osaisiko joku tätä rotua enemmän tunteva kertoa uroksen ja naaran välisistä eroista, kiitos!
Tässä jotain "väitteitä", joihin toivoisin täydennystä ja korjausta!?:
-Uros kiintyy useammin emäntäänsä ja narttu isäntäänsä?
-Uros on jatkuvasti toisia koiria nuuhkimassa ym, kun narttu taas on rauhallisempi muita kohtaan?
-Nartulla on muutaman kerran vuodessa juoksut, mutta pienen kokonsa vuoksi ei verta valu kovinkaan paljon?
-Narttu tykkää enemmän sylissä olemisesta ja hellimisestä kuin uros?
-Urokset haukkuu enemmän kuin naaraat?
-Urokset merkkailee enemmän kuin naaraat (ja pentuna siis myös sisällä?)?
Kumpi olisi "parempi" aloittelijalle, jolla ei paljoa kokemusta koirista?
OLISIN KIITOLLINEN KOMMENTEISTANNE!!!
Tässä jotain "väitteitä", joihin toivoisin täydennystä ja korjausta!?:
-Uros kiintyy useammin emäntäänsä ja narttu isäntäänsä?
-Uros on jatkuvasti toisia koiria nuuhkimassa ym, kun narttu taas on rauhallisempi muita kohtaan?
-Nartulla on muutaman kerran vuodessa juoksut, mutta pienen kokonsa vuoksi ei verta valu kovinkaan paljon?
-Narttu tykkää enemmän sylissä olemisesta ja hellimisestä kuin uros?
-Urokset haukkuu enemmän kuin naaraat?
-Urokset merkkailee enemmän kuin naaraat (ja pentuna siis myös sisällä?)?
Kumpi olisi "parempi" aloittelijalle, jolla ei paljoa kokemusta koirista?
OLISIN KIITOLLINEN KOMMENTEISTANNE!!!
Vastaukset 5
Vanhimmat
eipä ole kokemusta noista nartuista mutta kerronpa meidän uroksista.
toinen koiristamme on selvästi "minun" koira toinen taas isännän koira.
Uroskoirat toki haistelevat narttuja ehkä enemmän,tiettyjen urosten kanssa syntyy "kinaa".
Toinen koiristamme on todella sylikoira, toinen viihtynee jonkin verran sylissä, pääsäntöisestihän westie ei ole sylikoira (oli narttu tai uros kyseessä). Haukkuminen on opettamisestakin paljon kiinni, westie on haukkuherkkä. Toisen koiran kanssa ei ikinä ongelmia merkkailusta, toinen silloin tällöin merkkailee (vielä alle 1v.).
Westie narttu saatta ehkä olla hivenen pehmeämpi, mutta kuten itsekkin ajattelit niin jokainen koira on yksilö. Meillä ensimmäinen uros on ollut jopa "liian" pehmeä urokseksi, toinen on taas äijä isolla Ä:llä
Mulla on kakemusta vain kahdesta narttutipsusta..
(kaikkihan riippuu ihan koirasta ja myös rodustakin)
Ainakin meidän tapaukset oli rauhallisia jo pentuna..
Juoksut oli sen kerran,pari vuodessa eikä ainakaan meidän koirilla juurikaan vuotoa tullut.. Toinen kyllä piti leikata 5 vuoden iässä kohtutulehduksen vuoksi.. Mutta toisen koiran juoksuja ei juurikaan huomannut.,. Vain muutama pisara siellä täällä..
Toinen narttu haukkuu enemmän ja toinen taas ei juuri lainkaan eikä meidän koirat koskaan ole merkanneet sisälle..
Pienillä roduilla on taipumusta merkkailla ehkä enemmän kuin suurilla..
Meidän westie on uros, enkä kadu yhtään! Tietysti vähän itsepäinen, mutta tosi suloinen... :) Osku on kiintynyt eniten äitiini, mutta en tiedä johtuuko se ollenkaan sukupuolesta... o.O
Itselläni on westie narttu. Minulle olisi aluksi kelvannut ihan jompi kumpi vaan, uros tai narttu. Mutta sitten aloin miettimään uroksen merkkailua sisätiloissa niin päädyinpä sitten narttuun. Eihän se uros välttämättä merkkaile sisälle mutta eihän sitä koskaan tiedä. Minä otin vasta toisen koiran, australianterrieri uroksen, vanhempi herra jo. Kun koira annettiin minulle niin minulle oli jo kerrottu siitä, että uros merkkailee jos jää yksin ja ajattelinkin että ei se nyt haittaa kun meillä ei edes joutuisi olemaan melkein ollenkaan yksin. Mutta kun koira tuli meille alkoi merkkailu vaikka olimme kotona, joka paikassa oli kusta ja sitten se alkoi kyllä vielä kakkimaankin sisälle. Kaksi vuorokautta taisi olla meillä ehkä olisi kannattanut odottaa jonkin aikaa niin ehkä olisi lopettanut mutta kun takana oli kaksi erittäin huonosti nukuttua yötä, tunti pari tuli nukuttua molempina öinä, koko yön sai juosta rätti ja moppi perässä. Niin alkoi kyllä hermot olla riekaleina ja päätettiin sitten että viedään se takaisin. Kun tulimme takaisin ja avasin oven niin huh huh sitä kusen löyhkää(!) ja siltä meidän asunto haisi pari päivää vaikka olin siivonnut kuset aina pois ja koiran lähdön jälkeen siivosin koko asunnon erittäin erittäin hyvin. Itse en ottaisi enää urosta mutta en siis halua mitenkään yleistää, että kaiki pienten rotujen urokset merkkailisivat sisälle, näin vain sattui käymään meidän kohdalla, IKÄVÄ KYLLÄ!
Meillä siis on narttu ja uros, narttu on täysin mun sylikoira ja uros isännän koira, eikä viihdy kenenkään sylissä (ei siis isännänkään). Kumpikaan ei mun mielestä ole kovin kova haukkumaan.