Tämä on hyvin surullinen tarina minusta, 54 vuotiaasta naisesta. Varhaisin muistikuvani äidistä on se kun äitini pakotti minut olemaan alasti pihallamme kesällä, kun naapurin pojat olivat kesäleirillä ja koska minulla kuulemma oli tapana mennä heidän kavereidensa keskelle ja vetää housut alas, tuo tapahtuma on täysin pimennossa ja en tajunnut itsekään miksi tein niin. Seuraavat muistikuvat ovat ainoat äidin sylissäolosta kun kastelin niin äiti piti sylissä ja kuiskasi olenko kastellut tänään. Sellaista se oli lapsuuteni ja nuoruuteni, yhtä katastrofia toisen jälkeen, minä tein milloin mitäkin ja sen opin että olen huono ja likainen. Nuoruudessa tapahtumat pahenivat: milloin syytettiin mummoni vihkisormusten varastamisesta ja myymisestä (en edes tiennyt sellaisien olemassaolosta) ja soitettiin selkäni takana poliiisille kysyen neuvoa kasvatukseeni. Kun sitten löysin poikaystävän ja menin kihloihin niin äitini riensi tulevan anoppini luokse kertomaan minusta kaikkea mahdollista, koska anoppi kysyi mieheltäni että pidänkö minä äitiäni minään äitinäkään kun yleensä tollassia juttuja pyritään vaan salailemaan. Minä vaan yritin ja yritin pitäen itseäni huonona. Sitten viimein tajusin, että hei nyt riittää. Katkaisin välini 5 vuotta sitten äitiini ja veljiini ( toinen yritti raiskata minut 13-vuotiaana). Nyt olen vihdoin päässyt irti ja kasvanut vihdoin siksi ihmiseksi miksi minut ehkä oli tarkoitettukin. Haluan tällä kaikella sanoa, että joskus vaan joku ei joko narsismin/ sairauden? takia vaan kertakaikkiaan sovi äidiksi ja silloin on vaan kertakaikkiaan repäistävä itsensä irti ja koottava mielenterveytensä ja jatkettava elämää...
Kun äiti kiusaa
mummokin
0<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.