Millainen koira on welsh corgi?

Parhaimmat vastaukset löydät www.saunalahti.fi/corgi

Siellä on rotukuvaus, vaikka varmaan olet jo koirakirjoista lukenut, sekä foorumi mistä löytänet vastaukset kaikkiin kysymyksiisi.

Pemun luonne on mukava ja se pitää ihmisistä. Sopii mielestäni ensimmäiseksi koiraksi. Tietysti kaikissa roduissa on yksilöitä joten tämä ei ole yleispätevä vastaus. Voihan sen kanssa harrastaa vaikka mitä. Cardit on enemmän itsepäisiä, pemu ei välttämättä niinkään. Harvemmin ärhäköitä. Ei ainakaan omia nilkkoja ole näykitty, muutaman muun koiran kyllä mutta se on tapa paimentaa. Hinnat papereilla noin 600-700. Terve rotu kunhan pitää painon kurissa ettei tule selkävaivoja. Kerrostaloist en osaa sanoa.

Itsekkin yhdyn aijempaan mielipiteeseen pemusta, itselläni pembroke nartun ja olen sitä mieltä että hyvä koira se on ensimmäiseksi koiraksi. Kerrostalo ei tee ongelmaa, kunhan koira opetetaan käyttäytymään itsekseen... ettei naapureiden tarvitse hermostua haukkumisesta.
On muuten sellainen ominais piirre corgeilla että haukkumatonta koiraa siitä ei saa mutta haukkúminen on ohjailtavissa. Corgit kun usein pitävät tapanaan ilmoittaa kuuluvasti vaikka ovikellon soitosta :) hyvä vai huono.. se on makuasia.

Pemu sopii hyvin ekaksi koiraksi.
On totta, että corgi saattaa näykkiä ja olla lisäksi herkkähaukkuinen, mutta asia hoituu jos ongelmaan puututaan jo pentuna. Muuten corgi on todella monipuolinen harrastus ja kotikoira.

corgeilla yleisin sairaus on lonkkavika, mutta kasvattajilta ostettujen koirien vanhemmat on lonkkakuvattu (lonkat A B C jne. huononee A:sta taaksepäin muistaakseni)

Pemut ovat helpompia kouluttaa ja etenkin makupaloilla ne saa toimimaan moitteettomasti (joku corgi oli ollut jopa SM-joukkueessa tokossa!)

Corgien kanssa voi harrastaa: tokoa, agilityä, pelastuskoiratoimintaa, kanttarellinetsintää ja vähän kaikkea, paitsi tokoa, koska rodulla ei ole käyttökoiralupaa

Oma koirani maksoi 500€(n.3000 mk) mutta se vaihtelee vähän eri kasvattajilla

Kerrostaloonkin corgi sopii jos haukkuminen opetetaan pois oikein

((sori jos kuulostin tietokirjalta tai jotain :P)

mulla on 2 pemua, ja eivät hauku ollenkaan (asutaan kerrostalossa), ei ovikelloa eikä edes toisia koiria/kissoja. Koirapuistossa innostuessaan toinen on ainoastaan haukkunut, mutta ikinä muullon en ole edes kuullut.
Mun pemut ei ole myöskään näykkineet koskaan.
Tietenkin nämä asiat pitää pentuna jo heti opettaa kunnolla.Minun pemuja ei myöskään voisi kuvailla mitenkään ärhäköiksi. Itsepäisiä ovat kyllä välillä, mutta muuten erittäin rauhallisia.

On tosi lutunen ja kiltti rotu, oppivat uusia juttuja nopeasti. Käy hyvin ensimmäiseksi koiraksi.

Mulla on pemu ja cardi, molemmat vähän itsepäisiä mutta tosi kivoja koiria :)
Pemu on 2 vuotias uros, ja cargi n. 10 viikkoinen uros. Hyvin tulee toimeen keskenään, vaikka pikku cardi onkin vähän ärhäkämpi luonne. :)

Ajattelin vaan kysyä nyt teiltä joilla jo on corgi, että onko kenenkään koira sellainen joka ui? On myös mietityttänyt että onko corgeilla hyvä olla pelastusliivi uidessa kun on pitkä ruumiinrakenne ja lyhyet jalat.
Meijän pemu ui viime kesänä vähän, mutta ongelmana oli se että kellahti aina kyljelleen kun lähti uimaan. Ajattelin vaan kysyä muiden mielipidettä tästä pelastusliivistä.
Olen kyllä nähnyt paljon ihmisten kuvaamia videoita, jossai corgeilla on pelastusliivi.

Meillä pemulla on pelastusliivit, mutta liikkuminen ja uiminen on niiden kanssa jotenkin tönkköä joten ihan ilman liivejä neiti pulikoi. Hörppii tosin paljon vettä uidessaan eikä osaa takajalkojaan käyttää, mutta nauttii selvästi uimisesta ja keppien hakemisesta vedestä. :) Myös joskus uidessaan koira nostaa häntänsä ylös ikäänkuin ei haluaisi että se kastuisi, ja silloin peräpää yleensä lähtee menemään kyljelleen.

Tuo rotu on oikea pirulainen. Se on todella itsepäinen. Mutta jos kouluttaja osaa asiansa, siitä saa kyllä ihan hyvän ja kiltin kotikoirankin. Se vaatii vaan perehtymistä kyseiseen rotuun, ja huomattavassa määrin oikeita toimenpiteitä - virheet koulutuksessa kostautuvat.

Tärkeintähän tietysti on luoda koiraan hyvä suhde, sen pohjalle on oikeanlainen koulutus rakennettavissa.

Jep, myös mun kokemuksen mukaan cardi tarvitsee heti pennusta pitäen johdonmukaisen kasvatuksen. Oppii helposti niitä huonojakin tapoja.

Peloton, älykäs ja itsepäinen rotu. Ei ole ehkä ensimmäiseksi koiraksi se paras vaihtoehto. Epätoivottu käytös on aina mahdollista koulutuksen avulla kitkeä pois, mutta helpompaa on tietysti kasvattaa koiraa toivottuun, hyvään käytökseen.

Rodusta kyllä tykkään kovasti. Cardi on ainakin iso koira sopivan kokoisessa paketissa! Jotkut cardit ovat hitaammin lämpiäviä ja harkitsevaisempia, mutta omani on aina valmis toimintaan ja yhteiseen puuhasteluun.

Ei pyöri hinnat enää 600-700e, 1000e, -100e on varmaan aika lähelle tämän päivän hintatasoa

Minulla on 1,5 vuotias cardinarttu ja voin sanoa, että tuo "iso koira pienessä koossa" kuvaa tätä tapausta erittäin hyvin. Kyseessä on hyvin terhakka paketti, mikä tarvitsee paljon puhaa energian kuluttamiseksi. Tavallisten kävelylenkkien lisäksi teemme pyörälenkkejä ja harjoittelemme kotioloissa agilitya. Koiralla on myös vahva luonne ja tempperamenttia löytyy. "Hankalinta" sen kanssa on juoksujen aikaan, sillä silloin sen luonteen lujuus oikein ryöpsähtää ilmoille!

Tämä kyseinen neiti on minun ensimmäinen koira. Toki perheessä on ollut koko lapsuuden paljon erilaisia koiria, joten niiden osalta kokemusta löytyi. Tämä meidän narttu on ajoittain hyvinkin kovapäinen, mutta kun sille on alusta asti tehnyt selväksi sen, että kuka talossa määrää, niin meidän yhteiselo on sujunut ongelmitta. Corgi on myös hyvin seurallinen rotu, yrittää auttaa aina kaikessa. Vieraita kohtaan se on aluksi hyvin epäileväinen ja ottaa aikansa tutustuakseen. Ei ole missään nimessä aggressiivinen! Kova on meidän neiti haukkumaan kotona, tosin ollaan koulutettu se kyseisestä tavasta pois. Lenkeillä se ei ole koskaan haukkunutkaan.

Kotiin yksin jäädessään tämä meidän corgi turhautuu melko nopeasti, joten ei tule kuuloonkaan, että se saisi vapaana pyöriä 8 tuntia (työaika) päivässä. Olenkin ostanut sille häkin, missä se viettää päivät (ei koe millään tavalla inhottavana, menee sinne vapaaehtoisesti kun pyytää!!). Tosin aamulenkin on syytä olla pitkä, jotta neiti jaksaa viettää päivän häkissä. Muuten saa olla ja pyöriä miten haluaa (on kuitenkin säännöt yms.)!

Meidän nartun paimennusvietti on myöskin hyvin tallessa. Eniten se tulee näkyviin pienten lasten seurassa, mutta se ei hauku tai näyki lapsia, vaan kiertää ja kaartaa ja vartioi. Johdattaa "kadonneen lampaan" takaisin laumaan, mikäli menee turhan kauas muista. Ainakin meidän yksilö tulee hyvin toimeen lasten ja myös muiden koirien kanssa. On kova kaveri leikkimään! :)

Ja mitä uimiseen tulee, niin viime kesänä me ei meidän nartun kanssa muuta tehtykkään! Se nautti aivan suunnattomasti uimisesta ja yritti onneton uida isompien kavereiden perässä. En käyttänyt corgillani liivejä vaan olin vedessä sen kanssa, eikä se juuri koskaan edes yrittänyt lähteä kauemmas, kuin missä sen emäntä oli. Tiesi siis omat rajansa ja jaksamisensa! SUOSITTELEN! :)

Älä ota corgia, jos et halua jäädä "koukkuun":)) Itsellä toinen menossa, eka narttu, eli 16v ja nykyinen uros 8v, pemuja. Narttu oli herkkähaukkuisempi ja pentuna yritti näykkiä ohikulkijoita nilkoista, molemmista sai koulutettua suht helposti pois, vaikka oli eka koirani. Namipaloilla ne oppii kiipeämään vaikka takaperin puuhun. Sen verran fiksuja ja herkuille persoja ovat.

Mielestäni fantastinen rotu, en vaihda. Muuleja ovat, velmuja, aina valmiita lenkille, oli ilma mikä hyvänsä, meneevät ilomielin hoitoon kenelle vaan, eroahdistusta ei kummallakaan (siis koiralla, minulla ehkä). Vaikka olivat erilaisia luonteeltaan, molemmille yhteistä ihmisystävällisyys, energisyys, uteliaisuus, fiksuus (uros osaa "peittää" sen paremmin), iloisuus. 22v corgivuoden jälkeen en voi koskaan sanoa nähneeni niillä "huonoa päivää". Eräs tuttavani sanoi minulle kerran, että saanko lainata koiraasi, kun olen huonolla tuulella. Niiden näkemisestä tulee itsekin iloiseksi.

Rotu ei sovi sohvaperunalle. Paljon touhuamista ja lenkkeilyä ja ehdottomasti aivojumppaa. Kuten useat muutkin ovat todenneet, karvaa lähtee PALJON. Sitä ei voi uskoa, ellei ole omin silmin nähnyt. Karvanlähtöaikaan siitä yhden koiran irtokarvan määrästä voisi luultavasti rakentaa n 20 corgia lisää. Päivässä. Pitäisi säätää laki, että corgin saa myydä vain furminaattorin kanssa:)) Ainut keino selvitä. Siis karvanlähtöaikaan, ei toki joka päiväistä.

Summa summarum: vaatii työtä, mutta ei mitään mahdottomia ponnistuksia. Talonpoikaisjärjellä pärjää. Valtavan palkitsevaa, kun "maastonakki" on koko päivän koetellut hermojasi ja sitten illan tullen sohvalla käpertyy kainaloosi ja kertoo katseellaan paremmin, kuin useimmat ihmiset sanoillaan, että rakastan!

Hei!
Kyselemäsi rotu on aivan ihana. Kyseessä on pieni SUURI koira.
Itselläni on ollut welsh gorgi Doni. Ei tarvinnut opettaa mitään, oli itse-opiskelija.
Metsässä ulkoillessa saattoi olla näkymättömissä pitkänkin ajan, mutta aina
saattoi luottaa siihen, että "laumaa" eli isäntäväkeä ei voi jättää heitteille, vaan ne on ohjattava kotiin. Älykäs, pitkäpinnainen ja todella ihmisrakas ja uskollinen.
kaikki koirat näykkii, ainakin pentuna.
Kerrostalossa mekin asuimme, ei ongelmia. Aktiviteetteja, leluja, leikkejä ja sopivasti halailua ja lällyttelyä, niillä me saimme aivan loistavan perheenjäsenen.

heippa, Cardican on itellä ja oon tykänny. Haukkuu ja näykkii nilkkoja, mutta se paimentaa sillä tavalla. Jos ei esim. mennä sen mielestä oikeaan suuntaan ulkona, alkaa se näykkiä. Tosi söpö ja seurallinen. Nukkuukin vieressä, jos kutsuu. Kova vahtikoira ja hyvä vainu. Söis vaikka hevosen, jos sen antaisi päivälliseksi, mutta niin ei tehdä vaan tarkka ruokavalio ja säännöllinen lenkkeily. Koira kiiltää, kun harjaa ja on söpö, kun rapsuttaa korvan takaa. Viihtyy myös sohvalla viekussa. On ihmisläheinen ja lapsiystävällinen. Opit huomaamaan Corgin huumorin. Milloin joku asia on tosi Corgia ja se on sitten draivikasta. Corgissa on draivia!!! Ota Corgi elämääsi, niin siitä tulee monipuolista ja hauskaa.

Lampurille tiedoksi, että corgien paimennustaitokokeet on aloitettu ja corgiset lehdessä viime vuodella oli kaikkien osallistuneiden arvostelut. Kokeissa paimennettiin lehmiä (mulleja) ja "tuomarina" toimi ruotsalainen kaveri, joka tekee kyseistä hommaa ihan vakituisesti. Samalla arvioitiin länsigöötanmaan pystykorvien paimennushommat.

Kaikilla corgisuvuilla ei ole valitettavasti taipumusta paimennukseen, mutta luin samaisesta corgiset lehdestä, että taidon voi herättää/opettaa kurssilla. Joku omistaja oli käynyt kurssin ja corginartusta oli kehkeytynyt hyvä alokas kyseiseen ammattiin lyhyen kurssin aikana, tai ainakin tajunnut hienosti homman perusteet. Corgiseuralta luulisi lehden löytyvän ja varmasti myös tietoa paimennuslinjaisista koirista. Cardigan on lähinnä se, jolla sen pitäisi olla lähempänä veressä, mutta ei kaikilla ja pembrokessakin toki löytyy. Jotkut kasvattajat ovat valinneet koirien linjaksi "liian iso" eli tämä versio ei ole työkoiran kokoa tai ketteryyttä nähnytkään, vaan olisi paimennukseen liian raskasrakenteinen.

Itselläni on cardigan teinipoika (syksyllä 2v.), ja nyt siis perin haastava tapaus omistajalle. Tosin, on ylimmäinen ystävä kaikille, cardista harvemmin näin sanotaan rotumääritelmässä, mutta myöskään ei hauku sisällä tahi pure nilkoista, eli niitä parjattuja corgiominaisuuksia ei tästä kaverista löydy. Cardigan urosta en suosittele ekaksi koiraksi tottumattomalle kasvattajalle, se koettaa aika usein ottaa johtajan paikan perheessä, jos ei ole tarkkana. Lisäksi saattaa olla aika ärhäkkä muille uroksille. Tarvitsee siis määrätietoisen omistajan, joka kykenee karsimaan epätoivotun käytöksen. Itse toivon onnistuvani.

Moi!

Mulla eka koira on cardigan uros, nyt semmonen 9kk. Tosi mahtava persoona, mutta niinku kasvattaja sanoi, löytyy myös sitä kovaa päätäkin... Välillä tulee vääntöjä ja saa näyttää koiralle paikkansa. Huumori on koiralla hyvä ja välillä raivostuttava :) Paimennusvietti näkyy ns. corgihepuleina ja yrityksenä paimentaa ihmisiä ja muita eläimiä. Jostain olen lukenut että, corgeja käytetään myös ilmoittavina vahteina ja meillä se näkyy niin että jos ulkoa kuuluu "outo" ääni niin sille voi haukahtaa ja jos joku tulee ovesta. Muuten ei hauku. Ei edes välitä ilotulitteista/ukkosesta. Pemuista ei kokemusta ole, muutakuin että naapurissa on sellaiset ja ne kyllä haukkuu aina kun joku liikkuu pihalla...mutta tästä nyt ei voi päätellä kumpi on herkkähaukkuisempi. Ja hyvin meillä pärjätään 8h kotona kunhan on luita ja leluja ympärillä.