Onko Hakkapeliitta 8 edes laillinen ?!

Liikenne ja viestintäministeriö muuttivat nastamääräyksiä jo 2009.
Asiasta oli keskusteltu asiantuntijoiden ja päättäjien kesken tavoitteena saada nastojen tiestölle aiheuttama kuluminen vähenemään.

Määrättiin maksimi nastamäärä jokaista vierintäkehän metriä kohden.
Tämä oli selkeää ja odotettua ja tämän määräyksen pohjalta renkaiden valmistajat pohjolan olosuhteisiin suunnittelivat uudet renkaansa.

Paitsi yksi valmistaja.

Lakiin oli nimittäin lisätty nastan tyyppihyväksyntää koskevaan pykälään kolmas momentti:

3. Ajoneuvohallintokeskus voi hyväksyä käytettäväksi myös nastan, joka ei täytä 1 ja 2 momentissa säädettyjä vaatimuksia, tai joka on tarkoitettu nastarenkaaseen, jonka nastojen lukumäärä tai nastojen asennus poikkeaa 2 §:ssä säädetyistä vaatimuksista. Edellytyksenä on, että tällainen nastarengas ei kuluta tienpäällystettä enempää kuin tässä asetuksessa 2 §:ssä ja 3 §:n 1 ja 2 momentissa säädetyt vaatimukset täyttävillä nastoilla varustettu nastarengas. Tällaisen nastarenkaan hyväksyntään sovelletaan, mitä 7 §:ssä säädetään.

Tuntuiko epäselkeältä? No varmasti meistä useimmista. Kuten myös ilmeisesti rengasvalmistajien mielestä, koska jättivät tämän kohdan huomioimatta.

Paitsi Nokian Renkaat.
Nyt menee mutun puolelle, mutta olisin todella yllättynyt, ellei Nokian renkaiden tuotekehitys olisi osallistunut lakivalmistelujen konsultointiin. He olivat kuitenkin markkinajohtaja ja heidän hallussaan oli suomalainen nastarengas-tietämys. Tämä tarkoitti myös sitä, että heillä oli eniten voitettavaa tai hävittävää uuden lain myötä.

Minusta on varsin todennäköistä, että juuri Nokian renkaat oli tuon kolmannen momentin takapiruna. Aivan kuten heidän seuraava tuotteensa osoitti.

Uudet nastamääräykset astuivat ylimenokauden jälkeen voimaan 2013. Ja markkinoille tuli uusi Hakkapeliitta 8.

Uusi Hakkis 8 sisälsi valtavan määrän uusia lisänastoja, yhteensä arviolta 170-190 nastaa. Ja näin siinä oli käytännössä tupla määrä nastoja verrattuna esimerkiksi Michelinin uuteen nastarenkaaseen, joka taasen noudatti uuden lain alkuperäistä henkeä. ZÄDÄM, totesivat Nokialaiset ja tuskin edes huijasivat sinä syksynä julkaistussa talvirengastestissä (ainakaan nastarenkaan osalta). Jääpito oli täysin ylivoimainen.

Tähän asti tarina on sisältänyt ymmärtääkseni laillista ja taitavaa kotimaisen suuryrityksen lobbausta ja oman tietotaidon hyväksikäyttöä.
Mutta nyt seuraa tekninen kysymys, joka on minua jonkun aikaa askarruttanut. Ja samalla siihen liittyvät eettiset kysymykset valvonnasta koskien teknistä ratkaisua.

Em 3. momentissa todetaan, ettei uusi nastarengas (Hpl 8) saa kuluttaa tienpäällystettä enempää, kuin momenteissa 1 ja 2 säädetyt vaatimukset täyttävä nastarengas. Tämä todetaan tyyppihyväksyntään oikeuttavan testin muodossa.

Varmaa lienee, että Nokian renkaat on tämäntyyppisen testipenkin jossain pystyttäneet jo tuotteensa eli Hpl 8:n kehitysvaiheessa. Mutta onko Hpl 8aa koskaan testattu missään muussa testipenkissä? Esimerkiksi VTTllä ?
Vai onko tilanne se, että nastarenkaiden ylivoimaisesti eniten raapiva rengas, on testattu VAIN ja ainoastaan Nokian renkaiden tiloissa viranomaisten seurannassa?

Ja sitten siihen varsinaiseen tekniseen kysymykseen:
Laki määrää, että isommalla nastamäärällä varustettu rengas ei saa kuluttaa tien pintaa enempää, kuin norminastoitettu rengas. Kun nastoja lisätään merkittävästi renkaan pintaan, niin voidaan olettaa, että yksittäisen nastan pistovoima heikkenee. Koska nastat kuitenkin painuvat myös sisään kulutuspintaan, niin on mahdollista, että yksittäisten nastojen pistovoima jää kummassakin rengasmallissa lähelle samaa tasoa. Jos näin käy, niin nastojen määrä, muoto, ulkounema ja paino ratkaisevat renkaan alustaan kohdistuvan kulutuksen.

Hpl 8ssa on hieman pienemmät nastat, kuin norminastoitetuilla kilpailijoillaan. Mutta niitä on 50-100 % enemmän. Hpl 8n nastoissa on myös poikittain leveä ja teräväreunainen kärki. Minusta on päivän selvää, että kiihdytettäessä ja jarrutettaessa tällä tavalla nastoitettu rengas kuluttaa enemmän alustaansa, kuin momenttien 1 ja 2 mukaan nastoitettu rengas. Tasaisella ajolla eroa ei välttämättä synny.

Mutta entä sitten. Kaupunkialueilla jarrutetaan ja kiihdytetään yhtä mittaa. Samoin tehdään ruuhkissa ajeltaessa. Tämä vastaa valtavaa määrää ajosuorituksia ja ajettuja kilometrejä. Jos Nokian renkaiden viime talvien myyntimenestys Hakkapeliitta 8 todellakin kuluttaa edellä kuvatun mukaisesti enemmän tiestöä, kuin lakiuudistuksen norminastoitetut renkaat, niin se on laiton.

Ja kun nyt huomioidaan Nokian renkaiden eettinen menettely rengastesteissä, on minusta varsin oikeutettua kysyä, kuka oikeasti on testannut lain määräämällä tavalla Hakkapeliitta 8n? Onko testi ollut oikeasti puolueeton? Ja onko testissä huomioitu kiihdyttämisen ja jarruttamisen aiheuttama lisärasitus tien pintaan?

Voi olla, että viranomaiset ovat hoitaneet kunnialla tehtävänsä ja markkinoilla on ollut ylivoimaisen ovela tuote. Tai sitten se ollut ja on edelleen laiton.