Tämä loistava diili ei kelpaa Sipilälle, mutta opiskelijat pitää pakottaa siihen!
Uutisraportti on Tuomas Peltomäen juontama ajankohtaisohjelma, joka kertoo, mitä viikon uutisista pitäisi ajatella. Tämä on tekstimuotoinen nosto ohjelmasta, jonka voit katsoa yltä.
Mehän kaikki tiedämme, miten hirveä asia velkaantuminen on.
Kyllä, tätähän meille on opetettu: velkaantuminen on aivan, aivan vastuutonta ja Suomen pitää välttää sitä viimeiseen saakka. Emme voi ottaa lisää velkaa ja ylipäänsä kaikenlainen velka-ajattelu pitää jättää taakse.
Paitsi jos olet opiskelija.
''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''
Tällä viikolla tämä mies, professori Roope Uusitalo näet luovutti opetusministeriölle häneltä tilatun raportin opintotuen uudistamismallista:
Professorin mukaan opintoraha pienenisi esityksen mukaan 50 kuukauden aikana 4000 eurolla, jolloin opintolainojen määrä kasvaisi vastaavasti 4000 eurolla. ”Nyt ei pidä liioitella muutosta, eikä nyt puhuta kovin dramaattisista luvuista. Korkeakouluopiskelu pikemminkin kuin riskisijoitus on aika hyvä vakuutus tulevaisuuden epävarman työelämän varalle. Riskejä ei pitäisi liioitella”, Uusitalo arvioi.
Aivan.
Vaikka Uusitalon esitys on perusteellinen ja monitahoinen, sen pääjuonne on opintotuen määrän leikkaaminen runsaalla sadalla miljoonalla eurolla. Tätä kompensoitaisiin valtion takaamalla hyväehtoisella lainalla. Opintoajan elannon hankkiminen siirtyisi siis lainapainotteisempaan suuntaan.
Mutta eikö velkaantuminen ollut pahasta, pahasta?
Poliitikkojen lisäksi siitä on varoitellut esimerkiksi Suomen Pankki. Sen pääjohtaja Erkki Liikanen totesi joulukuussa kotitalouksien velkaantumisen olevan riski taloudelle – vaikka velan pääpaino onkin asuntolainoissa.
Mutta ei! Valtiontalouden ja yksityisen talouden vertaaminen ei ole reilua tai järkevää.
Kun poliitikot puhuvat velan taittamisesta, he puhuvat valtasta ikääntyvästä Suomi Oy:stä, jonka tulevaisuus on hämärän peitossa. Kannattaako nyt velkaantua, kun meillä ei ole mitään takeita siitä, miten tulevaisuudessa menee? Saammeko velkoja lainkaan maksettua?
Uusitalo ja muut taloustieteilijät painottavatkin, että opinnot ovat opiskelijalle sijoitus tulevaisuuteen, jotka takaavat paremman tulotason. Näin Uusitalo itse luonnehti asiaa taannoin Ekonomi-lehdessä:
Opintolainan korko on pieni ja siihen saa automaattisesti valtiontakauksen. Normiajassa valmistuneet saavat 40 prosenttia omavastuuosuuden ylittävästä lainapääomasta anteeksi lainahyvityksenä. Mielessäni onkin käynyt, pitäisikö reputtaa ainakin kaikki kauppakorkean opiskelijat, jotka eivät näilläkään ehdoilla ymmärrä ottaa opintolainaa.
Tässä on asian ydin: Laina on sen korostajien mielestä opiskelijoille nyt niin erinomainen diili, että sen ottamatta jättäminen on lähes järjetöntä.
Opiskelijat taas ajattelevat, että työmarkkinat ovat niin epävarmat, että työpaikka tai hyvä palkaa ei ole mitenkään taattu. Mitä pitäisi ajatella esimerkiksi puheista, joiden mukaan keskiluokka kuihtuu ja silpputyö vain lisääntyy?
Lainaa ei haluta ottaa, kun tulevaisuus on näin epävarma.
Mutta ovatko lainaa tyrkyttävät poliitikot sittenkään niin eri asemassa?
Suomelle on kansainvälisillä velkamarkkinoilla tarjolla rahaa niin alhaisilla – tarkalleen ottaen negatiivisilla – koroilla, että talouslehti Taloussanomat otsikoi tällä viikolla analyysinsä näin:
Suomelle on siis tarjolla velkamarkkinoilla kenties kaikkien aikojen paras diili. Lainarahan riskit ovat niin alhaalla, että lainaa ottamalla voisi ainakin teoriassa tienata. Diilin on siis vaikea kuvitella enää tästä paranevan.
Silti poliitikot eivät halua lainaa. Miksi?
Yleensä perusteluna vedotaan ikääntymisen tuomiin kuluihin, huoltosuhteen heikentymiseen ja epävarmuuteen siitä, lähteekö Suomen talous lainkaan roimaan kasvuun.
Tulevaisuus on niin epävarma, että sitä ei kannata rakentaa lainan
'''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''
varaan, sanotaan.
''''''''''''''''''''''''''''''''''
Paitsi jos olet opiskelija.
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨
Uutisraportti on Tuomas Peltomäen juontama ajankohtaisohjelma, joka kertoo, mitä viikon uutisista pitäisi ajatella. Tämä on tekstimuotoinen nosto ohjelmasta, jonka voit katsoa yltä.
Mehän kaikki tiedämme, miten hirveä asia velkaantuminen on.
Kyllä, tätähän meille on opetettu: velkaantuminen on aivan, aivan vastuutonta ja Suomen pitää välttää sitä viimeiseen saakka. Emme voi ottaa lisää velkaa ja ylipäänsä kaikenlainen velka-ajattelu pitää jättää taakse.
Paitsi jos olet opiskelija.
''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''
Tällä viikolla tämä mies, professori Roope Uusitalo näet luovutti opetusministeriölle häneltä tilatun raportin opintotuen uudistamismallista:
Professorin mukaan opintoraha pienenisi esityksen mukaan 50 kuukauden aikana 4000 eurolla, jolloin opintolainojen määrä kasvaisi vastaavasti 4000 eurolla. ”Nyt ei pidä liioitella muutosta, eikä nyt puhuta kovin dramaattisista luvuista. Korkeakouluopiskelu pikemminkin kuin riskisijoitus on aika hyvä vakuutus tulevaisuuden epävarman työelämän varalle. Riskejä ei pitäisi liioitella”, Uusitalo arvioi.
Aivan.
Vaikka Uusitalon esitys on perusteellinen ja monitahoinen, sen pääjuonne on opintotuen määrän leikkaaminen runsaalla sadalla miljoonalla eurolla. Tätä kompensoitaisiin valtion takaamalla hyväehtoisella lainalla. Opintoajan elannon hankkiminen siirtyisi siis lainapainotteisempaan suuntaan.
Mutta eikö velkaantuminen ollut pahasta, pahasta?
Poliitikkojen lisäksi siitä on varoitellut esimerkiksi Suomen Pankki. Sen pääjohtaja Erkki Liikanen totesi joulukuussa kotitalouksien velkaantumisen olevan riski taloudelle – vaikka velan pääpaino onkin asuntolainoissa.
Mutta ei! Valtiontalouden ja yksityisen talouden vertaaminen ei ole reilua tai järkevää.
Kun poliitikot puhuvat velan taittamisesta, he puhuvat valtasta ikääntyvästä Suomi Oy:stä, jonka tulevaisuus on hämärän peitossa. Kannattaako nyt velkaantua, kun meillä ei ole mitään takeita siitä, miten tulevaisuudessa menee? Saammeko velkoja lainkaan maksettua?
Uusitalo ja muut taloustieteilijät painottavatkin, että opinnot ovat opiskelijalle sijoitus tulevaisuuteen, jotka takaavat paremman tulotason. Näin Uusitalo itse luonnehti asiaa taannoin Ekonomi-lehdessä:
Opintolainan korko on pieni ja siihen saa automaattisesti valtiontakauksen. Normiajassa valmistuneet saavat 40 prosenttia omavastuuosuuden ylittävästä lainapääomasta anteeksi lainahyvityksenä. Mielessäni onkin käynyt, pitäisikö reputtaa ainakin kaikki kauppakorkean opiskelijat, jotka eivät näilläkään ehdoilla ymmärrä ottaa opintolainaa.
Tässä on asian ydin: Laina on sen korostajien mielestä opiskelijoille nyt niin erinomainen diili, että sen ottamatta jättäminen on lähes järjetöntä.
Opiskelijat taas ajattelevat, että työmarkkinat ovat niin epävarmat, että työpaikka tai hyvä palkaa ei ole mitenkään taattu. Mitä pitäisi ajatella esimerkiksi puheista, joiden mukaan keskiluokka kuihtuu ja silpputyö vain lisääntyy?
Lainaa ei haluta ottaa, kun tulevaisuus on näin epävarma.
Mutta ovatko lainaa tyrkyttävät poliitikot sittenkään niin eri asemassa?
Suomelle on kansainvälisillä velkamarkkinoilla tarjolla rahaa niin alhaisilla – tarkalleen ottaen negatiivisilla – koroilla, että talouslehti Taloussanomat otsikoi tällä viikolla analyysinsä näin:
Suomelle on siis tarjolla velkamarkkinoilla kenties kaikkien aikojen paras diili. Lainarahan riskit ovat niin alhaalla, että lainaa ottamalla voisi ainakin teoriassa tienata. Diilin on siis vaikea kuvitella enää tästä paranevan.
Silti poliitikot eivät halua lainaa. Miksi?
Yleensä perusteluna vedotaan ikääntymisen tuomiin kuluihin, huoltosuhteen heikentymiseen ja epävarmuuteen siitä, lähteekö Suomen talous lainkaan roimaan kasvuun.
Tulevaisuus on niin epävarma, että sitä ei kannata rakentaa lainan
'''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''
varaan, sanotaan.
''''''''''''''''''''''''''''''''''
Paitsi jos olet opiskelija.
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨
Vastaukset 8
Vanhimmat
Velkaantuminen on vastuutonta ja Suomen pitää välttää sitä viimeiseen saakka. Kaikenlainen velka-ajattelu pitää jättää taakse. Paitsi jos olet opiskelija.
Tämä loistava diili ei kelpaa Sipilälle, mutta opiskelijat pitää pakottaa siihen!
Mikä opiskelijaviha!
Vai niin
Opettaja jyrähtää Grahn-Laasosen kokeilusta: "Pian koulun voi suorittaa oppimatta maailmansotia tai evoluutioteoriaa"
Sunnuntai 6.3.2016 klo 17.26
Aineopettajaliiton varapuheenjohtajan mukaan opetusministerin lanseeraamassa kokeilussa lukion voi suorittaa opiskelematta lainkaan esimerkiksi historiaa, biologiaa ja yhteiskuntaoppia.
Tuo Stubbin nostama ministeri
Gran-Laasonen ei ymmärrä mitä puhuu.
Kyllä ainakin seitsemänkymmenluvulla opiskelijan piti ottaa velkaa, jos kotoa ei rahaa saanut.
Nyt ne velat lienee maksettu ja opiskelijat työelämänsä tehneet. Hyvin ovat pärjänneet.
Nyt sitten opiskelijat vinkuvat kuin pistetty sika, jos eivät saa täysin tuettua opiskeluaikaa. Eivät ilmeisesti edes halua tehdä mitään toimeentulonsa eteen.
Ne entisajan opiskelijat velkansa maksaneina ja kovasti työtä tehneenä ovat nyt hyvin ansaitulla eläkkeellä. Mutta nyt nämä nykyopiskelijavinkujat tahtovat ajaa eläkeläiset kurjuuteen, jotta heille jäisi mahdollisimman paljon entisjan opiskelijoiden työelämässään tienaamaa rahaa, joka perusteettomasti on taitetun indeksin kautta kartuttunut eläkerahastoihin. Ne rahat siellä rahastoissa on pääosin niiden tienaamia rahoja, jotka ovat nyt vanhuuseläkkeellä.
Voisi melkein kysyä, että kuka haluaa elää toisten rahoilla?
Nykyeläkeläisillä on toivomus, että puolet eläkerahastojen tuotosta käytettäisiin taitetun indeksin palauttamiseksi alkuperäiseksi. Silloin edelleen karttuisi eläkerahastot mutta vain hiukan hitaammin. Periaatteessa niiden ei tarvitsisi karttua ollenkaan.
Aikoinaan kun taitettu indeksi eläkkeisiin tehtiin, niin tarkoituksena oli rahoittaa suurten ikäluokkien eläkkeet. Nyt suuret ikäluokat ovat eläkkeellä, niin sitä kerrytettyä rahaa ei käytetäkään siihen alkuperäiseen tarkoitukseen, vaan pelkästään annetaan tuottonsa kautta edelleen lisääntyä. Kenelle ne rahat sitten loppujen lopuksi menevät?
Jos vaikka ei olisi yhtäkään työtätekevää eläkevakuutusmaksua maksamassa, niin silti tuo mielettömän suuri rahasto riittäisi 50 vuodeksi. Käytännössä sellaista tilannetta ei Suomeen koskaan tule, vaan aina löytyy sen verran työssä käyviä, että tuo 50 vuotta muuttuukin 500 vuodeksi. Käytännössä siinä kuitenkin käy niin, että kaikki tuollaiset systeemit on jo aikapäiviä ennen lakkautettu, ennen kuin tuon eläkerahaston pääomaan on edes koskettu. Silloin se lienee jotain muutaman kymmenen tuhannen miljardin luokkaa.
Niin, että älkää vinkuko.
Hei, kuulepas: NYT ei saa työtä! - Millä maksat velan työttömänä?
Meidänkin aikana oli lamaa, ja työttömiäkin,
mutta tää on jotain muuta nyt lasten kohdalla!
Olet liiankin oikeassa.
Mutta ehkäpä osasyynä työttömyyteen onkin se, että verokuorma on liian suuri, josta johtuu, että palkasta jää liian vähän elämiseen. Siis pieni palkka ei riitä elämiseen. Työnantajat kyllä työllistäisivät ainakin jonkin verran enemmän, jos palkkakustannukset eivät kipuaisi liian suuriksi.
Sosiaaliturva kaikkineen pitää pystyä kustantamaan veroista, joten verotuksen täytyy olla riittävää. Jos sosiaaliturva vaatisi vähemmän rahaa ja todella moni muukin asia, joita verotuksesta maksetaan, niin verot voisivat olla pienempiä. Jos verot olisivat pienempiä, niin työnantajan maksama palkkakin voisi olla pienempi jne.
Eli jos tukia ei nykyisessä mittakaavassa olisi, niin veroja ei tarvitsisi kerätä niin paljoa. Toisaalta, myös kulttuurin ja urheilun tukeminen voisi olla pienempää ja ehkäpä monia muitakin verotuloilla maksettavia asioita voisi tarpeettomana karsia.
Kaikki nuo asiat yksittäisinä ovat pieniä, mutta yhdessä niillä voisi olla jo merkitystä.
Pitäisi löytää vastaus kysymykseen, että miksi Suomessa on niin vähän työtä tarjolla? Onko Suomi jo niin valmis maa, että siellä ei tarvitse tehdä enää mitään? Vai onko Suomessa niin kallis työvoima, ettei tekeminen täällä kannata?
Vai onko työnantajapuoli muuttunut entistä ahneemmaksi?
Vai mikä kumman syy työpaikkojen pulaan on syynä?
Muuten miksi pitäisi tukea opiskelijoita kouluttautumaan työttömiksi?
Jos jo lähtökohtaisesti koulutuksen lopputulema on työttömyys, niin on todella paukkujen tuhlaamista kouluttaa, ainakaan verovaroin, ketään.
Luulen kuitenkin, että ei kai kukaan kouluttaudu ajatellen päätyvänsä työttömäksi.
Jos kouluttautuu johonkin työhön, niin kyllä silloin täytyy olla varaa maksaa edes jotain koulutuksestaan.
Ei kai kukaan kouluttaudu vain kouluttautumisen vuoksi.
Kyllä työttömänä pärjää ilman koulutustakin.
Olen näissä asioissa nimimerkin AkanUkko linjoilla. Velaksi opiskeltiin ennenkin ja vaikka työmarkkinat olivat pitkiäkin aikoja tukossa, niin sinniteltiin, selvittiin ja velatkin maksettiin. Me juuri tähän ikäryhmään kirjoittelevat tiedämme, minkälaista se oli, kun suuret ikäluokat olivat täyttäneet kaikki vakanssit ja meillä nuoremmilla näytti olevan seinä edessä.
Nykyinen opiskelijasukupolvi on kasvanut kummallisessa arvokuplassa, tai kasvattanut sellaisen itselleen. Kaiken pitäisi olla mahdollisimman riskitöntä ja turvattua jopa keski-ikään saakka, paitsi silloin kun on aika rakastua, rakentaa pesää ja ottaa asuntolaina. Silloin ei olla köyhiä, eikä kipeitä, eikä pelota moninkertainen velkaantuminen opintolainaan verrattuna. Ainahan voi mennä vaikka Valintatalon kassalle, sanovat. Sen sijaan sinne ei voi mennä opintolainen vuoksi. Sellainen on nuoren aikuisen logiikka nykyisin.
Opintolaina on Suomen turvallisin, joustavin ja melkein halvin laina. Joten AkanUkkoa lainaten: "älkää vinkuko".
Grahn-Laasosen kokeilusta: "Pian koulun voi suorittaa oppimatta maailmansotia tai evoluutioteoriaa"