mikä on sopiva resoluutio 22tuumaselle näytölle??
resoluutio
lalime
7442
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
ja kun mulla on radeon 9600xt 128mb.niin kannattaako color quality olla medium(16bit) vai highest(32bit)?
Riippuu tuo resoluutio siitä mihin näyttösi pystyy, mutta laita nyt niin tarkaksi että näyttää hyvältä. Yleensäkin vaikka olisi pieni näyttö niin 1024x768 on se mistä nykyään lähdetään (kivikauden kavereille
suosittelen 320x200) Sulla niin iso näyttö että laita vaikka 1280x960-1600x1200 ja 32 bitillä saat käyttöön ns. täysväritilan (16,7miljoonaa) 16 bittiä
ei riitä kuin johonkin 65000 väriin. Kyllä tuossa muisti riittää.
Resuluution yksikkö on dpi (dots per inch, eli pistettä per tuuma). Tyypillisiä arvoja ovat 75-100 dpi. Kuvaputken kokoa ilmaistaan tuumissa, kuitenkin siten että se on diagonaalin pituus (etäisyys vas. yläkulma - oikea alakulma). Jokaisella kuvaputkella on fyysinen maksimipixeli-määrä mitä ei voi muuttaa. Jos esim. pienennät resoluutiota, kone ainoastaan muuttaa vierekkäisiä pixeleitä samanvärisiksi. Tähän loppui teoria-osa.
Aseta resoluutio mahdollisimman suureksi, ellei teksti ym silloin tunnu liian pieneltä.
Värisyvyydestä tämän verran. 8 bitin värisyvyys (256 väriä) aiheuttaa karheutta kuvassa, eteenkin valokuvissa (peligrafiikassa ym laadunmenetys on olematon tai pieni). 16 bitin (65000 väriä) ja 32 bitin (16 milj väriä) välillä ero on hyvin pieni. Tällöin täytyy myös muistaa että kaikki kuvaformaatit eivät sisällä 32 bittistä väri-infoa (eivät välttämättä edes 16 bittistä). Jos kuvassasi on 8 bitin värisyvyys (256 väriä) se näyttää täysin samanlaiselta oliko kuvaputkesi värisyvyys mikä takansa. Liikkuvissa kuvissa, 3-D grafiikassa (niin kuin peleissä, elokuvissa) suurempi värisyvyys hidastaa näytön päivitystä ja kuvasta voi tulla nykivä. Eli lyhyt vastaus pitkän selityksen jälkeen: aseta värisyvyys 16 bittiä (medium)!
näkyy ero 16 ja 32 bitin välillä. Eli 32-bittiä käyttöön.
Resoluutio tarkoittaa suomeksi erotuskykyä. Dpi-luvuilla mitataan yleensä tulosteiden tarkkuutta.
Ja näyttöjen ja niiden sovitinten yhteydessä resoluutiolla on aina tarkoitettu sitä miten monta pistettä mikäkin laite kykenee erottamaan, tai käsittelemään.
Esimerkiksi digitaalisille kuville ei voida määritellä arvoa dpi, sillä niillä ei ole mitään fyysistä kokoa. Ne voidaan kutistaa millimetrin levyiseen neliöön tai laajentaa hehtaarin kokoisiksi.
Eli vasta tulostetulla kuvalla on dpi-arvo. Kuvan koko määräytyy resoluution ja asetetun dpi-arvon mukaan.
Tai kääntäen dpi-määräytyy resoluution ja asetetun koon mukaan.
Näytöillä toki on fyysinen koko, ja siten on myös mahdollista määrittää niiden näyttötarkkuus, eli dpi-arvo. Mutta on paljon helpompaa käsitellä näytön resoluutiota. Eli sitä kuinka monta pikseliä ruudulle saa. Kun näytöt ovat kuitenkin melkein saman kokoisia.
Oikeastaan paras resoluutio on semmoinen mikä näyttää "kivalta"... Kyllä nykykoneet ovat sen verran tehokkaita, että jos ei kyse ole pelikäytöstä, niin kyllä ihan mikä tahansa resoluutio käy. Ja jos grafiikka vaikuttaa tökkivän, niin sitten voi kokeilla resoluution säätämistä alaspäin.
Värit laittaisin niin hyviksi kuin saa. Minun mielestäni niistä ei kannata tinkiä... Mutta tämä on vain minun mielipiteeni.
...uudestaan. Ei siinä mitään virheitä ole ja oletin että kaikki tietävät että resoluutio on suomeksi erotuskyky.
"käytetään tavallisesti tulostuksien tarkkuuden määrityksessä". "Ei voida määrittää ennen tulostusta..." Bullshit!
Kuvaputkesi (riippumatta onko sinulla litteä puolijohhdekiteisiin perustuva matriisi tai vanhempi CRT-putkinäyttö (jossa on vastaava metalliverkosta koostuva matriisi putken sisäpinnalla)koostuu rajallisesta määrästä selkeistä kuvapisteistä (dots tai pixel). Ellet usko, ota luppi tai hyvä suurennuslasi niin eiköhän tosi-asia menee sinullakin perille.
Kuvaputkellasi on myös tietyt fyysiset mitat (voidaan ilmaista sentimetrinä tai tuumina tai poronkusemina (=650 m). Ellet usko, hae mittanauha niin yllätyt.
Eli
erotuskyky= (pisteiden lukumäärä[dots])/(pituusyksikkö[inch])
Koska tiedät miten monta pistettä sinulla on esimerkiksi vaakatasossa ja pystyt mittaamaan kuvaputkesi leveyttä, pystyt myös laskemaan kuvaputkesi erotuskykyä tai resoluutiota M.O.T.
Samaa koskee printtereitä, kännykkänäyttöjä jne (ja telkkareita, mutta vain pystysuunnassa koska näissä käytetään juovapyyhkäsytekniikka).
Sinun filosofoinnissa sekoitat jatkuvasti kaksi käsitettä: Kuvakoko (esim.400x600 pixeliä) ja erotuskykyä (dpi)
Kuvakoko on se arvo joka ilmoitetaan esim digikameroissa. (Vaikka zoomaisit miten vaan, tämä arvo ei muutu, johtuen kameran LCD:n erotuskyvystä). Kuva sisältää tietyn kiinteän määrän pixeleitä (informaatiota) joilla ei ole mitään tekemistä resoluution kanssa. Jos tulostat kuvan niin pienenä että tulostuslaitteen (printterin tai kuvaputken) resololuutio ei riitä toistamaan kuvan kaikki pixelit niin pienellä pintaalalla, menetät infoa kuvasta. Jos taas suurennat kuvan ("hehtaarikokoiseksi") eli tulostuslaitteen resoluutio on suurempi tai yhtä suuri kun kuvan toistoon tarvitaan, et menetä mitään infoa kuvasta, mutta et möyskään saa mitään uutta infoa, kuva tulee vain karkeammaksi.
Mieti nyt näitä asioita rauhassa, eiköhän ne selviää pikkuhiljaa.
Voisit myös nöyräästi pyytää anteeksi että vahingossa tuli kirjoitettua vähän puppua ;)
"Voisit myös nöyräästi pyytää anteeksi että vahingossa tuli kirjoitettua vähän puppua ;)"
Mitä jos kuitenkin itse pyytäisit anteeksi omia virheitäsi.
"Kuvaputkellasi on myös tietyt fyysiset mitat"
Olenko minä sitä kiistänyt?
Luepa uudestaan:
"Näytöillä toki on fyysinen koko, ja siten on myös mahdollista määrittää niiden näyttötarkkuus, eli dpi-arvo. Mutta on paljon helpompaa käsitellä näytön resoluutiota. Eli sitä kuinka monta pikseliä ruudulle saa."
Eli näytöllä on toki omat dpi-arvonsa. Mutta näytönohjaimilla ei ole. Sillä näytönohjaimen lähettämällä kuvallisella informaatiolla ei ole fyysistä kokoa lainkaan. Mutta siitäkin huolimatta näytönohjaimilla on resoluutio. Mutta näytönohjaimen lähettämällä informaatiolla tai signaalilla, miksi sitä sitten haluaakin kutsua ei ole dpi-arvoa, sillä sillä ei ole fyysistä kokoa. Näytön pinnalle tulostetulla kuvalla toki on koko, ja siten myös dpi on laskettavissa, mutta yleensä sitä ei tehdä. Tämä johtuu varmaankin paljon siitä, että näyttö joutuu toimimaan yhdessä näytönohjaimen kanssa, ja on selkeämpää että näiden tarkkuudesta käytetään samoja termejä. Eli puhutaan vain erotuskyvystä.
Tulostimet ja painokoneet ovat sitten ihan toinen asia, ja kuvaa tulostettaessa yksi tärkeimmistä säädöistä onkin dpi. Dpi-luvun avulla digitaaliselle kuvalle määritellään fyysinen koko.
Samalla resoluutiolla saadaan eri tarkkuuksia käyttämällä eri kokoja, tai erisuuruisia dpi-arvoja.
"Kuvakoko (esim.400x600 pixeliä)"
Tuo ei ole kuvakoko. Vaan resoluutio. Tosin joissain piirrustusohjelmissa voidaan määritellä kuvan koko myös pikseleinä, mutta siinäkin tapauksessa on huomattava, että silloin se "kuvankoko" kertoo vain sen, että kuinka paljon informaatiota kuvaan mahtuu. Ei sitä minkä kokoinen se kuva on.
Kuvan kokoa mitataan pituuden yksiköillä, ja digitaalisilla kuvilla ei ole mitään leveyttä tai korkeutta, ennenkuin niille annetaan jotkut mitat. Kun digitaaliselle kuvalle sitten annetaan fyysiset mitat, niin samalla määritetään niiden dpi.
""Ei voida määrittää ennen tulostusta..." Bullshit!"
No kun kerran voit määritellä sen dpi-luvun myös vaikkapa 1024 pikseliä leveälle ja 768 pikseliä korkealle kuvalle... Ei taida onnistua. Ei ilman mitään tietoa siitä millä sitä kuvaa katsotaan, eli siitä minkä kokoisena se kuva tulostetaan.
Ja tässä voisin huomauttaa, että ATK-terminä "tulostaminen" ei välttämättä tarkoita sitä mitä printteri tekee, sillä myös näyttö on tulostuslaite.