Eräältä asiantuntijalta kysyttiin kerran, että mikä olisi paras asia, minkä vanhemmat voivat lapsilleen suoda. Vastaus oli "että vanhemmat pysyvät hengissä".
Olen samaa mieltä, lapset tarvitsevat vanhempiaan elossa. Miksi siis riskeerata elämä matkustamalla maihin, jossa on terrorismin tai luonnonkatastrofin uhka.
Ja joo joo, kyllähän Suomessakin voi kuolla onnettomuuksissa. Harvemmin kuitenkin maanjäristysten tai terroristien takia.
Turvatkaa oma ja lastenne elämä välttämällä turhia riskejä.
Olen samaa mieltä, lapset tarvitsevat vanhempiaan elossa. Miksi siis riskeerata elämä matkustamalla maihin, jossa on terrorismin tai luonnonkatastrofin uhka.
Ja joo joo, kyllähän Suomessakin voi kuolla onnettomuuksissa. Harvemmin kuitenkin maanjäristysten tai terroristien takia.
Turvatkaa oma ja lastenne elämä välttämällä turhia riskejä.
Vastaukset 16
Vanhimmat
kotiinsa on moni kuollut..eli koti on tosi vaarallinen paikka, älkää olko kotona
Niin, kodistahan tekevät useimmiten vaarallisen känniset miehet, jotka tappavat lähellä olevia tai tuikkaavat paikan tuleen.
Riskinhallinta kannattaa.
koti on todennäköisin paikka joutua tapaturmaan?
Syyllistetään siis vanhemmat, jotka eivät vieneet lapsiaan pois kotoa matkalle, jos kotona jotain sattuu - vai?
Myönnän kyllä, että esim. Kuopiossa riski kuolla tsunamin uhrina on aika pieni.
Ei niitä ole Thaimaassakaan 300 vuoteen ollut, joten aika huonoa "tuuria" siis.
Kannattaa perehtyä maantieteeseen sen verran, että tietää, missä mannerlaatat menevät. Itse en esim. koskaan lähtisi Kaliforniaan, jonne on jo pitkään ennustettu tuhoisaa järistystä. Tulkoon se sitten nyt tai 300 vuoden päästä, enpä menisi testaamaan.
Krakatau aiheutti noin 30 metrin hyökyaallon
olemassa. Joka paikassa vaanii vaara. Kotona , kauppareissulla ....
Ei kai koko maailma nyt ihan samanlainen ole? Jossain paikoissa kai on enemmän riskejä ja vaaroja kuin toisessa?
tulla samanlaiseksi kuin useimmat tänne kirjoittavat jos on kotona "pöntössäkasvatettu"
"pöntössä kasvatettu" kuin kuollut.
ehkä omasta mielestä
oli oikein älyn riemuvoitto tuokin vastaus.
Se, mitä yritin sanoa, on: elämä on hauras. Itse suhtaudun siihen niin, että en matkusta vaara-alueille. Kukaan ei varmasti osannut ennustaa Aasian katastrofia, mutta sen sijaan Aasian muut tietyt vaarat ovat varmasti olleet tiedossa. En itse veisi jälkikasvuani niiden riskien ääreen.
Kuolema tulee itse kullekin jollain tapaa, voi vaikka suoni katketa aivoista ensi yönä. Sitä vaan en ymmärrä, miksei saa yrittää pitää kuoleman tuloa vähän kauempana välttämällä turhia riskejä.
Maailma globilisoituu.
Mikäli haluat, että lapsesi 'katsoo vain saunan ikkunasta, ja sekin oli metsään päin', niin pidä lapset kotona.
Mikäli haluat suoda lapsellesi kokemuksia muista kulttuureista, jotta heista kasvaa suvaitsevia tulevaisuuden suomalaisia, vie he ulkomaille.
-tietenkin tämä on varallisuuskysymys.
Suomalaisten matkanjärjestäjien matkakohteet ovat erittäin turvallisia, kunhan vähän katsoo mitä suuhunsa laittaa eikä iltaisin pörrää kännissä kujilla.
Lapset nauttivat suunnattomasti rantalomista! Se on heille elämys.
Tästähän voi olla monta mieltä.
Lapseni on kerran käynyt ulkomailla, erittäin hyvin kokemuksin.
Siltikään en ymmärrä, miksi pitäisi matkustaa kauas saamaan "kokemuksia". Tunnemme aasialaisia, etelä-amerikkalaisia ja brittejä, ihan täältä kotoa käsin. Suurimpia ihanuuksia ovat olleet Suomen uskomaton kesä ja esim. Koli.
Se on sitä laatuaikaa, ja mitä kauemmas sen "laadukkaampaa" (aikuisille eiku niille lapsilleko?)
Keitä te olette te tynnyrissä kasvaneet:
pilailijoita, sairaita, pitkäaikaistyöttömiä tai kovassa lääkityksessä olevia?
Kukahan siteeraamasi asiantuntija mahtoi olla?
Kokemuksesta voin kertoa, että kenenkään vanhemmat eivät pysy hengissä.
Kenenkään lapset eivät pysy pesässä.
That´s life laulaa Frank Sinatra. Niin se menee!