Koirani vanki

Olisiko koirarakkaan eläkeläisen, 4H:n tai jonkin harvoilla luennoilla käyvän opiskelijan koiranhoitoavusta apua? Vanhalle koiralle lopetus on armollisempi kuin ties minkälaiseen uuteen kotiin joutuminen...

Mitä rotua tai siis etupäässä kysyn minkä kokoinen koira
Onko terve
Älä nukuta jos terve kyllä halukkaita ottajia tai hoitajia löytyy netistäkin
Voimia

Luultavasti olet itse opettanut koiran siihen,ettei se ole koskaan yksin,ja että kotiin tullaan takaisin jos se haukkuu tai vinkuu perään.Minkä tahansa koiran saa toimimaan noin.Toinen vaihtoehto, on opettaa koira olemaan yksin.Olla välittämättä joka haukusta, niin se lopettaa sen.Noin vanhaa koiraa, joka on oppinut että sen haukusta takaisin tullaan, eikä koskaan ole yksin, onkin vaikeampaa saada enää yksin oppimaanolemaan.Kysy asiaa joltain koiran kouluttajalta, jos osaisi neuvoa miten pikkuhiljaa koira oppisi yksinoloon.Noin vanhaa en laittaisi kiertoon minäkään.

Tuskin hän tottuu enää uuteen kotiin. Toki voit laittaa ilmoituksen "apula lemmikkipalstalle" tai "tori.fi" palstalle, molemmissa sekä myydään että annetaan koiria ja muita lemmikkejä.

Ongelmakoiran eteenpäin antaminen ei ole hyvä juttu, varsinkaan tuon ikäisen. Voithan tietysti kysellä eri sivustoilla, oisko esim. työtöntä tai eläkeläistä pariskuntaa, joka pystyisi koiran ottamaan. Kunhan et salaa ongelmaa. Lopettaminen on yksi ratkaisu. Eihän koira siitä kärsi, mutta oman mielesi kanssa varmaan rankka päätös. Harva suunnittelee koiraa ottaessaan, että minäpä teenkin tästä ongelmakoiran, mutta tilanteeseen vain päädytään. Pitää myös armahtaa itseään, olemme ihmisiä ja teemme virheitä myös.

Tätä neuvoa et tietenkään rupea nyt vanhan koiran kanssa kokeilemaan, tai sinulla on kaksi ongelmaa edessä. Kahden koiran pitäminen on aika hyvä juttu. Silloinhan ei jäädä yksin vaikka ihmiset, eli osa laumasta poistuu.
Tosin... vanha koirasi taatusti opettaisi uudelle omat pahat tapansa. Älä siis "kokeile" tätä!
Jos todella aiot pistää koirasi kiertoon :-/ mieti pitäisikö sen päästä hiljaiseen kotiin viettämään vanhuuttaan tai huutamaan jälkeesi lopun ikänsä. Tai pitäisikö sen päästä kotiin jossa se ei koskaan ole yksin hetkeäkään! Missäs semmoinen paikka olisi? Kuka edes ottaa silmäpuolen ja vanhuksen.
Huusholli jossa on jo koira ja että ne tulevat takuuvarmasti keskenään toimeen. Voipi olla vanhalla koiralla kovat ajat edessä teetpä sitten miten päin vaan.

Kannustan löytämään kodin joka esim ok talo ja eläkepariskunta tai miksei lapsiperhekin jos aina joku kotona
Ei saisi lopetta elämäniloista kyllä ne sopeutuu

mikään sitruunapanta/tai ultraäänipanta auta. Sitruunapanta ruiskuttaa kuonolle, kun koira haukkuu/ultraäänipanta päästää korkean koiran kuultavan äänen, joka hiukan ärsyttää koiran korvia. Eka koittaisin noita ennenkuin luopuisin,tai veisin lopetettavaksi. Tuskin sellaista ihmistä/kotia edes löytyy missä koira ei joudu olemaan yhtään yksin. Omakotitalossa haukku ei tietysti häiritsis naapureita.

Pari vuotta kestät vielä ja yrität tosissasi kouluttaa sitä mahdollisimman paljon (kouluttajat, omat harjoitteet jne.). Ei siitä ainkaan haittaa ole kun tilanne on tuo. Kaveria ei noin vain jätetä vaan siitä pidetään huolta loppuun asti eikä heivata minnekään jonkkaan tai anneta jollekin urpolle. Sitten kehitellään omassa päässä hiljainen hyväksyntä, että näin sen kuuluikin mennä ja itketään perään...Vuokraat vaikka viimeisenä keinona jonkun okt talon missä saa rauhassa toteuttaa itseään. Kyllä hätä keinot keksii.

Lemmikki otetaan koko sen eliniäksi.Ja se kannattaa opettaa tavoille, niin ei sitten tule ongelmia.Jos on vaikeaa, niin muistappa seurraavaksi, kun mielit eläintä, ei ehkä kannatakkaan ottaa.Voi mennä vaikeaksi taas....

En laittaisi ihan helpolla noin vanhaa enää kiertoon. Ensinnäkin, ne kunnolliset ihmiset on vähissä, jotka tuon ikäisen ottaa. Kaikki tietää, että se loppu on lähellä jopa vuodessa, koska 10-vuotias koira on oikeasti kohta vanha. Itse esimerkiksi epäilen välittömästi, että jassoo, koira on helvetin sairas ja ongelmallinen ja nyt kun se on vanha eikä enää palvele, se lykätään kiertoon, että vältytään vastuulta, lopettamiselta jne. Että suhtaudun todella epäluuloisesti vanhusten kierrättämiseen. Niinhän ihmiset tekee toisilleenkin: vanhukset laitoksiin, rahat pois ja hoito on mitä sattuu helevettiä. Mitä väliä, kun toinen on vanha.
Lisäksi jokainen, jolla on oikeasti koirakokemusta tietää myös, että jos se tuohon ikään on haukkunut, se ei lopeta.
Jos siis löydät oikeasti maalla asuvan vaikka vanhemman parinkunnan (joille vanhempi koira saattaa sopia ja joista ainakin toinen on eläkkeellä), joilla on koirakokemusta, niin koira pääsee kotiin, missä sen haukunta ei haittaa, ja sille on aikaa. Mutta tämä vaatii sinultakin sitä, että menet itse katsomaan, missä he asuvat, miten he asuvat jne. Ja teet huolellisen luovutussopimuksen. Mutta minusta kannattaa etsiä myös tuttujen kautta, ihmisistä jotka tuntee: miten olisi yhteishuoltajuus, kummikaveri? No, jos tunnet ketään esim. eläkeiässä, saatat löytää ihmisen joka on jo kotona, ja haukunta ei haittaa. Kysele siis muualtakin kuin jostain apulasta. Jos todella siis hyvä kodin aikoo saada, niin se on isompi vaiva.

Vaihtoehtoina itse näkisin myös koirakaverin etsimisen. Itsekin olen tarjoutunut avuksi, koska minulla on koira ja se kaipaa seuraa, mutta en halua toista koiraa. Kun koira saa paljon seuraa, sen ahdistus vähenee. Olisiko sille ketään, mistä voisit löytää koirakaverin ketä nähdä riittävän usein vanhusten leikkituokion merkeissä? Itse et ilmeisesti halua toista koiraa? Aivojumppa vähän väsyttäisi ja vanhaakin voi viedä koirakouluun. Eroahdistusta joskus helpottaa yksinkertaisesti väsymys.

Feromonipanta, radio päälle, rajattu tila, koirakaveri, aivojumppaa (terveyden mukaan).

Koirasi alkaa olla sitten jo oikeasti vanha. Lopettaminen on edessä joka tapauksessa muutaman vuoden päästä. Anteeksi suorasukaisuus, mutta koirat kuolee keskimäärin 10-15 vuoden ikäisinä. Sinuna miettisin myös sitä, että vaikka lopettamisen ajatteleminen on tuskaista, sinä lykkäät nyt sen vastuun jollekin toiselle ja jätät koirasi muille sen viimeisinä vuosina. Onko se sitten yhtään parempi? Tarkoitan että etkö sitä paria vuotta voi vielä kestää? Mitä sitten jos se haukkuu, voisiko sille tosiaan tehdä jonkun rauhoittavan CD:n niitähän myydään ainakin... jossain, siis kun siihen on CD:t feromonit, lääkärin lääkkeet jne. niin ehkä se pari vuotta menisi, kun vähän panostaisi, vielä kerran? Sitte jos sattumalta tulee eläkekoti missä se on todella onnellinen ("mummola") ja pääsette sopimukseen, niin sitten annat sinne.

mua ihmetyttää, että koira on jo 10 vuotias ja sinä asut sen kanssa kerrostalossa, niin miten olet pärjännyt jo 10 vuotta tuon haukunnan kanssa, jos muutama vuosi vielä lisää on liikaa. Vai oletteko vasta myöhemmin muuttaneet kerrostaloon ja koira vasta siellä alkanut metelöimään.

Siinä olet tietysti oikeassa, että ihmisen pitää käydä kodin ulkopuolellakin (töissä, opiskella, kaupassa jne.). Eikä koira saisi niitä estää. Tietysti kannattaa koittaa kouluttaa sitä ja aloittaa ihan lyhyillä poissaoloilla esim.poistumalla vaikka rappukäytävään ja tulemalla takaisin ennenkuin koira alkaa haukkumaan. Ovea ei tietysti avata ennenkuin koira on hiljaa. Muuten se luulee saavansa sinut haukunnalla takaisin.

Lisäksi hellyyden osoitukset mahdollisimman minimiin ja kaikki lellimiset. Korkeintaan muutama rapsuttelutuokio päivässä ja nekin sinun aloitteesta ja lopetus myös sinun aloitteesta. Jatkuvaa leikkimistä kannattaa myös välttää. Liikuntaa pitää tietysti olla ja jotakin makupalan piilotusta aivotyöksi. Sekin olisi hyvä, jos koira nukkuisi erillään sinusta, näin se oppii, että ei maailma kaadu, vaikka et ole kokoajan paikalla ja hyysäämässä sitä.

Olisin voinut kirjoittaa tämän itse puoli vuotta sitten. Joskin meidän neidillä on ikää vasta 3 vuotta. Perhevapaiden jälkeen kun palasin töihin, alkoi hirvittävä möykkä aamuisin koiran jäädessä yksin (jos lähdemme esim kauppaan töiden jälkeen, tätä ei tapahdu). Naapurit raportoivat, että haukkuminen kesti lähes taukoamatta koko päivän. Illalla olikin sitten hiljaista, kun ääni oli käheänä....

Ratkaisuja kokeiltiin vaikka ja mitä, mutta toimiva yhdistelmä oli, että hankittiin ultraäänihaukunesto laite (ei panta), joka laitettiin eteiseen, eli sinne missä koira haukkuu. Siihen lisäksi feromonisuihke, jota laitetaan ennen lähtöä koiran petiin (oli ohjataan oikeaan paikkaan rauhoittumaan). Ja samalla aloitettiin yksinolon harjoittelu JA perustottelevaisuuden kertauskurssi.

Koiralla pitää opettaa oikea tapa toimia ja tehdä se helpoksi. Kotiin jäämällä vangiksi et tee palvelusta koirallesi.

Toivon sinulle voimia ja hyvää ratkaisua koirasi kanssa uskon että lepoviikonloput hoidosta auttaa ja vietätte virllä hyvät pari vuotta Valoa iloa ja rakkautta

Feromonipanta on rauhoittanut koiraa ja en ota koiraani öisin enää sänkyyn nukkumaan ollenkaan ja huomiota annan vähemmän ja olen myös ruvennut tekemään niin että kun touhuan olohuoneessa/keittiössä jotain niin laitan koiran makuuhuoneeseen omalle pedille/paikalle ja huoneen ovi kiinni niin sen ei tarvitse koko ajan peräss kulkea ja ollaan näin myös tavallaan erossa :) työpäivän ajaksi en ole uskaltanut jättää yksin vaan isäni on ottanut koiran hoitoon... Mutta yksinolo harjoituksia olen tehnyt ja ei ole haukkunut ja kaupassakin olen käynyt ilman haukkumista, ehkä tämä tästä pikku hiljaa :)

Tuollaista koiraa on turha enää opettaa, se kannattaa lopettaa.

mistä tiedät että koira haukkuu koko sen ajan kun olet poissa? jos et ole varma kysy naapureiltasi!

en ole mikään expertti tässä eroahdistus asiassa mutta kokeilisin tätä:

aloita alusta että jätä se vain vähäksi aikaa yksin kun se on väsynyt. kun tulet kotiin et huomioi mitenkään. ramppaat vaan edes takas ulkona ja sisällä (5min tauko ehkä)niin ei se jaksa enää välittää niin paljoa (kuvittelisin näin).

kokeile ja kerro miten meni

mutta jos oikeasti mikään ei toimi niin ottaisin yhteyttä koirankouluttajaan