Älkää seotko isännöitsijät!

Tähän vuodenaikaan kannattaa pitää mielessä se, mikä on normaalia ja mikä on epänormaalia. Ei tehdä epänormaalista normaalia. Tasapainoiseen ja kestävälle pohjalle rakennettuun elämään kuuluu asioita eri elämän osa-alueilta. Elämä on kuin ruokaympyrä. Terveellistä on syödä kohtuullisesti kaikkea. Ei ole terveellistä, jos elät hiilihydraateilla, vaikka siihen ei heti parin ensimmäisen vuoden aikana kuolekaan. Se vaan ei pideämmän päälle ole terveellistä! Ei ole terveellisä tehdä vain työtä: 12 tunnin työpäivää, 6 päivää viikossa. Ei normaalia, eikä terveellistä.

Suomessa normaalia on tehdä 40 tunnin työviikkoa.
Normaalia on pitää vuosilomalain mukaiset lomat (5 viikkoa vuodessa).
Normaalia on, että työviikossa on keskimäärin kaksi vapaapäivää. Vapaapäivä ei tarkoita sitä, että silloin tehdään töitä. Eihän sellainen ole vapaapäivä!

Eikö provosoimatta voi todeta, että jos 8 tunnin työpäivä ja 40 viikkotuntia ei riitä työtehtävien hoitamiseen (noin keskimäärin), niin jossain on vika?

Pitkäaikainen altistuminen stressille eli haitalliselle työkuormitukselle ilman riittävää palautumista saattaa aiheuttaa työntekijälle ja yhtä lailla yrittäjälle itselleen terveysongelmia.

Yksilöllä haitallisen stressi voi johtaa työuupumisen ja jopa masennukseen ja ajaa ihmisiä pois työelämästä. Työuupumus ilmenee voimakkaana kokonaisvaltaisena väsymyksenä, kyynisyytenä ja vähentyneenä henkilökohtaisena sitoutumisena työhön. Joka toinen työuupunut masentuu. Masennus ilmenee vakavana ja pitkäkestoisena mielialan laskuna, mielenkiinnottomuutena, voimakkaana väsymyksenä, aiheettomina syyllisyydentunteina, ruokahalun muutoksina, uniongelmina ja itsetuhoisina ajatuksina.

Isännöitsijälle luopuminen on päivän sana. Kiireettömyyden ja vapauden tunnelmaa ei saavuteta tekemällä asioita entistä enemmän. Saavutat kiirettömyyden vain siten, että elämässäsi on vähemmän huomiota vaativia asioita. Toisin sanoen luopumalla.


http://transformationone.com/wp/wp-content/uploads/2012/05/TO_LBW-680x680.png

Tuossa tasapainoisen elämän "ruokaympyrä". On helppo huomata, että TYÖ on vähättelemättä vain 10 % elämästä, eikä se sen enempää voi ollakaan. Muutoin se alkaa varastaa tilaa muilta yhtä tärkeiltä asioilta.

Onhan kaikilla isännöitsijöillä kirkkaana mielessä se, että TYÖ on tosiaan vain 10 % tasapainoisesta elämänpyörästä? Kaikille tapaamilleni isännöitsijöille asia ei vaikuta ihan selvältä.