Seuraava aihe on?

Saat tehtäväksi juhlia ja juopotella ensi viikonloppuna.
-Dionysosta kunnioitettiin juhlatilaisuuksilla, joita kutsuttiin orgioiksi tai bakkanaaleiksi. Termit mysteria, telete ja orgia viittasivat kreikkalaisten mysteerien kulttijuhliin, rituaaleihin ja vihkiytymistilaisuuksiin. Dionysoksen rituaalit tarjosivat kreikkalaisille vapautuksen arkipäivästä. Rituaalien päämääränä oli parusia, jumaluuden läsnäolo, jossa itse jumala ja jumaluuden palvoja samaistuivat toisiinsa.

Ateenasta ei löydy todisteita hillittömästä Dionysoksen palvontarituaalista, jota ns. mainadinen myytti edustaa. Ateenassa esiintynyt Dionysoksen palvonta oli luonteeltaan rauhallista. Euripideen mukaan Dionysokseen palvontaan liittyi myös rituaaleja, jotka olivat saaneet vaikutteita "barbaareilta". Pääosaa näissä tilaisuuksissa näyttelivät viinistä hurmioituneet lähes alastomat naiset, mainadit, jotka karjuivat, tanssivat ja repivät kappaleiksi eläimiä.

Puheenjohtaja kirjoitti:

Saat tehtäväksi juhlia ja juopotella ensi viikonloppuna.
-Dionysosta kunnioitettiin juhlatilaisuuksilla, joita kutsuttiin orgioiksi tai bakkanaaleiksi. Termit mysteria, telete ja orgia viittasivat kreikkalaisten mysteerien kulttijuhliin, rituaaleihin ja vihkiytymistilaisuuksiin. Dionysoksen rituaalit tarjosivat kreikkalaisille vapautuksen arkipäivästä. Rituaalien päämääränä oli parusia, jumaluuden läsnäolo, jossa itse jumala ja jumaluuden palvoja samaistuivat toisiinsa.

Ateenasta ei löydy todisteita hillittömästä Dionysoksen palvontarituaalista, jota ns. mainadinen myytti edustaa. Ateenassa esiintynyt Dionysoksen palvonta oli luonteeltaan rauhallista. Euripideen mukaan Dionysokseen palvontaan liittyi myös rituaaleja, jotka olivat saaneet vaikutteita "barbaareilta". Pääosaa näissä tilaisuuksissa näyttelivät viinistä hurmioituneet lähes alastomat naiset, mainadit, jotka karjuivat, tanssivat ja repivät kappaleiksi eläimiä.

Lue lisää

No sehän se, juhlin joka ilta, siksi se tuntui tuo Dionysos oikealta jumalalta!

Eläimiä revin mielelläni kappaleiksi, mutta kunnollisen teurastuksen, riiputtamisen ja paistamisen jälkeen.

Onko parempaa kuin pekoni, sipuli ja kananmuna aamulla kunnon juhlien jälkeen?

he-ma kirjoitti:

No sehän se, juhlin joka ilta, siksi se tuntui tuo Dionysos oikealta jumalalta!

Eläimiä revin mielelläni kappaleiksi, mutta kunnollisen teurastuksen, riiputtamisen ja paistamisen jälkeen.

Onko parempaa kuin pekoni, sipuli ja kananmuna aamulla kunnon juhlien jälkeen?

Lue lisää

Ja lukemiseksi suosittelen Donna Tartt'n kirjaa "Ja jumalat juhlivat öisin", jossa (muistaakseni) keskeisellä sijalla on Dionysos ja bakkanaalit. Ja jos muistini pettää tuosta asiasta, niin siitä huolimatta lukemisen arvoinen teos.

Hienosti kirjoitettu, Kaarne!

Totta kai jumalilla on tämänpuoleinen merkitys, ne auttavat ihmistä niissä asioissa, jotka kuuluvat niiden toimenkuvaan. Ihminen voi siis pyytää vaikka Afroditeltä apua, jos asia kuuluu tämän toimenkuvaan.

Mutta entäpä jos se ei kuulukaan, ja ihminen ei vaan tajua sitä, vaan väen vängällä pyytää apua sellaiselta jumalalta, joka ei pysty siinä asiassa auttamaan. Ihmisten oma järki kun on aika vajavainen. No olisiko siitä syystä sitten keksitty se herra Isojumala, tai joku vastaava Ylin, jolta pyytämällä hän delegoi asian sille kuuluvalle alijumalalle?

Kristinuskossa ja ehkä muuallakin näistä jumalista puhutaan enkeleinä ja arkkienkeleinä?

Henkinen tasapaino on ihmiselle tärkeää. Jos se järkkyy jostakin syystä, ihminen voi sairastua henkisesti tai fyysisesti, tai molempia. Joka tapauksessa olo on silloin huono ja kurja, elämä ei maistu. Käsittääkseni nämä jumaluudet, ihan sama millä nimellä niitä nimitetään, ovat jokaisessa ihmisessä vaikuttavia "voimia", joihin on kyllä mahdollista saada yhteys, ja keinojakin lienee monia, esim. shamanistiset tekniikat, erilaiset ritualistiset ja meditatiiviset toimet, hengen eli ajattelun harjoitus jne.

Monissa primitiivissä uskonnoissa on paljon niitä jumaluuksia. On jumaluuksia joka asioille. Toisaalta ne jumalat ovat hyvin monipuolisia. Niillä on oma luonteensa. Jos kristinuskon enkelit, ja kenties pyhimykset, vastaavat sellaisia jumaluuksia, niin monoteismin ja polyteismin välinen ero kapenee selkeästi. Ehkei sitä eroa niin olekaan.

psykologian.esiastetta kirjoitti:

Hienosti kirjoitettu, Kaarne!

Totta kai jumalilla on tämänpuoleinen merkitys, ne auttavat ihmistä niissä asioissa, jotka kuuluvat niiden toimenkuvaan. Ihminen voi siis pyytää vaikka Afroditeltä apua, jos asia kuuluu tämän toimenkuvaan.

Mutta entäpä jos se ei kuulukaan, ja ihminen ei vaan tajua sitä, vaan väen vängällä pyytää apua sellaiselta jumalalta, joka ei pysty siinä asiassa auttamaan. Ihmisten oma järki kun on aika vajavainen. No olisiko siitä syystä sitten keksitty se herra Isojumala, tai joku vastaava Ylin, jolta pyytämällä hän delegoi asian sille kuuluvalle alijumalalle?

Kristinuskossa ja ehkä muuallakin näistä jumalista puhutaan enkeleinä ja arkkienkeleinä?

Henkinen tasapaino on ihmiselle tärkeää. Jos se järkkyy jostakin syystä, ihminen voi sairastua henkisesti tai fyysisesti, tai molempia. Joka tapauksessa olo on silloin huono ja kurja, elämä ei maistu. Käsittääkseni nämä jumaluudet, ihan sama millä nimellä niitä nimitetään, ovat jokaisessa ihmisessä vaikuttavia "voimia", joihin on kyllä mahdollista saada yhteys, ja keinojakin lienee monia, esim. shamanistiset tekniikat, erilaiset ritualistiset ja meditatiiviset toimet, hengen eli ajattelun harjoitus jne.

Monissa primitiivissä uskonnoissa on paljon niitä jumaluuksia. On jumaluuksia joka asioille. Toisaalta ne jumalat ovat hyvin monipuolisia. Niillä on oma luonteensa. Jos kristinuskon enkelit, ja kenties pyhimykset, vastaavat sellaisia jumaluuksia, niin monoteismin ja polyteismin välinen ero kapenee selkeästi. Ehkei sitä eroa niin olekaan.

Lue lisää

Tuntuu siltä että siellä Lähi-Idässä olisi ollut vähän toisenlainen systeemi, jokaisella kaupungilla oma jumala. En ala väittää tätä totuudeksi, mutta tällaista muistelen lukeneeni. Jahvekin olisi ollut alunperin tietyn kaupungin ja sen temppelin jumala (varmaankin Jerusalem). Kehitys ainoaksi jumalaksi voisi olla lähinnä papiston ja poliittisen eliitin projekti kansan sitomiseksi yhtenäiseen ruotuun?

Pyhimykset varsinkin toimivat katolisella ajalla apujumalina suomensukuisten kansojen alueella, ehkä koko Euroopassakin. Pyhimyksethän ovat usein jonkin tietyn elämänalueen suojelijoita ja ainakin Suomesta ja erityisesti Karjalasta tiedetään että kristinuskon saadessa sijaa ihmisten mielissä, vanhojen jumalien ja haltijoiden tehtävät siirtyivät semmoisinaan kristillisille pyhimyksille.
Protestanttinen uskonpuhdistus karsi tällaiset ajatukset suomalaisten mielistä, mutta ortodoksisessa Karjalassa tämä ajattelu on säilynyt oikeastaan katkeamattomana.
Suomi24:nkin uskontopalstoilla saa välillä lukea tulrnpalavia kirjoituksia katolilaista "pakauskontoa" vastaan. Eritysesti Maria-kulttia vihataan. Ja tottahan nuo fundamentit puhuvat siinä mielessä juuri, että pyhimysten rooli on hyvin pitkälle vanhan pakanuuden jatkkoa uusissa vaatteissa.

Suomensukuisilla kansoilla, jotka veistivät puisia jumalia, oli kelvottomiin jumaliin nähden hyvin pragmaattinen tapa pitää jumalat viime kädessä tehokkaina. Olen lukenut kuvauksia, joiden mukaan huono jumala saatettiin piiskata: remmillä pitkin selkää. Jos se ei siltikään alkanut hoitaa hommiaan, se saatettiin viskata vaikka ojaan makaamaan ja miettimään syntyjä syviä. Jos se ei edes sieltä takaisin haettuna ruvennut siunaamaan viljaa tai antamaan sadetta, niin moinen jumalankuvatus pantiin kirveellä päreiksi ja veistettiin uusi ja parempi. Siinä ei mitään ylijumalia tarvittu, hoidettiin jumalasuhteet ihan ite.

psykologian.esiastetta kirjoitti:

Hienosti kirjoitettu, Kaarne!

Totta kai jumalilla on tämänpuoleinen merkitys, ne auttavat ihmistä niissä asioissa, jotka kuuluvat niiden toimenkuvaan. Ihminen voi siis pyytää vaikka Afroditeltä apua, jos asia kuuluu tämän toimenkuvaan.

Mutta entäpä jos se ei kuulukaan, ja ihminen ei vaan tajua sitä, vaan väen vängällä pyytää apua sellaiselta jumalalta, joka ei pysty siinä asiassa auttamaan. Ihmisten oma järki kun on aika vajavainen. No olisiko siitä syystä sitten keksitty se herra Isojumala, tai joku vastaava Ylin, jolta pyytämällä hän delegoi asian sille kuuluvalle alijumalalle?

Kristinuskossa ja ehkä muuallakin näistä jumalista puhutaan enkeleinä ja arkkienkeleinä?

Henkinen tasapaino on ihmiselle tärkeää. Jos se järkkyy jostakin syystä, ihminen voi sairastua henkisesti tai fyysisesti, tai molempia. Joka tapauksessa olo on silloin huono ja kurja, elämä ei maistu. Käsittääkseni nämä jumaluudet, ihan sama millä nimellä niitä nimitetään, ovat jokaisessa ihmisessä vaikuttavia "voimia", joihin on kyllä mahdollista saada yhteys, ja keinojakin lienee monia, esim. shamanistiset tekniikat, erilaiset ritualistiset ja meditatiiviset toimet, hengen eli ajattelun harjoitus jne.

Monissa primitiivissä uskonnoissa on paljon niitä jumaluuksia. On jumaluuksia joka asioille. Toisaalta ne jumalat ovat hyvin monipuolisia. Niillä on oma luonteensa. Jos kristinuskon enkelit, ja kenties pyhimykset, vastaavat sellaisia jumaluuksia, niin monoteismin ja polyteismin välinen ero kapenee selkeästi. Ehkei sitä eroa niin olekaan.

Lue lisää

"Henkinen tasapaino on ihmiselle tärkeää. Jos se järkkyy jostakin syystä, ihminen voi sairastua henkisesti tai fyysisesti, tai molempia. Joka tapauksessa olo on silloin huono ja kurja, elämä ei maistu. Käsittääkseni nämä jumaluudet, ihan sama millä nimellä niitä nimitetään, ovat jokaisessa ihmisessä vaikuttavia "voimia", joihin on kyllä mahdollista saada yhteys, ja keinojakin lienee monia, esim. shamanistiset tekniikat, erilaiset ritualistiset ja meditatiiviset toimet, hengen eli ajattelun harjoitus jne. "

Jäi tämä kommentoimatta edellisessä kommentissa.
Ajattelen itse juuri näin. Siksi nämä polyteistiset systeemit tuntuvat mielekkäämmiltä ja paremmin ihmisen psyykeen sopivilta kuin monoteistiset kirjanuskonnot, joissa psyykkinen yhteys jumalaan on pingotettu viime kädessä ihan toisenlaisen yhteyden varaan.

Emme palaa vanhoihin aiheisiin enää tässä kokouksessa, Seemiläiset Jumalat on todettu olemattomaksi kuvitelmaksi ja nyt keskitymme Kreikkalaisiin.
Kiitos.

Puheenjohtaja kirjoitti:

Emme palaa vanhoihin aiheisiin enää tässä kokouksessa, Seemiläiset Jumalat on todettu olemattomaksi kuvitelmaksi ja nyt keskitymme Kreikkalaisiin.
Kiitos.

Ei kai seemiläisten jumalien syrjimisen taustalla ole antisemitismi?

Eikä siinä kaikki, vieläpä sumerilaisetkin kopiovat jumalansa roomalaisilta.

Minä olen aina ollut siinä uskossa, että Roomalaiset kopioivat Kreikkalaisten Jumalat.

Kumpihan tuossa kopioi ja ketä?

Onhan tietysti liikettä voinut olla suuntaan ja toiseen.

Ilmeisesti planeetta Venus jo yhdistettiin babylonialaiseen Ishtariin?

Ishtar, Astarte, Artemis, Afrodite, Venus, kaikki samaa perua?

Mutta siis roomalaiset versiothan noista tuoreimpia ovat.

Juuri tuossa eilettäin lueskelin Grimbergin kansojen historiaa ja siinä todettiin sumerilaisten nimenneen jumalansa auringon, kuun ja 5 silloin tunnetun planeetan mukaan. Tässä ei toki ollut tarpeeksi nimiä kaikille heidän jumalilleen, mutta ne tärkeimmät.

Babylonialaista tuontitavaraahan se on Pythagoraan teoreemakin. En minä silti väitä, etteivät kreikkalaiset sotaisat orjuuttaja-paimentolaiset olisi keksineet jotain ihan itsekin. Geometria kuitenkin oli egyptiläistä alkuperää ja nykyisen Egyptin alueellahan Euklides sen kirjoihin ja kansiin tälläsikin.