Olisi kiva kuulla muiden kokemuksia/tietoja siitä, millaiset mahdollisuudet tuossa kauppakorkeakoulujen maisterivalinnassa on päästä sisään. Olen koittanut etsiä tilastoja asiasta, mutta sellaisia ei juurikaan ole. Kiinnostaa erityisesti pääaineet laskentatoimi/rahoitus, yritysjuridiikka, vero-oikeus, talousoikeus, ym. Myös tuo Itä-Suomen yliopiston julkisoikeus (HTM) kiinnostaa, onko siitä kellään kokemuksia? Olen myös kuullut, että joissakin paikoissa suositaan tuossa maisterihaussa kanditutkintoja (jopa ulkomailla suoritettuja) tradenomitutkintoja enemmän, onko tästä kokemuksia kellään? Itse olen tradenomipapereilla hakemassa ka 3,78 ja opinnäytetyön arvosana 5.
Kauppatieteellisen alan maisterivalinnat
mietityttää
27
3500
Vastaukset
- ewqas
On luonnollista, että maisterihaussa kandi helposti ohittaa tradenomin, sillä kandilla on yliopistossa tarvittavaa osaamista enemmän.
- Samanarvoisia
Ei pidä paikkaansa, tradenomi ja kauppatieteen kandi ovat samanarvoisia tutkintoja.
- ewqas
Samanarvoisia kirjoitti:
Ei pidä paikkaansa, tradenomi ja kauppatieteen kandi ovat samanarvoisia tutkintoja.
Samanarvoisia toki ovat, mutta erilaisia. Kandin opinnot ovat sopivampi tausta yliopistoon. Samoin kandin valmiudet juuri yliopisto-opiskeluun ovat kehittyneemmät kuin tradenomin.
Tradenomi luultavasti joutuu tekemään täydentäviä opintoja, kandi taas ei. - mietityttää
Niin. Nämä tutkinnot vastaavat toisiaan melko paljon ja teoriassa pitäisi olla mahdollista päästä trade-papereilla suorittamaan maisteria, tämä lukee valintavaatimuksissakin, ei tosin kaikissa yliopistoissa. Pointtini olikin juuri se, että "syrjitäänkö" joissakin yliopistoissa (olen tällaista kuullut) tradenomeja suhteessa KTK-tutkintoihin ja ulkomailla suoritettuihin vastaaviin tutkintoihin. Olen kuullut, että esim. Tampereella on näin, että tradenomitutkintoa ei pidetä minään. En kyllä tuotakaan ymmärrä, että millä tavalla kandit ovat yhtään "kehittyneempiä" suorittamaan maisteriopintoja kuin tradenomit. Kyllä siellä amk:ssakin joutuu tekemään töitä tutkintonsa eteen ja opinnäytetyö on siellä usein vaativampi suhteessa esim. kandiin ja muistuttaa enemmän jo gradua. Tietysti tämäkin riippuu aina opiskelijasta itsestään ja hänen henkilökohtaisista vaatimuksistaan itsensä ja opiskelunsa tason suhteen. Tunnen esim. kandiksi valmistuvia kauppiksen opiskelijoita, jotka ja ovat ylimielisiä ja asennevammaisia vailla minkäänlaista työkokemusta ja kuvittelevat pääsevänsä valmistuttuaan suoraan toimitusjohtajiksi, kun taas tradenomeilla saattaa tässä vaiheessa olla paljon oman alan työkokemusta jo pelkästään tutkintoon sisältyvien pakollisten harjoittelujen kautta, emmekä kulje kaduilla nokka pystyssä muita halveksuen. Tiedän myös työelämän kautta KTM-tutkinnon suorittaneita, jotka tekevät samoja tai jopa "hierarkia-asteikossa alempiarvoisia työtehtäviä" kuin tradenomit tai jopa vanhat yo-merkonomit samassa yrityksessä. Korostan taas ennen kuin joku vetää herneen nenään, erittäin tapauskohtaista tämäkin.
Ajattelen asiaa vain siltä pohjalta, etten haluaisi tuhlata hakuvaihtoehtoja sellaisiin kohteisiin, joihin todennäköisesti en tule pääsemään, vaan voisin näiden sijasta laittaa enemmän hakuvaihtoehtoja vaikkapa yhteisvalintaan, koska aion hakea myös pääsykokeen kautta. T. ketjun aloittaja
- Maisteriksi
On varmasto yliopistoja joissa amk paperit ei merkitse mitään. Olen tradenomi ja tein omaa tutkintoa amkissa otsa hiessä. Luin paljon ja päivät venyi monesti aamusta iltaan. Siksi en ymmärrä miten yo opiskelut on muka haasteellisemmat. Olin kerran eräällä yo:n kurssilla joka oli peruskurssi ja siellä käsiteltiin aiheita joita amkissa opiskeltiin kolmen eri kurssin ajan joista sai yhteensä yli 20 opintopistettä. Nuo samat aiheet käytiin tällä yo:n kurssilla läpi yhdessä 5 opintopisteen verran. Mulle jäi se olo että amkissa opitaan asia syvemmin sekä se hallitaan hyvin työelämässä. Yliopiston kurssilla sä kuulet ne käsitteenä mutta et ymmärrä asiasta juuri paskaakaan, mitä vaan luet niistä paksusta kirjasta ja ihmettelet mitä ne oikeesti tarkottaa.
Aloitan maisteriohjelman syksyllä ja pelottaa toki miten ylimalkaisesti ja teoreettisesti käydään tärkeät asiat läpi yliopistossa. Entinen työnantajakin sanoi ettei nuo yliopistosta tulleet osaa yhtään mitään kun ne astuu firmaan koulunsa päätteeksi.- sillälsilla
"Olin kerran eräällä yo:n kurssilla joka oli peruskurssi ja siellä käsiteltiin aiheita joita amkissa opiskeltiin kolmen eri kurssin ajan joista sai yhteensä yli 20 opintopistettä. Nuo samat aiheet käytiin tällä yo:n kurssilla läpi yhdessä 5 opintopisteen verran. "
Minulle syntyy tästä se käsitys, että amkissa jauhetaan neljä kertaa niin kauan samaa asiaa, joka yliopistossa on opittava hetkessä. Yliopistossa kun on muutakin opittavaa ja paljon. Amkissa aika kuluu yhden asian vääntämiseen. - amkkikovaikea
En ymmärrä miten AMK:ssa voi joutua opiskelemaan otsa hiessä? Teen itse parhaillaan amk-tutkintoa ja 2/3 on jo suoritettu. Minulla on kokopäivätyö, lapsia ja keskiarvo 4,8. Eka vuosi meni ihmetellessä, että miten joku pystyy jollain tapaa saamaan mistään kurssista hylätyn?
Haaveissani on yrittää päästä valmistumisen jälkeen jossain vaiheessa maisteriohjelmaan. Aion lukea osaksi nykyistä tutkintoani myös jotain kursseja yliopistosta. Valitsen sellaiset, jotka kuuluvat siihen kokonaisuuteen, mitä yritän päästä opiskelemaan, niin siitä on jatkossakin hyötyä, kun ovat jo suoritettu. Eivätkä ne varmasti hukkaan mene silloinkaan, vaikka en tulisi valituksi koskaan yliopistoon. Tulevaisuuden suunta on kuitenkin selvillä ja työskentelen määrätietoisesti sitä kohti. - Helppoakomuka
sillälsilla kirjoitti:
"Olin kerran eräällä yo:n kurssilla joka oli peruskurssi ja siellä käsiteltiin aiheita joita amkissa opiskeltiin kolmen eri kurssin ajan joista sai yhteensä yli 20 opintopistettä. Nuo samat aiheet käytiin tällä yo:n kurssilla läpi yhdessä 5 opintopisteen verran. "
Minulle syntyy tästä se käsitys, että amkissa jauhetaan neljä kertaa niin kauan samaa asiaa, joka yliopistossa on opittava hetkessä. Yliopistossa kun on muutakin opittavaa ja paljon. Amkissa aika kuluu yhden asian vääntämiseen.Ei kirjanpitoa voi oppia teoriassa ja hetkessä vaan ainoastaan sitä tekemällä. Ei ole kyse jauhamisesta vaan prosessin ymmärtämisestä ja hallitsemisesta. Työnantajalta olen saanut palautetta ettei yliopistolaiset hallitse kirjanpitoa vaan oppivat sen vasta työelämässä kun taas tradet osaat jo kirjanpidon hyvin kesken opintojen.
- Edellinenkirjoittaja
amkkikovaikea kirjoitti:
En ymmärrä miten AMK:ssa voi joutua opiskelemaan otsa hiessä? Teen itse parhaillaan amk-tutkintoa ja 2/3 on jo suoritettu. Minulla on kokopäivätyö, lapsia ja keskiarvo 4,8. Eka vuosi meni ihmetellessä, että miten joku pystyy jollain tapaa saamaan mistään kurssista hylätyn?
Haaveissani on yrittää päästä valmistumisen jälkeen jossain vaiheessa maisteriohjelmaan. Aion lukea osaksi nykyistä tutkintoani myös jotain kursseja yliopistosta. Valitsen sellaiset, jotka kuuluvat siihen kokonaisuuteen, mitä yritän päästä opiskelemaan, niin siitä on jatkossakin hyötyä, kun ovat jo suoritettu. Eivätkä ne varmasti hukkaan mene silloinkaan, vaikka en tulisi valituksi koskaan yliopistoon. Tulevaisuuden suunta on kuitenkin selvillä ja työskentelen määrätietoisesti sitä kohti.Ehkä olet jossain pilipali-amkissa jossa vitosen saa kun näyttää kerran naamansa tunnilla? Se amk jossa itse opiskelin vaati paljon että saa arvosanan 4-5. Mitä alaa opiskelet? 4,8 keskiarvo viittaisi että joko ala on helppo eikä sisällä esim. juridiikkaa lainkaan tai sitten siellä myönnetään liian helposti hyvät arvosanat.
Mulla on se kokemus että projekteihin, ryhmätöihin ym. käytettiin paljon aikaa ja kokeihin piti oikeasti lukea ja sittenkin 5 arvosanana oli vaikea saavuttaa. - sillälsilla
Helppoakomuka kirjoitti:
Ei kirjanpitoa voi oppia teoriassa ja hetkessä vaan ainoastaan sitä tekemällä. Ei ole kyse jauhamisesta vaan prosessin ymmärtämisestä ja hallitsemisesta. Työnantajalta olen saanut palautetta ettei yliopistolaiset hallitse kirjanpitoa vaan oppivat sen vasta työelämässä kun taas tradet osaat jo kirjanpidon hyvin kesken opintojen.
Ammattikorkea on paikka, jossa koulutetaan kirjanpitäjiä. Yliopistosta tulee talousjohtajia, jotka osaavat lukea tilinpäätöstä ja suunnitella toimintaa eteen päin. Tämä ei tradenomilta onnistu.
On yksi asia olla kirjanpitäjä ja toinen on olla talousjohtaja. Talousjohtaja ei näpertele kirjanpidon kanssa, vaikka se on erittäin tärkeä työ. - Tradejatulevaktm
sillälsilla kirjoitti:
Ammattikorkea on paikka, jossa koulutetaan kirjanpitäjiä. Yliopistosta tulee talousjohtajia, jotka osaavat lukea tilinpäätöstä ja suunnitella toimintaa eteen päin. Tämä ei tradenomilta onnistu.
On yksi asia olla kirjanpitäjä ja toinen on olla talousjohtaja. Talousjohtaja ei näpertele kirjanpidon kanssa, vaikka se on erittäin tärkeä työ.Väärin. Talousjohtajat ja muut jotka johtavat heillä pitäisi olla kivenkova ammattiosaaminen siitä miten kirjanpitoa tehdään ja miten prosessi toimii. Nyt nämä märkäkorvat menee johtajiksi ja niiden lukuja tarkistellaan ja korjaillaan tilintarkastajien toimesta. Tilintarkastusalalla on tavallista että ktm märkäkorvat palautetaan hetkeksi kirjanpitoon että oppivat perusteet. Johtajia voi olla monenlaisia mutta hyvään johtajuuteen kuuluu prosessien ymmärrys pintaraapaisua syvemmälle. Johan se on Suomessa nähty miten laadukasta yritysten johtaminen on tällä hetkellä....
- ktmvtm
Tradejatulevaktm kirjoitti:
Väärin. Talousjohtajat ja muut jotka johtavat heillä pitäisi olla kivenkova ammattiosaaminen siitä miten kirjanpitoa tehdään ja miten prosessi toimii. Nyt nämä märkäkorvat menee johtajiksi ja niiden lukuja tarkistellaan ja korjaillaan tilintarkastajien toimesta. Tilintarkastusalalla on tavallista että ktm märkäkorvat palautetaan hetkeksi kirjanpitoon että oppivat perusteet. Johtajia voi olla monenlaisia mutta hyvään johtajuuteen kuuluu prosessien ymmärrys pintaraapaisua syvemmälle. Johan se on Suomessa nähty miten laadukasta yritysten johtaminen on tällä hetkellä....
Niin tradenomin tasolta!
- amkkikovaikea
Edellinenkirjoittaja kirjoitti:
Ehkä olet jossain pilipali-amkissa jossa vitosen saa kun näyttää kerran naamansa tunnilla? Se amk jossa itse opiskelin vaati paljon että saa arvosanan 4-5. Mitä alaa opiskelet? 4,8 keskiarvo viittaisi että joko ala on helppo eikä sisällä esim. juridiikkaa lainkaan tai sitten siellä myönnetään liian helposti hyvät arvosanat.
Mulla on se kokemus että projekteihin, ryhmätöihin ym. käytettiin paljon aikaa ja kokeihin piti oikeasti lukea ja sittenkin 5 arvosanana oli vaikea saavuttaa.En käy ollenkaan luennoilla alani suuntaavissa aineissa, sillä olen päivätöissä, mutta opiskelen samaa tahtia muiden kanssa, teen annetut tehtävät ja käyn tentissä. Ryhmätyöt ja projektit teen siis luonnollisesti yksin kirjallisena (= suurempi työ kuin pohtia ryhmässä asiaa ja kysellä opettajalta neuvoja), enkä pääse hyödyntämään luentoja, vaan joudun lukea kaiken itse. Luen opettajan luentomateriaalit, hankin ylimääräisiä kirjoja lisäksi sekä opiskelen kurssin aiheeseen liittyvää lakia finlexistä myös (alani on muuten oikeushallintoon liittyvä, joten "pikkasen" juridiikkaakin sisältää ;) ).
Käytän aikaa opiskeluun sopivasti ja sisäistän asiat hyvin. Me ihmiset olemme erilaisia. Olen huomannut, että luokallani on muutamia, joille kurssit ovat tosi haastavia. En tietenkään tiedä miten panostavat opiskeluun. Jos lukee pelkät opettajat luentomateriaalit, niin ei niillä kovin pitkälle pötki tuolla ainakaan.
Sain lukiosta aikoinaan noin 8 keskiarvon ja C:n paperit lintsaamalla niin paljon kuin mahdollista ja lukematta kirjoituksiin. Sinänsä jälkikäteen harmittaa ehkä hitusen, että mitä olisivat arvosanat olleet, jos olisin joskus raottanut kirjoja, mutta niitä oppirahoja maksellaan nyt. Joillekin koulu on vaan helpompaa ja vähemmän työn takana kuin toisille. Joku muu on sitten taas taiteellinen, itse jäin täysin vaille niitä lahjoja, mutta mielummin näin päin :) - TradepianKTM
amkkikovaikea kirjoitti:
En käy ollenkaan luennoilla alani suuntaavissa aineissa, sillä olen päivätöissä, mutta opiskelen samaa tahtia muiden kanssa, teen annetut tehtävät ja käyn tentissä. Ryhmätyöt ja projektit teen siis luonnollisesti yksin kirjallisena (= suurempi työ kuin pohtia ryhmässä asiaa ja kysellä opettajalta neuvoja), enkä pääse hyödyntämään luentoja, vaan joudun lukea kaiken itse. Luen opettajan luentomateriaalit, hankin ylimääräisiä kirjoja lisäksi sekä opiskelen kurssin aiheeseen liittyvää lakia finlexistä myös (alani on muuten oikeushallintoon liittyvä, joten "pikkasen" juridiikkaakin sisältää ;) ).
Käytän aikaa opiskeluun sopivasti ja sisäistän asiat hyvin. Me ihmiset olemme erilaisia. Olen huomannut, että luokallani on muutamia, joille kurssit ovat tosi haastavia. En tietenkään tiedä miten panostavat opiskeluun. Jos lukee pelkät opettajat luentomateriaalit, niin ei niillä kovin pitkälle pötki tuolla ainakaan.
Sain lukiosta aikoinaan noin 8 keskiarvon ja C:n paperit lintsaamalla niin paljon kuin mahdollista ja lukematta kirjoituksiin. Sinänsä jälkikäteen harmittaa ehkä hitusen, että mitä olisivat arvosanat olleet, jos olisin joskus raottanut kirjoja, mutta niitä oppirahoja maksellaan nyt. Joillekin koulu on vaan helpompaa ja vähemmän työn takana kuin toisille. Joku muu on sitten taas taiteellinen, itse jäin täysin vaille niitä lahjoja, mutta mielummin näin päin :)Tuo varmasti selittää asian. AMK jossa opiskelin ei olisi ikinä hyväksynyt noin paljon poissaoloa saati täystyöntekoa jonka vuoksi ei pääse tunneille. Meillä jo 2-3 poissaoloa tiputti arvosanaa. Missähän päin on tällainen AMK jossa annetaan noin helposti vitosia, se on väärin että AMKien taso vaihtelee ja tapa antaa helposti korkeita arvosanoja, se on epätasa-arvoista sitten kun haetaan jatko-opiskelemaan.
- toinenmenestyjä
Monimuotopuolella lähes kaikki ovat täysipäiväisesti töissä :D Ja opiskelevat silti samaa tahtia kuin takapuolilihaksia kaiket päivät kuluttavat nuorisopuolen tyypit. Ihan turha selittää, että jossain annetaan liian helposti vitosia, koita nyt vaan hyväksyä, että toiset ovat fiksumpia ja saavat hyviä numeroita, johan sen näkee jo alakoulussa.
Yleensä ne monimuoto-opiskelijat, jotka ovat työttömiä tai hoitovapaalla yms. tekevät tutkinnon huomattavasti lyhyemmässä ajassa kuin 3,5v. Monet n. 2,5 vuodessa, kun on aikaa käydä eri vuosikurssien luennoilla viikonloppuisin ja osin päiväopintoryhmienkin mukana. Motivaatio on avain onneen. - hahmottaja1
Siinähän tuohon itse vastasitkin: opinnot ovat teoreettisemmat ja sitä kautta väistämättä haastavammat. Toisaalta sinulla on hyvät mahdollisuudet selvitä opinnoista ainakin kohtuullisesti, mikä on aivan riittävä saavutus.
On täysin selviö, että amk -opinnot ovat kevyemmät ja nyt joudut lähtökohtaisesti tekemään enemmän töitä kurssien eteen. Tässä tosin auttaa aiempi amk -pohjasi ainakin jossain määrin.
Työantajasi näkemyksiin ei ehkä kannata ihan absoluuttisesti luottaa, vaikka hänellä "käytännön näppituntuma" asiaan onkin. Totuus on kuitenkin se, että tiedekorkeakoulusta ei useimmissa aineissa valmistuta täsmätehtävät välittömästi hallitsevaksi (tuotannon)tekijäksi. Sen sijaan sieltä valmistutaan työntekijöiksi, joilla on ehdottomasti parhaat valmiudet omaksua millaisia tehtäväkokonaisuuksia tahansa. Työnantajallesi kannattaisi kertoa, että jokaiselle uudelle työntekijälle kannattaa antaa mahdollisuus perehtyä tehtäviin. Tämä on toki arvokysymys: käytäntöön orientoitunut yksilö ajattelee suoraviivaisesti lyhyan ajan hyödyn kannalta, jolloin pyrkimyksenä on saada 'valmiita paketteja' lisäarvon tuottamista palvelemaan. Tämä on toki varsin yleisesti omaksuttu näkökulma Suomessa, mistä pitkälti aiheutuu myös maan nykyinen ahdinko- ja rappio tila arvotyhjiöineen.
Kyse on lopulta siitä, kenen joukoissa haluat seistä.
- tulevaaalto
Hei Av! Itse pääsin nyt maisterihaun kautta Aaltoon maisteriohjelmaan syksyksi 2016. Taustani on suomalainen KTK, muusta kauppatieteellisestä, KA 3,3 mutta halusin takaisin Helsinkiin. Aaltoon voi jokaiseen maisteriohjelmaan hakea myös tradenomitaustalla mutta heille on 2.kiintiö, jossa edellytetään GMAT-testiä, kun taas kanditutkinnon omaavien ei tarvitse lähes missään pääainehaussa sitä testiä tehdä, on pelkästään esim aiempi opintomenestys ja motivaatiokirje tai -video. En tiedä kuinka monta paikkaa on tradenomi-kiintiössä varattu aina kuhunkin pääaineeseen, mutta eiköhän asia selviä paremmin ko. Yliopistoon yhteyttä ottamalla kuin täältä palstalta! Tsemppiä :)
- maisterihaku
hei, mihin pääaineeseen hait? tai muutenkin millaisella taustalla hait (työkokemus ym. jois vaikutti).
- 337
Hain nyt kuopioon laskentatoimen maisteriohjelmaan. Ka 3,7, oppari 4 ja varasijalla 55 :D Ei siis hyvin.
- kysyvvaan
Tradenomit hakevat järjettömin joukoin maisteriohjelmiin. Sisään pääsee noin 1 % hakeneista tradenomeista.
Onko maisterin tutkinto sittenkin parempi kuin YAMK-tutkinto? - Kylläpääsee
Mä pääsin kaikkiin hakemiini maisteriohjelmiin. Tradenomi ja ka 4,3.
Tampere ja Turku syrjivät tradenomeja maisterihauissa. - Wtffff
Hain vaasaan talousoikeuden ohjelmaan, lappenrantaan laskentatoimen ohjelmaan ja joensuuhun laskentatoimen ja yritysjuridiikaan ohjelmaan. Ka 4,1 ja oppari 5. Vaasaan hylätty, ka-raja tradenomeille 4,8 (kandeille vaan 3,3), joensuuhun varasijalla pisteet 35/51 ( 51 valintaraja) ja lappeenrantaan pisteitä tuli 17,5 kun 21 oli hyväksymisraja. Koen siis sisäänpääsyn tradenomitutkinnolla aikas mahdottomaksi ellei ka ja oppari oo 5. Tradenomitutkintoa syrjitään selkeästi kanditutkintoon nähden.
- Aloittavaopiskelija
Lappeenrantaan oli motivaatiokirje ja CV lisänä. Nämä voivat myös vaikuttaa siihen miten pärjäsit joten pelkkä todistus ei tässä ratkaise.
- vainiinn
Itse olen päässyt aikoinani vaasaan KTM ohjelmaan tietotekniikkaan insinööriamk papereilla, jotka olivat lopputyö 1 ja ka 2,6. Ei kannata lannistua. Ensi vuonna haet uudestaan ja vielä helpommille linjoille
Talousoikeus ja rahoitus ilmeisesti vaikeimpia - HTMtutkinto
Itse pääsin tradenomiopintojen perusteella sisään Itä-Suomen yliopistoon lukemaan HTM- tutkinnon. Muita sisälle päässeitä?
- Ubngkb
Oliko taso sisäänpäässeille tänä vuonna erityisen helppo? Moni tradenomi tuntui päässeen lukemaan KTM:ksi tänä vuonna Itä-Suomeen. Näyttäisi että sinne pääsee helposti sisään.
- Amkistayliopistoon
Tradenomiopinnot oli itselleni pettymys, tosin opiskelin alaa, joka ei silloisessa elämäntilanteessa kiinnostanut yhtään. Suurin koulutuksen arvoa romahduttavan tekijä oli se, ettei opiskelijat itse arvostaneet AMK:ta. Monet haikailivat yliopistosta ja AMK nähtiin Pilipalina. En myöskään itse koskaan arvostanut yhtään omia opintojani.
AMK:ssa toki oli haastavia kursseja ja todella helppoja ja tyhjänpäiväisiäkin opintoja. Kuitenkin huomaan AMKn opettaneen minulle tärkeitä taitoja ja liiketaloudellista ajattelua, sellaista mitä muilla ei yliopistossa vielä ole, käytännönläheisyyttä. Sama käytännönläheinen ote näkyy myös toisessa samaan aikaan aloittaneessa tradenomissa. Työkokemuksen puolesta, meillä kummallakaan ei ole käytännön työstä juuri enempää kokemusta kuin muillakaan. Perus hanttihommia tehty. Tradenomin papereilla kun on vaikea työllistyä kovan kilpailun takia, erottautuminen on hankalaa. Tutkintoa ei myöskään arvosteta riittävästi, ehkä nykyään enemmän?
Yliopistoon hain perusvalinnan kautta ja sain hyväksiluettua lyhyen sivuaineen verran opintoja. Tämä oli mielestäni ihan riittävä määrä, sillä pidän yliopisto-opinnoista ja opiskelusta. Yliopistossa opinnot ovat vapaat ja saa sisällyttää tutkintoon mitä haluaa vaan opiskella. Tämä sopii itselleni mainiosti. Saan räätälöidä sellaisen akateemisen osaamisen kuin koen itselleni tarpeelliseksi.
Yliopistossa korostuu tutkimus ja tietoa käsitellään kriittisemmin kuin AMK:ssa. AMK:ssa 60-luvun teoriat olivat lähinnä totuuksia ja opiskelijana ei syntynyt riittävää taitoa kyseenalaistaa asioita. Kyseenalaistamisesta kyllä puhuttiin, mutta kun tutkimusmenetelmiä ja tutkimukseen ei pureuduta yhtään, niin kyseenalaistaminen on sellaista mustatuntuu osastoa.
Olen nyt lukenut AMKn oppareita läpi ja ne "gradun tasoiset" vaativat opparit ovat tutkimusmenetelmällisesti hölynpölyä. Rajaukset horjuu, liikaa taustateorioita, toisissa oppareissa pyrkimys todistaa pitääkö taustateoria paikkansa, mutta sitä ei kuitenkaan tehdä. Töistä puuttuu systemaattisuus ja tiede. Se ei ole ihme, sillä opinnot eivät valmista tieteen tekemiseen.
Summasummarum, Amk on ihan kiva, mutta itselleni sopii paremmin yliopisto-opinnot. Pidän tutkimuksesta ja vapaudesta. Se mihin tästä joskus työllistyy, eli ole onneksi vielä tämän päivän murhe.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.3207600Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill662176- 1761853
epäonnen perjantain rikos yritys
onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä161382- 1121287
Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"
Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie91251Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa
- Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 181701231RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.
Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j561181Kirjoitin sinulle koska
tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j411081Martina pääsee upeisiin häihin
Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.2901019