Nyt alkaa olla viimeiset hetket, jotain pitää tehdä!
"Uhanalaisen romanikielen oppimistulokset arvioitu ensimmäistä kertaa. Tulokset osoittivat, että taidot ovat puutteellisia.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi perusopetuksen romanikielen oppimistuloksia keväällä 2015. Arviointiin osallistui 12 oppilasta seitsemästä koulusta eli kaikki 7.–9. vuosiluokan oppilaat, jotka opiskelevat romanikieltä äidinkielenään.
Suomen romanikieli on uhanalaisessa asemassa, ja kouluopetuksella on keskeinen asema romanikielen elvyttämisessä. Oma kieli on tärkeä kulttuurillisen identiteetin säilymiselle.
– Positiivisena seikkana arvioinnissa tuli ilmi, että kaikki oppilaat pitivät romanikielen opiskelusta ja olivat sitä mieltä, että romanikielen osaaminen on tärkeää, projektipäällikkö Mari Huhtanen kertoo.
Arvioinnin tarkoituksena oli tuottaa tietoa opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden saavuttamisesta, romanikieli äidinkielenä -oppimäärän tasosta sekä koulutuksen tasa-arvon toteutumisesta. Arvioinnin osa-alueet olivat kielentuntemus, kuullun ymmärtäminen, luetun ymmärtäminen, kirjoittaminen ja puhuminen.
Oppilaiden romanikielen opiskeluaika vaihteli alle vuodesta kahdeksaan vuoteen. Myös viikoittaisten oppituntien määrä vaihteli.
Osaamisen tasossa oli suuria eroja. Parhaimmat oppilaat saavuttivat yli 60 prosentin ratkaisuosuuden kaikilla sisältöalueilla, heikoimmat oppilaat jäivät kokonaan pisteittä joillakin osa-alueilla. Keskimäärin parhaiten osattiin kuullun ymmärtämisen tehtävät.
Puhumisen tehtävät suoritti alle puolet oppilaista. Arvioinnista kävi ilmi, että romanikielen oppitunneilla parikeskusteluja käytiin vain harvoin tai ei koskaan ja suullisia esityksiä pidettiin harvoin.
Kirjoitustehtävässä oppilaat osasivat vain pari sanaa, joten tämä osa-alue jätettiin pois kokeen tarkastelusta. Myös opettajat arvioivat kirjoittamisen oppilaiden heikoimmaksi osa-alueeksi.
Tyttöjen ja poikien osaaminen vaihteli: tytöt olivat parempia luetun ja kuullun ymmärtämisen tehtävissä, pojat taas hallitsivat kielentuntemuksen ja puhumisen. Romanikielen käyttö päivittäisenä kotikielenä paransi tuloksia. Parhaita tuloksia saivat ne oppilaat, joilla oli käytössään oma romanikielen oppikirja.
Yli kolmannes opettajista arvioi omat romanikielen puhumisen ja kirjoittamisen taitonsa huonoiksi tai tyydyttäviksi. Romanikielen opettajien koulutus vaihteli peruskoulusta korkeakoulututkintoon, ja 87 prosenttia opettajista totesi tarvitsevansa lisää koulutusta.
Opettajista hieman yli puolet koki romanikielen arvostuksen työyhteisössään hyväksi, mutta toisaalta neljäsosa koki arvostuksen melko vähäiseksi. Mikäli kouluissa työskenteli romanikielen opettajan lisäksi muitakin romanihenkilöitä, oli koulun suhtautuminen romanikulttuuriin myönteisempää."
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/854377/Romanikielen oppimistulokset heikkoja Suomessa
"Uhanalaisen romanikielen oppimistulokset arvioitu ensimmäistä kertaa. Tulokset osoittivat, että taidot ovat puutteellisia.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi perusopetuksen romanikielen oppimistuloksia keväällä 2015. Arviointiin osallistui 12 oppilasta seitsemästä koulusta eli kaikki 7.–9. vuosiluokan oppilaat, jotka opiskelevat romanikieltä äidinkielenään.
Suomen romanikieli on uhanalaisessa asemassa, ja kouluopetuksella on keskeinen asema romanikielen elvyttämisessä. Oma kieli on tärkeä kulttuurillisen identiteetin säilymiselle.
– Positiivisena seikkana arvioinnissa tuli ilmi, että kaikki oppilaat pitivät romanikielen opiskelusta ja olivat sitä mieltä, että romanikielen osaaminen on tärkeää, projektipäällikkö Mari Huhtanen kertoo.
Arvioinnin tarkoituksena oli tuottaa tietoa opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden saavuttamisesta, romanikieli äidinkielenä -oppimäärän tasosta sekä koulutuksen tasa-arvon toteutumisesta. Arvioinnin osa-alueet olivat kielentuntemus, kuullun ymmärtäminen, luetun ymmärtäminen, kirjoittaminen ja puhuminen.
Oppilaiden romanikielen opiskeluaika vaihteli alle vuodesta kahdeksaan vuoteen. Myös viikoittaisten oppituntien määrä vaihteli.
Osaamisen tasossa oli suuria eroja. Parhaimmat oppilaat saavuttivat yli 60 prosentin ratkaisuosuuden kaikilla sisältöalueilla, heikoimmat oppilaat jäivät kokonaan pisteittä joillakin osa-alueilla. Keskimäärin parhaiten osattiin kuullun ymmärtämisen tehtävät.
Puhumisen tehtävät suoritti alle puolet oppilaista. Arvioinnista kävi ilmi, että romanikielen oppitunneilla parikeskusteluja käytiin vain harvoin tai ei koskaan ja suullisia esityksiä pidettiin harvoin.
Kirjoitustehtävässä oppilaat osasivat vain pari sanaa, joten tämä osa-alue jätettiin pois kokeen tarkastelusta. Myös opettajat arvioivat kirjoittamisen oppilaiden heikoimmaksi osa-alueeksi.
Tyttöjen ja poikien osaaminen vaihteli: tytöt olivat parempia luetun ja kuullun ymmärtämisen tehtävissä, pojat taas hallitsivat kielentuntemuksen ja puhumisen. Romanikielen käyttö päivittäisenä kotikielenä paransi tuloksia. Parhaita tuloksia saivat ne oppilaat, joilla oli käytössään oma romanikielen oppikirja.
Yli kolmannes opettajista arvioi omat romanikielen puhumisen ja kirjoittamisen taitonsa huonoiksi tai tyydyttäviksi. Romanikielen opettajien koulutus vaihteli peruskoulusta korkeakoulututkintoon, ja 87 prosenttia opettajista totesi tarvitsevansa lisää koulutusta.
Opettajista hieman yli puolet koki romanikielen arvostuksen työyhteisössään hyväksi, mutta toisaalta neljäsosa koki arvostuksen melko vähäiseksi. Mikäli kouluissa työskenteli romanikielen opettajan lisäksi muitakin romanihenkilöitä, oli koulun suhtautuminen romanikulttuuriin myönteisempää."
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/854377/Romanikielen oppimistulokset heikkoja Suomessa
Vastaukset 5
Vanhimmat
Romanikielen osaamisesta ei työelämässä ole mitään hyötyä. Käyttäisivät tuonkin ajan vaikka englannin kielen opiskeluun.
Onneksi nuo eivät edes opi kieltä koulussa joten sekään ei estä työllistymistä.
Jospa romanit nyt aluksi opettelisivat Suomen kielen ja vasta sitten alkaisivat vieraita kieliä opiskelemaan. Jos ei osaa edes tyydyttävästi Suomen kielen kielioppia on kovin haastavaa opiskella vieraita kieliä.
Joskus yritettiin pakko sulauttaa romaneita osaksi yhteiskuntaa, miehet vietiin työleireille ja lapset suomalaisten lastenkoteihin. Nämä toimet eivät onnistuneet sulattamaan romaniväestöä kantaväestöön, päinvastoin tälläiset pakkolait vain vahvistivat vähemmistön yhteenkuuluvuutta. Vuosi 2016 ja romanien kulttuurin tuhoaminen hyvässä vauhdissa: 1970-luvulla kun saitte katon päänne päälle ja toimeentulotukea, alkoi kulttuurinne tuhoutuminen, joka on näköjään jo siinä vaiheessa, että oman kielen puhuminen kadonnut. Kaaleet veti sittenkin pidemmän korren.
Kaajeet veti pidemmän kortensa tarkoitin