Radon on 7 kertaa ilmaa raskaampaa, jääkö pihaan?

Joo. Muuan mies hankki pihakiveyksen noppakivistä jotka olivat graniittia. Liki kuukausi on kulunut eikä keuhkosyövästä tietoakaan!

Radonin aiheuttama terveysriski on merkittävä siloin, kun pitoisuudet ovat suuria.

Graniitin sisältämä uraani hajoaa mm radoniksi, joka aiheuttaa merkittävän syöpäriskin, jos hengitysilman pitoisuus ylittää 400 becquereliä kuutiometrissä. Normaalisti maan pinnalla on vain pieniä määriä radonia paikallisesti, mutta jos radonia varta vasten pumpataan pumpulla ylös maasta moninkertaisesti luonnollisesti maan pinnalle tuleva määrä, voisiko riskinä olla radonin paikallinen kertymä pihapiiriin, koska radon on ilmaa raskaampaa?

Ei tämä ole ollenkaan hassu kysymys, sinä et vain tiedä vastausta ja olet heti pätemässä, kun kohtaat kysymyksen, jota et ole ennen kuullut. Hölmöyden huippu! Et ole varmaankaan edes pohtinut asiaa. Joskus kannattaisi ajatella asioita monelta eri kantilta.

ItseOletPöhlö kirjoitti:

Radonin aiheuttama terveysriski on merkittävä siloin, kun pitoisuudet ovat suuria.

Graniitin sisältämä uraani hajoaa mm radoniksi, joka aiheuttaa merkittävän syöpäriskin, jos hengitysilman pitoisuus ylittää 400 becquereliä kuutiometrissä. Normaalisti maan pinnalla on vain pieniä määriä radonia paikallisesti, mutta jos radonia varta vasten pumpataan pumpulla ylös maasta moninkertaisesti luonnollisesti maan pinnalle tuleva määrä, voisiko riskinä olla radonin paikallinen kertymä pihapiiriin, koska radon on ilmaa raskaampaa?

Ei tämä ole ollenkaan hassu kysymys, sinä et vain tiedä vastausta ja olet heti pätemässä, kun kohtaat kysymyksen, jota et ole ennen kuullut. Hölmöyden huippu! Et ole varmaankaan edes pohtinut asiaa. Joskus kannattaisi ajatella asioita monelta eri kantilta.

Lue lisää

Jaa, vai niinkö luulet. Katso tuota:

"Ilmaan pääsevä radon ei ole terveydelle vaarallista, koska sen terveyshaitta esiintyy vain maansisäisissä ja -läheisissä tiloissa ilman asianmukaista ilmanvaihtoa
sekä ilmastamattomaan juoma- tai käyttöveteen liuenneena (Fleischer 1988, Marcos ja Lahermo 2007)."

BauHerr kirjoitti:

Jaa, vai niinkö luulet. Katso tuota:

"Ilmaan pääsevä radon ei ole terveydelle vaarallista, koska sen terveyshaitta esiintyy vain maansisäisissä ja -läheisissä tiloissa ilman asianmukaista ilmanvaihtoa
sekä ilmastamattomaan juoma- tai käyttöveteen liuenneena (Fleischer 1988, Marcos ja Lahermo 2007)."

Lue lisää

Tuossa Toni Eerolan artikkelissa viitataan tuohon tutkimukseen, jota en löydä, mutta et ilmeisesti sinäkään, tutkimuksessa puhutaan käsittääkseni sellaisesta tilanteesta, jossa maahan kaivetaan kuoppa ilman, että radonia aktiivisesti pumpataan ylös maasta. Aloitetaan yhtä virkettä aiemmin tuo siteeramasi kohta: "Maaperään kaivetuista, avoimista kuopista ei todettu ympäristöään korkeampia säteily- tai radonarvoja. Ilmaan pääsevä radon ei ole terveydelle vaarallista, koska sen terveyshaitta esiintyy vain maansisäisissä ja -läheisissä tiloissa ilman asianmukaista ilmanvaihtoa."

Tässä Toni Eerolan artikkeli johon viittaat:
http://www.geologinenseura.fi/geologi-lehti/5-2012/Geologi_5_2012_Uraaninets_vaikutukset.pdf

Artikkelin lopussa sitten ne lähteet, joita en jaksa kahlata läpi, kuten et sinäkään ole tehnyt.

Kyseinen kuvaus avoimista, passiivisista maakuopista ei ole millään tavalla verrannollinen radonkaasun aktiiviseen pumpaukseen maaperästä, jossa on todistetusti runsaasti radonia.

En myöskään millään tavalla epäile artikkelin kirjoittajan, Toni Eerolan motiiveja, mutta hän on kuitenkin kaivosfirman palkkalistoilla, mikä nakertaa luonnollisesti artikkelin uskottavuutta:
http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/uraanitutkimukset-alkavat-kuusamossa-kevaalla/299892/

Taas väärin ja väärin.

Jos lukisit edesmenneen Fleischerin tutkimuksia, tietäisit radonin tulevan maaperästä jaksottaisesti, usein hyvinkin suurien pitoisuuksien pulsseina. Analogia on ilmeinen.

Toni Eerola työskentelee GTK:lla.

Kun faktojen sijaan imppaat mielummin raakaa paniikkia, niin lopetetaan tähän.

"Namura Finland Oy:n malminetsinnännän johtaja geologi Toni Eerola..."

Kyllä tuossa Kalevan jutun kuvatekstissä juuri noin lukee. En siis omasta päästäni keksi kenenkään sidonnaisuuksia.

Miksi et linkkaa tänne niitä tutkimuksia? Sen sijaan teet epäonnistuneita arvauksia minun mahdollisista psykopatologioista ja mielentilastani. Ei minulla ole minkäänlaista paniikkia, asiallista tietoa haen, mutta vastaukset ovat kovin epäasiallisia.

Soita Eerolalle GTK:lle, niin saat arvattavasti samanlaisen vastauksen arvattavasti asiallisemmassa muodossa.

Ei ole asiallista etsiä asiallista tietoa täältä.

Ja vaikka minulla on luonnollisesti pääsy tietokantoihin, en voi niitä laittaa jakeluun.

Sanooko termi "tekijänoikeudet" mitään?

BauHerr kirjoitti:

Soita Eerolalle GTK:lle, niin saat arvattavasti samanlaisen vastauksen arvattavasti asiallisemmassa muodossa.

Ei ole asiallista etsiä asiallista tietoa täältä.

Ja vaikka minulla on luonnollisesti pääsy tietokantoihin, en voi niitä laittaa jakeluun.

Sanooko termi "tekijänoikeudet" mitään?

Lue lisää

Minulla on pääsy yliopiston artikkelitietokantoihin, mutta en aio lukea kaikkea materiaalia läpi, koska en ole geologi, enkä ymmärrä geologista jargonia. Omankin tieteenalani julkaisuissa on tekemistä, että löydän oleellisen tiedon niistä.

Tietolähde sinänsä ei ole asiallinen tai asiaton. Kyllä Suomi24-palstaltakin voi asiallista tietoa saada, esimerkiksi linkkejä tai abstrakteja tieteellisiin tutkimuksiin. Itse ainakin jaan mielelläni asiallista tietoa oman tieteenalani asioista.

Kyllä sinä saat jakaa artikkeliviitteitä ja lainauksia tekijänoikeuksien siitä kärsimättä, sikäli kummeksun tuota tekijänoikeuspuhetta. Artikkeliviitteiden lisäksi kaipaan toki yhteenvetoa ja lainauksia oleellisista kohdista.

Kukaan ei ole vielä vastannut kysymykseeni, voiko talon alta pumpattu radon muodostaa maanpäällistä kertymää esimerkiksi alapihalle? Havainnollistan asiaa vedellä ja tinalla. Vesi on toki nestettä ja tina kiinteä metalli nTP:ssä, mutta tina on 7 kertaa vettä tiheämpää. Samoin radon on 7 kertaa ilmaa tiheämpää. Tina vajoaa nopeasti alaspäin vedessä, vaikka olisi tinapölyä (lähempänä kaasumaista olomuotoa). Radon siin hakeutuu voimakkaasti alaspäin ojiin ja painanteisiin, oletettavasti harjun rinnettä alas.

Kysymykseni on hyvin yksinkertainen, onko tutkittu, jääkö radonpumpuilla pumpattu radon matalalla sijaitseville ulkoalueille terveydelle haitallisina pitoisuuksina? Vaikka radonin terveydelle haitallista pitoisuutta ei tunneta, koska säteilyn aiheuttama terveyshaitta on stokastinen tapahtuma, raja-arvot on voitu määritellä hyväksytyn todennäköisyyden mukaan ALARA-periaatetta noudattaen.

Mitattu on. Sisätiloissa meillä ylittyy 600 becquereliä kuutiometrissä. STUK suosittelee meille radon-saneerausta. Kun pumppu käynnistetään, talon alta pumpataan suuret määrät radonia ulkoilmaan, ja koska se on ilmaa raskaampaa, olisi kiva tietää, minne se lopulta päätyy, jääkö pihapiiriin, vai ajautuuko laajemmalle alueelle? (ja näin laimentuu merkityksettömäksi pitoisuudeksi, kunnes hajoaa merkityksettömämmiksi alkuaineiksi)

Pölhöt täällä vastaa vaikka eivät edes tiedä, pitävät minua pölhönä, mutteivät itsekään tiedä vastausta, eivät ole edes pohtineet kysymystä.

Mutta sinulle kiitos vastauksesta, reaaliaikaisella mittarilla voisin tosiaankin muutamasta kohdasta pihasta mitata, mikäli mittalaitteistoon voi luottaa. Reaaliaikainen alfailmaisin kuulostaa vaikealta tekniikalta, vaatinee jonkinlaisen imulaitteiston, koska alfahiukkasten kantama on niin lyhyt, että etäluentaan perustuva mittaus ei onnistu. Mittarin pitää siis imeä radonia sisuksiinsa, ja jos se alfahajoaa ollessaan mittarin sisällä, hajoaminen voidaan rekisteröidä.

Tämä tietysti saattaa vääristää ulkona tapahtuvaa mittausta, koska imun voimakkuus vaikuttaa mittaustulokseen ratkaisevasti. Mutta oletan, että jonkinlainen korrelaatio on saatu selville todellisen radonpitoisuuden ja imuilman nopeuden välillä. Pikamittarikaan ei siis liene ihan reaaliaikainen, vaan oletan, että sekin pitää jättää mittauskohteeseen ainakin tunneiksi, ellei päiviksi.

Mutta olisi kiva kuulla, jos joku on joskus asiaa tutkinut,, vaikka ei täällä kukaan tunnu mitään asiasta tietävän.

Se on viikon keskiarvo meidän olohuoneesta. Ainakin lainaamani mittarin tulee olla aktivoituna vähintään 2 vuorokautta ennen kuin se näyttää mitään lukemia.

Jos olisin ostamassa taloa esim. Lahden seutuvilta tai Itäiseltä Uudeltamaalta, niin mittaisin pekkerellit ennen ostopäätöstä. Tämän meidän mittauksen tuloksen oikeastaan arvasinkin, koska ei asuta radonalueella. Lähinnä mielenkiinnosta vaan varmistelin. Tässä mittarista perusteellisemmin http://www.terveysilma.fi/fi/ilmanvaihto_ja_radon

radonit.mitannut kirjoitti:

Se on viikon keskiarvo meidän olohuoneesta. Ainakin lainaamani mittarin tulee olla aktivoituna vähintään 2 vuorokautta ennen kuin se näyttää mitään lukemia.

Jos olisin ostamassa taloa esim. Lahden seutuvilta tai Itäiseltä Uudeltamaalta, niin mittaisin pekkerellit ennen ostopäätöstä. Tämän meidän mittauksen tuloksen oikeastaan arvasinkin, koska ei asuta radonalueella. Lähinnä mielenkiinnosta vaan varmistelin. Tässä mittarista perusteellisemmin http://www.terveysilma.fi/fi/ilmanvaihto_ja_radon

Lue lisää

Aivan, kuten arvelinkin, mittarin tulee olla pari päivää päällä ennen kuin näyttää mitään lukemia. Tämä johtuu siitä, että radonin hajotessa vapautuu alfahiukkanen, jonka kantama on vain joitakin kymmeniä senttejä, ja ilman epäpuhtaudet tai esimerkiksi paperi pysäyttävät sen myös tehokkaasti. Siksi radon pitää imaista laitteeseen aktiivisesti (oletan) vähän samaan tapaan, kuin ihminen vetää radonia henkeensä hengittäessään radonpitoista huoneilmaa. Laskennallisesti voidaan laskea huoneilman radon, kun tunnetaan ilman tiheys (paine ja lämpötila) sekä ilmavirta laitteen läpi. Ilmaisimen tunnistamien alfahiukkasten määrä suhteutetaan näihin suureisiin ja saadaan mittaustulos. Ulkomittaukselle haasteeksi tulee juuri vaihteleva lämpötila.

Naura vaan, usein tyhmä nauraa makeimmin. Stukesin mittauspurkeilla mittaus kestää 2 kuukautta, eli pikamittari ei ole kyseessä. Paperi pysäyttää alfasäteilyn, kuten varmasti hyvin tiedät. Myös ilman epäpuhtaudet vaikuttavat huomattavasti . Tahallaan väärin ymmärtäminen on osoitus tyhmyydestä, tarve päteä ja olla tietäväinen. Rakennat olkiukon ja hyökkäät sen kimppuun, argumentointivirhe nro 1.

Koska Stukesin mittaus kestää 2 kuukautta, oletukseni on, että pikamittarissa on pakko olla ilmavirtaus, mitään tietoa minulla ei asiasta ole, enkä ole muuta väittänytkään. Minua vain ärsyttää suunnattomasti tuollaiset besservisserit, jotka eivät edes itse tiedä, mutta keskittyvät haukkumaan muita. Oikean tiedon jakaminen olisi helppoa muutamalla lauseella tai linkillä, mutta monisanainen mollaaminen osoittaa, ettei tietosi ole suurempaa kuin minulla.

No niin, täällä on oltu ihan oikeilla jäljillä, mutta korjataan muutamia faktoja:
Radonpitoisuus vaihtelee vuorokauden eri aikoina ja vuoden eri aikoina, pitoisuuden vaihtelut voivat olla erittäinkin suuria. Radonpitoisuuteen vaikuttavat monet asiat vaikka radonia syntyy luonnossa vakionopeudella. Jos puhutaan talon radonpitoisuudesta niin siihen vaikuttavat mm.:
- ulko- ja sisälämpötila
- maan jäätyminen / kosteus
- pohjaveden korkeus, johon vaikuttaa mm kuun sijainti
- maassa mahdollisesti olevan lumen paksuus ja koostumus
- mahdollisen radonpoistojärjestelmä
- alapohjan tiiveys
- jne jne

Suurin vaihtelu, jonka itse olen nähnyt on paritalossa, jossa toisella puolella alle 100Bq ja toisella yli 1200Bq.

Suomessa käytettävät radonpitoisuuden raja-arvot ovat vuosikeskiarvoja. Vuosikeskiarvon voi määrittää kahdella tavalla:
1) mittaa jatkuvatoimisella mittarilla vuoden, ja laskea siitä keskiarvon
2) mittaa pitkäkestoisella mittauksella 2kk mittauksen mittauskautena, pitkäaikaismittauksen tulos 20% suurempi kuin vuosikeskiarvo. (Tämä tapa ei siis ole tieteellisen oikein vaan STUKin määrittelemä, sopimusasia, koska mittaaminen muuten olisi haasteellista)

Jatkuvatoimisessa mittarissa ei ole mitään imuria, vaan mittaa ihan normaalisti huoneilmasta, aivan kuten mittauspurkki.

Hyväksytyt mittarit:
http://www.stuk.fi/stuk-valvoo/luonnonsateilylle-altistava-toiminta/radon-tavanomaisilla-tyopaikoilla/stukin-hyvaksymat-radonmittausmenetelmat

Pikamittaus kertoo juuri mittaushetken pitoisuuden, EI vuosikeskiarvoa. Pikamittuksesta ei ole laskukaavaa vuosikeskiarvoksi!!!

Radonin ulospuhalluksesta;
pitoisuus ulospuhallusputken lähellä on korkeampi, mutta tuulessa laimenee, mutta ulospuhallusputkea ei saa asentaa ikkunoiden tms lähelle, josta se voisi päätyä sisään itselle tai naapurille, varoetäisyys 5m.

Jonne.joo kirjoitti:

No niin, täällä on oltu ihan oikeilla jäljillä, mutta korjataan muutamia faktoja:
Radonpitoisuus vaihtelee vuorokauden eri aikoina ja vuoden eri aikoina, pitoisuuden vaihtelut voivat olla erittäinkin suuria. Radonpitoisuuteen vaikuttavat monet asiat vaikka radonia syntyy luonnossa vakionopeudella. Jos puhutaan talon radonpitoisuudesta niin siihen vaikuttavat mm.:
- ulko- ja sisälämpötila
- maan jäätyminen / kosteus
- pohjaveden korkeus, johon vaikuttaa mm kuun sijainti
- maassa mahdollisesti olevan lumen paksuus ja koostumus
- mahdollisen radonpoistojärjestelmä
- alapohjan tiiveys
- jne jne

Suurin vaihtelu, jonka itse olen nähnyt on paritalossa, jossa toisella puolella alle 100Bq ja toisella yli 1200Bq.

Suomessa käytettävät radonpitoisuuden raja-arvot ovat vuosikeskiarvoja. Vuosikeskiarvon voi määrittää kahdella tavalla:
1) mittaa jatkuvatoimisella mittarilla vuoden, ja laskea siitä keskiarvon
2) mittaa pitkäkestoisella mittauksella 2kk mittauksen mittauskautena, pitkäaikaismittauksen tulos 20% suurempi kuin vuosikeskiarvo. (Tämä tapa ei siis ole tieteellisen oikein vaan STUKin määrittelemä, sopimusasia, koska mittaaminen muuten olisi haasteellista)

Jatkuvatoimisessa mittarissa ei ole mitään imuria, vaan mittaa ihan normaalisti huoneilmasta, aivan kuten mittauspurkki.

Hyväksytyt mittarit:
http://www.stuk.fi/stuk-valvoo/luonnonsateilylle-altistava-toiminta/radon-tavanomaisilla-tyopaikoilla/stukin-hyvaksymat-radonmittausmenetelmat

Pikamittaus kertoo juuri mittaushetken pitoisuuden, EI vuosikeskiarvoa. Pikamittuksesta ei ole laskukaavaa vuosikeskiarvoksi!!!

Radonin ulospuhalluksesta;
pitoisuus ulospuhallusputken lähellä on korkeampi, mutta tuulessa laimenee, mutta ulospuhallusputkea ei saa asentaa ikkunoiden tms lähelle, josta se voisi päätyä sisään itselle tai naapurille, varoetäisyys 5m.

Lue lisää

No niin, ihan kelvollinen vastaus. Kiitos. Eli 5 metrin varoetäisyys putken lähellä. Radon jatkaa siitä sitten matkaansa alaspäin. Tiheään asutetulla Pispalanharjulla radonkaivo taitaa olla pakollinen. Alempana rinteessä lienee merkittävät radonpitoisuudet, koska joka ikisen talon pihalla pumpataan radonia ulkoilmaan. 7 kertaa ilmaa raskaampi radon lähtee valumaan rinnettä alaspäin.

Myös radonin hajoamistuotteet ovar radioaktiivisia, mutta ne ovat onneksi kiinteitä aineita, joten eivät kulkeudu keuhoihin niin helposti. Mutta ne jäävät luontoon pitkäksikin ajaksi, joten luulisi, että on tutkittu esimerkiksi harjujen juurilta löytyviä hajoamistuotteita, joista voisi vetää korrelaation maastossa olevan radonin määrästä.

Asdfghjuyyg kirjoitti:

No niin, ihan kelvollinen vastaus. Kiitos. Eli 5 metrin varoetäisyys putken lähellä. Radon jatkaa siitä sitten matkaansa alaspäin. Tiheään asutetulla Pispalanharjulla radonkaivo taitaa olla pakollinen. Alempana rinteessä lienee merkittävät radonpitoisuudet, koska joka ikisen talon pihalla pumpataan radonia ulkoilmaan. 7 kertaa ilmaa raskaampi radon lähtee valumaan rinnettä alaspäin.

Myös radonin hajoamistuotteet ovar radioaktiivisia, mutta ne ovat onneksi kiinteitä aineita, joten eivät kulkeudu keuhoihin niin helposti. Mutta ne jäävät luontoon pitkäksikin ajaksi, joten luulisi, että on tutkittu esimerkiksi harjujen juurilta löytyviä hajoamistuotteita, joista voisi vetää korrelaation maastossa olevan radonin määrästä.

Lue lisää

Onkohan Pispalanharjun alaosa jatkuvasti täysin tuuletonta? Jos ei ole niin mitään radon kaasunkertymää ei synny. Jos Pispalanharjun taloissa tupakoidaan keskimääräistä enemmän niin alarinteessä asuva saa tupakasta keuhkosyövän moninkertaisella todennäköisyydellä harjun päällä asuvaan nähden.

Asdfghjuyyg kirjoitti:

No niin, ihan kelvollinen vastaus. Kiitos. Eli 5 metrin varoetäisyys putken lähellä. Radon jatkaa siitä sitten matkaansa alaspäin. Tiheään asutetulla Pispalanharjulla radonkaivo taitaa olla pakollinen. Alempana rinteessä lienee merkittävät radonpitoisuudet, koska joka ikisen talon pihalla pumpataan radonia ulkoilmaan. 7 kertaa ilmaa raskaampi radon lähtee valumaan rinnettä alaspäin.

Myös radonin hajoamistuotteet ovar radioaktiivisia, mutta ne ovat onneksi kiinteitä aineita, joten eivät kulkeudu keuhoihin niin helposti. Mutta ne jäävät luontoon pitkäksikin ajaksi, joten luulisi, että on tutkittu esimerkiksi harjujen juurilta löytyviä hajoamistuotteita, joista voisi vetää korrelaation maastossa olevan radonin määrästä.

Lue lisää

no lisätään kun osui tuo paikka niin hyvin...Pispalan harjulta jopa tutkittua tietoa....
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=3&ved=0ahUKEwix_cnOss3LAhXqbZoKHUCwA6IQFggrMAI&url=https://publications.theseus.fi/xmlui/bitstream/handle/10024/9715/TMP.objres.477.pdf?sequence=2&usg=AFQjCNHb-VJoS6ZisWj3I4WWkb8TR9olEg&sig2=jC1JkTnRHtexCoN4CIGVow

Jonkun tyttelin inssityö...nauttikaa...

Asdfghjjhggf kirjoitti:

Naura vaan, usein tyhmä nauraa makeimmin. Stukesin mittauspurkeilla mittaus kestää 2 kuukautta, eli pikamittari ei ole kyseessä. Paperi pysäyttää alfasäteilyn, kuten varmasti hyvin tiedät. Myös ilman epäpuhtaudet vaikuttavat huomattavasti . Tahallaan väärin ymmärtäminen on osoitus tyhmyydestä, tarve päteä ja olla tietäväinen. Rakennat olkiukon ja hyökkäät sen kimppuun, argumentointivirhe nro 1.

Koska Stukesin mittaus kestää 2 kuukautta, oletukseni on, että pikamittarissa on pakko olla ilmavirtaus, mitään tietoa minulla ei asiasta ole, enkä ole muuta väittänytkään. Minua vain ärsyttää suunnattomasti tuollaiset besservisserit, jotka eivät edes itse tiedä, mutta keskittyvät haukkumaan muita. Oikean tiedon jakaminen olisi helppoa muutamalla lauseella tai linkillä, mutta monisanainen mollaaminen osoittaa, ettei tietosi ole suurempaa kuin minulla.

Lue lisää

Minullakaan ei ole asiasta mitään tietoa mutta kirjoittelenpa vaan.

logiikkaa kirjoitti:

Onkohan Pispalanharjun alaosa jatkuvasti täysin tuuletonta? Jos ei ole niin mitään radon kaasunkertymää ei synny. Jos Pispalanharjun taloissa tupakoidaan keskimääräistä enemmän niin alarinteessä asuva saa tupakasta keuhkosyövän moninkertaisella todennäköisyydellä harjun päällä asuvaan nähden.

Lue lisää

Tuulen vaikutus on varmasti merkittävä. Radon on kuitenkin peräti 7 kertaa ilmaa tiheämpää (riippuen isotoopista). Kloori on vain noin 3 kertaa ilmaa tiheämpää, mutta silti aiheuttaa paikallisia kertymiä matalalla sijaitseville alueille:
http://www.hs.fi/sunnuntai/a1429850543113

"Hiljattain todettiin Helsingissä normaaliin tason verrattuna 1000 kertainen säteilylukema. Mitään hälytystä ei tehty koska taso oli vain sadasosa hälytysrajasta. Tämä ei ollut radonia mutta nykyään pystytään mittaamaan niin pieniä pitoisuuksia että kohujuttuja saadaan otsikoihin ilman että on mitään aihetta.
Samanlainen juttu kuin radonin "kerääntyminen" piha-alueen notkelmiin."

Kyseinen Helsingin havainto käsitteli cecium-137:ä, joka on betasäteilijä. Se voidaan havainnoida etäältä, kun taas radon pääasiassa alfasäteilijänä on mahdoton havaita etäältä, näin ollen paikalliset kertymät jäävät helposti havaitsematta alfahiukkasten lyhyen kantaman vuoksi.

asdjhugiuygo kirjoitti:

"Hiljattain todettiin Helsingissä normaaliin tason verrattuna 1000 kertainen säteilylukema. Mitään hälytystä ei tehty koska taso oli vain sadasosa hälytysrajasta. Tämä ei ollut radonia mutta nykyään pystytään mittaamaan niin pieniä pitoisuuksia että kohujuttuja saadaan otsikoihin ilman että on mitään aihetta.
Samanlainen juttu kuin radonin "kerääntyminen" piha-alueen notkelmiin."

Kyseinen Helsingin havainto käsitteli cecium-137:ä, joka on betasäteilijä. Se voidaan havainnoida etäältä, kun taas radon pääasiassa alfasäteilijänä on mahdoton havaita etäältä, näin ollen paikalliset kertymät jäävät helposti havaitsematta alfahiukkasten lyhyen kantaman vuoksi.

Lue lisää

Niin mitä sitten. Oli kysymys määristä, ei mittaustekniikasta.

yksi.piko-osa kirjoitti:

Niin mitä sitten. Oli kysymys määristä, ei mittaustekniikasta.

Sitä sitten, ettei suurtakaan määrää radonia voi mitata enää metrien päästä kertymästä, kun taas cesium-137 lähettämä betasäteily voidaan havaita etäältä ja paikantaa säteilylähde. Radonista on vaikea saada kohujuttua, jos suurtakaan pitoisuutta ei voi edes havaita. Sen sijaan cesium-137 on helppoa havaita pieninäkin pitoisuuksina, joten siksi siitä voi ylipäänsä kirjoittaa! Oliko vielä jotain?!

Gfdsssasdfg kirjoitti:

Sitä sitten, ettei suurtakaan määrää radonia voi mitata enää metrien päästä kertymästä, kun taas cesium-137 lähettämä betasäteily voidaan havaita etäältä ja paikantaa säteilylähde. Radonista on vaikea saada kohujuttua, jos suurtakaan pitoisuutta ei voi edes havaita. Sen sijaan cesium-137 on helppoa havaita pieninäkin pitoisuuksina, joten siksi siitä voi ylipäänsä kirjoittaa! Oliko vielä jotain?!

Lue lisää

Oli sitä että ilma liikkuu eikä sen takia voi muodostua "väkeviä" radon lammikoita.

uraanisauva kirjoitti:

Oli sitä että ilma liikkuu eikä sen takia voi muodostua "väkeviä" radon lammikoita.

Paitsi se vaan, ettei se radon välttämättä liiku niin hyvin ilman mukana, on näet 7 kertaa ilmaa raskaampaa. Ja radonpumput syöttävät lisää radonia.

asjjhgfd kirjoitti:

Paitsi se vaan, ettei se radon välttämättä liiku niin hyvin ilman mukana, on näet 7 kertaa ilmaa raskaampaa. Ja radonpumput syöttävät lisää radonia.

Jos lukisit Fischer-vainaan tekstejä, ymmärtäisit, että luonnossakin radon pöllähtää maan päälle pistemäisistä lähteistä. Sitä ei pidetä vaarallisena.

Jos sitten etsit tietoa kaasun "laimenemisesta", niin esimerkiksi savupiippuja varten kehitetyistä kaavoista voit itse laskea teoreettisia arvoja sekä kaasuille että kiintoaineille. Lisäksi voi pidentää putkeasi sen verran, että saat radonin varmuudella naapurin puolelle.

Onpa erikoinen fixidea.

asjjhgfd kirjoitti:

Paitsi se vaan, ettei se radon välttämättä liiku niin hyvin ilman mukana, on näet 7 kertaa ilmaa raskaampaa. Ja radonpumput syöttävät lisää radonia.

Jos lukisit Fischer-vainaan tekstejä, ymmärtäisit, että luonnossakin radon pöllähtää maan päälle pistemäisistä lähteistä. Sitä ei pidetä vaarallisena.

Jos sitten etsit tietoa kaasun "laimenemisesta", niin esimerkiksi savupiippuja varten kehitetyistä kaavoista voit itse laskea teoreettisia arvoja sekä kaasuille että kiintoaineille. Lisäksi voi pidentää putkeasi sen verran, että saat radonin varmuudella naapurin puolelle.

Onpa erikoinen fixidea.

BauHerr kirjoitti:

Jos lukisit Fischer-vainaan tekstejä, ymmärtäisit, että luonnossakin radon pöllähtää maan päälle pistemäisistä lähteistä. Sitä ei pidetä vaarallisena.

Jos sitten etsit tietoa kaasun "laimenemisesta", niin esimerkiksi savupiippuja varten kehitetyistä kaavoista voit itse laskea teoreettisia arvoja sekä kaasuille että kiintoaineille. Lisäksi voi pidentää putkeasi sen verran, että saat radonin varmuudella naapurin puolelle.

Onpa erikoinen fixidea.

Lue lisää

ALARA-periaatteen mukaisesti ei tunneta vaaratonta radonpitoisuutta. Syövän syntyminen säteilyn seurauksena on stokastinen tapahtuma. Pienikin altistus saattaa aiheuttaa suövän. Toisaalta suurikaan annos ei välttämättä aiheuta syöpää. Vaaratonta radonpitoisuutta ei tunneta, jos Fischer-vainaa on muuta väittänyt, hän ei tunne ALARA-periaatetta.

Ei, koska ALARA-periaate tarkoittaa "as low as reasonably achievable", eli säteilyn taso pitää saada niin alas, kuin kohtuullisin menetelmin on mahdollista saada. RAdon-saneeraus on ALARA-periaatteen mukainen saneeraus, avaruusasu sen sijaan on ylimitoitettu toimi, eli ei noudata ALARA-periaatetta.

http://www.stuk.fi/aiheet/mita-sateily-on/terveyshaittojen-ehkaiseminen-sateilysuojelulla

Kysymys ei ole sisäilman radonista. Asdfghjklpoiuyt pelkää altistuvansa säteilylle ulkona, radonin poistoputken läheisyydessä. Pelkoa hän perustelee sillä, ettei radonilla ole turvalliseksi katsottavaa raja-arvoa. Tätä hän taas perustelee tilastotieteellä.
Karrikoiden: radon on ulkoilmassa hänen mielestään nagatiivinen lottovoitto.
Teknisesti hänen mielestään ulkona sijaitsevan poistoputken aiheuttama uhka on riski, mitä se ei tietenkään ole, koska riski = uhka kertaa todennäköisyys.

BauHerr kirjoitti:

Kysymys ei ole sisäilman radonista. Asdfghjklpoiuyt pelkää altistuvansa säteilylle ulkona, radonin poistoputken läheisyydessä. Pelkoa hän perustelee sillä, ettei radonilla ole turvalliseksi katsottavaa raja-arvoa. Tätä hän taas perustelee tilastotieteellä.
Karrikoiden: radon on ulkoilmassa hänen mielestään nagatiivinen lottovoitto.
Teknisesti hänen mielestään ulkona sijaitsevan poistoputken aiheuttama uhka on riski, mitä se ei tietenkään ole, koska riski = uhka kertaa todennäköisyys.

Lue lisää

BauHerr olkiukkoilee taas. En pelkää altistuvani radonille enempää, kuin tupakansavulle tupakoitsijan läheisyydessä. Tutkimusten mukaan passiivinen tupakointi tappaa, mutta en välttele tupakoitsijan seuraa. Radon tappaa myös, mutta vaikka kotonani on kohonneet pitoisuudet ja Stuk suosittelee radon-saneerausta, ei minulla ole mitään kiirettä asian suhteen, vaan rauhassa mietin erilaisia vaihtoehtoja.

BauHerralle taitaa olla kova paikka, kun ei osaa vasata kysymykseeni, niinpä turvautuu ulkiukkoiluun ja yrittää mitätöidä adekvaatin kyselyni ja pohdintani epäadekvaattina hörhöilynä ja panikointina. Tuo asenne paljastaa BauHerran oman tietämättömyyden ja sen, ettei hänellä ole tähän keskusteluun enempää annettavaa.

Poistoputken läheisyydessä on 5 metrin varoalue. Maan alta pumpattu radon päätyy jonnekin. Tiheästi asutuilla radonalueilla jokaisessa talossa on radon-kaivo. Kun jokaisessa pihassa on radon-kaasua ulkoilmaa pumppaava kaasu, niin on selvää, että se radon päätyy jonnekin, ja koska radon on 7 kertaa ilmaa raskaampaa, se jonnekin on alaspäin. Itse asun rinteessä, eikä se jonnekin ole omassa pihassani, mutta olisi ihan huvin vuoksi ja urheilun kannalta kiva tietää, voiko radon muodostaa pooleja alemmaksi maastoon, ja onko asiaa yleensä tutkittu.

Radonin poistoimuri tulee talon alapohjan alle, siis talon alle, ei talon sisälle. Niinpä poistoimuri estää radonin pääsyn taloon sisälle tehokaasti. Imuri ei siis aiheuta alipainetta talon sisälle, vaan muodostaa talon _alle_ alipainepisteen, jonne radon-kaasu hakeutuu ja josta se pumpataan poistoputkea pitkin ulkoilmaan.

Radon-saneerauksen voisi tehdä sitenkin, että muuttaa ilmanvaihdon lievästi ylipaineiseksi. En ole LVI-asiantuntija, mutta luulisin, että tämä käy varsin helposti esimerkiksi siten, että koneellinen ilmanvaihto pumppaa taloon ilmaa, ja poistoilmaputkien halkaisijaa (jälkikäteen säädettävä) pienennetään kunnes talossa vallitsee lievä ylipaine.

BauHerr on sitä mieltä, ettei talossa vaarallinen radon ole enää vaarallista ulkoilmaan päästyään, ei etenkään alapihan naapurin tontilla, josta alapihan naapuri imaisee radonit omaan taloonsa oman ilmastointipumppunsa avulla. Case closed, problem solved!? Kloorikaasu on vain 3 kertaa ilmaa raskaampaa, ja silti kerääntyy maastoon, radon käyttäytyy varmasti samansuuntaisesti, mutta vieläkin hanakammin, koska on raskaampaa.

"Radon-saneerauksen voisi tehdä sitenkin, että muuttaa ilmanvaihdon lievästi ylipaineiseksi. "

Vai niin. Tuota soopaa en kommentoi.

Mitä radoniin tulee, niin kummankohan meistä luulet tehneet enemmän riskianalyysejä työkseen?

Tässä menee oppineen aika aivan hukkaan. Hauskaa loppuelämää.

BauHerr kirjoitti:

"Radon-saneerauksen voisi tehdä sitenkin, että muuttaa ilmanvaihdon lievästi ylipaineiseksi. "

Vai niin. Tuota soopaa en kommentoi.

Mitä radoniin tulee, niin kummankohan meistä luulet tehneet enemmän riskianalyysejä työkseen?

Tässä menee oppineen aika aivan hukkaan. Hauskaa loppuelämää.

Lue lisää

"Mitä radoniin tulee, niin kummankohan meistä luulet tehneet enemmän riskianalyysejä työkseen?
Tässä menee oppineen aika aivan hukkaan. Hauskaa loppuelämää."

Mitähän sinä nyt höpötät? Sinä et tiedä minun työhistoriastani yhtään mitään, enkä minä sinun työhistoriastasi! Voi voi kun kallisarvoinen oppineen aikasi menee hukkaan, minä maan matonen nyt mistään mitään tiedä, että oikein oppinutta piti vaivata tällä keskustelupalstalla... Hah! Kukaan ei ole tyhjiä kommenttejasi kerjännyt, itse tulit huutelemaan, mutta vastauksia olit vailla! Yliopiston loppututkinto on minullakin, ja riskianalyysejä teen minäkin työkseni. Rakennustekniikasta en tiedä mitään, enkä ole muuta väittänytkään.

Kyllähän se radonputkisto huippuimurin tarvitsee, mitenpä muuten siellä ilma virtaisi..

No niin, nyt puhut asiaa. Juuri tällaisia kommentteja täällä kaivataan. Kumpa olisit kommentoinut täällä aiemmin. Konvektio ja diffuusio vaikuttavat järkeenkäyviltä selityksiltä, kuinka radon levittäytyy nopeasti laajalle alueelle ympäristöön ja samalla ja laimenee, tultuaan ulos poistoputkesta. Olisi silti mukava valmistaa esimerkiksi 7 kertaa ilmaa raskaampi värikäs kaasu, puhaltaa sitä ulos poistoputkesta ja katsoa visuaalisesti, minne se kulkeutuu, koska radonin havaitseminen on niin työlästä. Tosin värillisen kaasun fysikaaliset ominaisuudet saattavat erota huomattavastikin radonin fysikaalisista ominaisuuksista, mutta koe olisi silti informatiivinen ainakin jollain tasolla.

Mielenkiintoisen näköinen koe erivärisillä savuilla, osa savuista nousee heti korkealle, osa jää maanpinnan läheisyyteen:
https://www.youtube.com/watch?v=sJj1YKeZLGM

Asdfghjkoiuyt kirjoitti:

No niin, nyt puhut asiaa. Juuri tällaisia kommentteja täällä kaivataan. Kumpa olisit kommentoinut täällä aiemmin. Konvektio ja diffuusio vaikuttavat järkeenkäyviltä selityksiltä, kuinka radon levittäytyy nopeasti laajalle alueelle ympäristöön ja samalla ja laimenee, tultuaan ulos poistoputkesta. Olisi silti mukava valmistaa esimerkiksi 7 kertaa ilmaa raskaampi värikäs kaasu, puhaltaa sitä ulos poistoputkesta ja katsoa visuaalisesti, minne se kulkeutuu, koska radonin havaitseminen on niin työlästä. Tosin värillisen kaasun fysikaaliset ominaisuudet saattavat erota huomattavastikin radonin fysikaalisista ominaisuuksista, mutta koe olisi silti informatiivinen ainakin jollain tasolla.

Mielenkiintoisen näköinen koe erivärisillä savuilla, osa savuista nousee heti korkealle, osa jää maanpinnan läheisyyteen:
https://www.youtube.com/watch?v=sJj1YKeZLGM

Lue lisää

Merkkiainekaasunakin käytetty rikkiheksafluoridi (SF6) on tiheydeltään noin 6 kg/m² eli se on neljä kertaa ilmaa tiheämpää. "Raaka" eli 100 % SF6 kaasu on niin tiheää, että sen saa pysymään vaikkapa ämpärissä. Juutubesta löytyy tarvittaessa asiaa havainnollistavia videoita. Mutta kertaalleen ilman kanssa sekaisin vatkattuna ... ei se sieltä enää erottumaan rupea.

Ei sieltä radonin keruuputkista 100 % radonkaasua tule, vaan pitoisuudet ovat aina hyvin pieniä -> ei vaikutusta kaasuseoksen tiheyteen eikä käyttäytymiseen.