Onko vanhuksen jolla on muistisairaus pakko ottaa lääkkeet jotka lääkäri on määrännyt vai onko hänellä kenties oikeus kieltäytyä niistä?
Jos hän itse vaikka toteaa ääneen että haluatte vain vaientaa hänet jotta olisin kuin vihannes.....eli vanhus ilmeisesti tajuaa vielä näin todetessaan....
Miten palvelutaloissa suhtaudutaan....???
Kieltämättä kiinnostaa myös se, miten näitä muisitestejä tehdään siellä ja saako lääkäri tiedon montako testiä on tehty ja mihin kellon aikaan jotta tiedettäisiin onko vanhus ollut kenties väsynyt jo testiaikaan....????
Miten turvataan vanhusten ruokailu ja saako vanhus riittävästi ravintoa....jos ei ole paikalla ruokailun alkaessa....palvelutaloissa nimenomaan....???
Jos hän itse vaikka toteaa ääneen että haluatte vain vaientaa hänet jotta olisin kuin vihannes.....eli vanhus ilmeisesti tajuaa vielä näin todetessaan....
Miten palvelutaloissa suhtaudutaan....???
Kieltämättä kiinnostaa myös se, miten näitä muisitestejä tehdään siellä ja saako lääkäri tiedon montako testiä on tehty ja mihin kellon aikaan jotta tiedettäisiin onko vanhus ollut kenties väsynyt jo testiaikaan....????
Miten turvataan vanhusten ruokailu ja saako vanhus riittävästi ravintoa....jos ei ole paikalla ruokailun alkaessa....palvelutaloissa nimenomaan....???
Vastaukset 4
Vanhimmat
Palvelutalossa, jossa käyn, haetaan vanhukset ruokasaliin aamiaiselle, lounaalle, päiväkahville, "neljän ruokailuun" ja en muista, onko iltapala vai toimitetaanko se huoneeseen. Ei ole niin lähiomainen, mutta olen usein sattunut piipahtamaan, kun hoitaja hakee syömään .
Kysymykseen taitaa olla mahdotonta antaa yleispätevää vastausta. Voi olla että vanhus vastustaa lääkettä juuri sairauden vuoksi, voi olla että ei ole vielä niin huonossa kunnossa etteikö olisi tottakin että kokee noin että halutaan hänet hiljaiseksi. Lääkettä voidaan tarvita sairauden etenemisen tai oireiden ehkäisemiseen ja yksi ns sivuvaikutus voi olla hiljaisempi vanhus. Jos olet lähiomainen uskoisin että sinun olisi mahdollista saada keskustelu hoitohenkilökunnan kanssa ja katsoa yhdessä testiaikaa yms. Tarpeellisen ravitsemuksen seurannassa kannattaa olla aktiivinen. Tilanne voi vaihdellamonista syistä. Oman äitini kohdalla olen jälkeenpäin tajunnut etten tarpeeksi seurannut, oli käytännössä aliravitsemustilassa jä päälle lääkkeet. Lopputuloksen arvaa.... Muistisairauksien kanssa eläminen on raskasta ennemmin tai myöhemmin, mutta koskaan ei sitä kadu jos jaksaa ja voi edes läsnäoloa ja turvallisuutta toiselle antaa.
Olin sairaalassa kahden hengen huoneessa. Siellä oli ilmeisesti jostain hoitokodista tuotu iäkäs vanhus viereisessä vuoteessa sairauksiensa takia. Hän huusi koko ajan, joko kuin variksen rääkkymistä tai jotain sanaa, mikä hänen mieleensä juohtui. Kauemmin osastolla (onneksi itse pääsin kotiin leikkauksen jälkeen toipumaan) olleet olivat vähän väsyneitä, huuto kuuluu muihinkin huoneisiin. Itse sen lyhyen ajan kestin, minkä siinä huoneessa olin.
Lääkkeet olivat hänelle varmaan itselleenkin lepoa, ahdistus väheni, äänijänteet säästyivät ja muutkin saivat nukkua yöllä . Hyvin hänet hoidettiin, kipumorfiinilaastari oli, verhon takaa kuitenkin kuulee hoitamisen, tippa meni koko ajan käteen, syöttivät, mutta vanhus hoki, ei, ei, vain muutama lusikallinen ruokaa taisi mennä. Ystävällisesti, inhimillisesti hoitajat hoitivat.
Siksi kannattaakin kirjoittaa selkeäsanainen HOITOTESTAMENTTI, jossa ilmoitetaan, että "mahdollisesta muistisairaudestani huolimatta, en halua tulla väkisin syötetyksi enkä lääkityksi. Jos kuitenkn vaikutan kipeältä tai ahdistuneelta, sallin väkisin lääkinnän."...
Ja luin äsken tuosta toisesta kolariketjusta, että omaiset olivat käyneet valokuvaamassa teho-osastolla. Valokuvauskielto tulee ehdottomasti hoitotestamenttiin. Jos ei kuvat terveenä ollessa riitä, niin ei se tehoola kuvaaminen voi olla niin kännää, että sen voisi hyväksyä.