On se vaan kumma että aina vaan lapsia pidetään esineenä ja aseena, äidit osaa sen homman ja sosialivirasto sekä lastensuojelu vain hymyilee ja nyökyttelee että on se kauheaa kun isi ei halua tavata lapsiaan. Totuus kuitenkin on että äidit eivät päästä lapsia isälle muuten kun silloin kun he itse haluavat, sovitut tapaamiset estyy milloin mitenkin laps kipee, ovat jonkin kaverin syntymäpäivillä yms. tossa pikkujoulu aikaan olin työ matkalla joten hän joutui viemään lapset hoitoon muualle, sitten mä otin lomaa ja oletin että lapset tulevat luokseni niin mitä viellä, ei lapset voi tulla luoksesi kun ne ovat päiväkodissa ja menee rytmi sekaisin, sitten taas itketään tutuille ja sukulaisille että kuinka isä on hylännyt lapset. Lapset viihtyvät luonani ja pitävät uudesta puolisostani kuten myös hän pitää lapsistani eikä meillä ole ikinä ollut mitään ongelmaa.
Kiristystä
i.s.ä
371555
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Noin siinä käy, kun kypsymättömät ihmiset menevät naimisiin ja tekevät lapsia. Erossa sitten lapsia riepotellaan. Seurauksena on sitten myöhemmin juoppoutta, rikollisuutta, narkomaniaa, sairautta ja mielenvikaisuutta. Sitä saa mitä tilaa. Avioeron ainoa syy on, että on menty naimisiin.
Tossahan sitä faktaa tuli niin että riittää!
Määrittelepä mulle ihan kansankielellä mitä tarkoittaa "kypsymätön"? Kaikki eivät mene naimisiin ja tee lapsia 18 vuotiaina jos ikää tarkoitit... Ja toisaalta jos et tarkoittanut ikää, niin kerro mitkä on yleispätevät raja-arvot "kypsyydelle"? (ton kun selvität aukottomasti niin Nobelin palkinto on varma!)
Ja sitten toi syy ja seuraus-osasto.... Ton logiikan perusteellahan ainoa syy kuolemaan on syntyminen...!!! ...että silleen...
Oma kirjoituksesi osoittaa, että "osui ja upposi"! Et siis todellakaan olla kypsä perheeseen, mutta se vain piti perustaa. Miksi? Koska muillakin oli?
Kypsä ja kypsä, eiköhän erot johdu nimenomaan nykaikaisesta elämän tavasta eikä kypsyydestä.
Kypsymätön = epäkypsä. Samalla tavalla kuin tyhmä = epäviisas. Etpä ole epäviisas. Huomasit, että kuolla voi vain, jos on syntynyt. Onnea ja hyvää uutta vuotta sinulle.
Ehkä juuri sen takia moni äiti ei halua, kun se uusi nainen on aina kuvioissa mukana. Lapsi nimenomaan tapaa isää, ei uusia naisia.
Jos lapsi ei halua nähdä sitä naista, eikä kehtaa isälle sitä sanoa, äidin on jollain tavalla tuettava lasta. Lapsen ei tarvi tavata ihmisiä joita ei halua omaan elämäänsä.
Lasta on kuunneltava, ja toimittava myös niinkuin hän haluaa.
Jos itse olisin tuossa tilanteessa, toimisin täysin lasteni ehdoilla. Ellei he haluisi niitä naisia nähdä, ei heidän tarvitsisi pakollakaan!
Eikä tuollalailla toimien ole suinkaan tarkoitus estää isää tapaamasta.
Kysyppäs joskus lapsiltasi miten he haluisivat sinua tavata? Jospa he vain sen takia pitävät siitä naisesa, etteivät loukkaisi sinua.
Kun lapset ovat luonani ja menemme kesäasunnolle, puolisoni on töissä joten hän ei aina ole seurassamme, niin lapset haluavat välttämättä että haemme myös puolisoni sinne. ja sama toimii toisipäin eli me olemme kaupunki asunolla ja puolisoni kesäasunnolla niin heti tulee kyselyä että mentäskö käväseen siellä. Lapset ovat erittäin suvaitsevia ja ymärtäväisiä kunhan heitä kuuntelee ja puhuu heidän kanssa, he ymmärtää että en ole eronnut heistä vaan äidistä.
Kuukkeli on nyt taas yksi katkera exä... mitä naisia, kyse oli uudesta puolisosta, ei naisista. Meillä on sama tilanne...mieheni lapset haluavat nähdä minua ja pitävät minusta, mutta lasten äiti ei nyt jostain kumman syystä satu pitämään minusta, koska olenhan vienyt lapsilta isän...Apua, olen kamala ämmä... EN, en ole, rakastan lapsia, mieheni erosi ennen kuin edes tapasi minut ja kysymys taas...Miksi elää jonkun naisen kanssa jota ei voi sietää vain lasten takia, eikö omalla elämällä ole mitään merkitystä ja se että lapset tulisivat hyvin toimeeen ja kaikki toimisi ellei exä tekisi omastaan, lasten ja meidän elämästä yhtä helvettiä...kiristäisi ja uhkailisi... Miksi tämän naisen pitää mustamaalata minut vaikka tietää, että olen hyvä ihminen ja en koskaan veisi, edes yrittäisi viedä hänen, äidin paikkaa lasten elämästä!?
korjaus edelliseen...siis elää vain lasten takia jonkun naisen kanssa jota ei voi sietää!
Tuokin on täyttä asiaa, uskon juuri noin että hän puhuu pahaa puolisostani ja myöskin minusta. Ehkä katkeruutta lisää se että hän opiskelia koska hän ei meidän yhdessä olo aikana tehnyt päivääkään töitä vaan mä olin elättäjä. hän joutuu nyt itse hankkiin leipänsä.
Nainen -77 on itse vihankylväjä, mielenvikainen loiseläjä, jolla ei ole omaa elämää. Täytyy päteä toisten kautta. Täytyi viedä lapsilta isä,jotta ihmiset näkisivät, että pystyt ihan mihin vaan, vaikka kiusallasi.
Sulle kelpaa mies kuin mies vaikka puiston penkiltä, kunhan on jonkun puoliso, että voit näyttää että saat kenet tahansa. Muista viis.
Johan lapsi näkee uusia naisia jopa päiväkodissakin. Itse tunnut valitsevan "itsellesi sopivia" ihmisiä lapsen elämään eikä se lapsi.
Aiotko "äiti" itse elää yksinäsi lopun elämääsi, sillä sinunkin uusi kumppanisi olisi se "uusi mies" lapsillesi? Olet melko pulassa jos lapsesi heti ovella sanoo edes tutustumatta uuteen äijääsi, että älä tuo sitä uutta miestä tänne! Oppisi kalahtaa silloin omaan nilkkaasi.
Tuskin toimit lastesi ehdoilla (niin että annat lastesi kieltää onnen sinulta) jos rakastuisit, etkä haluaisi yksin elää katkeroituneena loppu elämääsi. Sehän on lapsien etu nauttia onnellisestä äidistäkin jos isäkin on onnellinen omalla tahollaan.
Lapsillehan on vain rikkaus tutustua uusiin ihmisiin ja kyllä isällä on suojeluvaistot lapsiaan kohtaan, ettei hän seurustelisi sellaisen kanssa joka pahaa hänen lapsille tekisi. Miksi et luota lasten isään?
Lasten ollessa isällään äiti saisi itselleen vapaa- aikaa hakee uutta suhdetta, ettei tarvitse katkeruudessaan ja epäonnistumisen tuskassaan elää lopun elämää!
En minä tarvitse vapaa aikaa omista lapsistani. Koskaan he eivät ole minua rasittaneet.
Olemme hoitaneet lapsemme yhdessä toistamme kunnioittaen ja antaen tilaa toiselle levätä, jos siltä tuntuu.
Mieheni kanssa perhe on meille ykkönen, emmekä ulkopuolisten ihmisten anna tulla millään muotoa sotkemaan perhettämme. Eräs ystävä yritti vuosia sitten saada meidän onnellisen elämän rikki, kateellinen kun ressukka oli. Nyt emme ole enää heidän kanssaan tekemisissä olleet seitsemään vuoteen. Emme kaipaa ihmisiä jotka eivät ole meidän arvoisiamme.
Mieheni ei halua vieraita elättejä riesaksi itselleen. Hän rakastaa lapsiamme yli kaiken, ja heistä hän haluaa huolehtia ja olla heidän kanssaan.
Keljuttaako sua nyt, kun toisilla on asiat hyvin? Hyvä. Niin pitääkin, loiseläjä!
Olet ilmeisesti vienyt itse väkisin puiston penkiltä jonkun isän tuleville lapsillesi. Naimisiin, lapsia lujaa ja miehen siivelle elämään. Kukaan ei vie lapsilta isää, mutta sinulta on viety elättäjä.
Jo on sinun aika alkaa itsenäistyyn, ottaan vastuu omasta elämästä ja lopettaa toisten haukkuminen mielenvikaisiksi. Jos miehesi on häipynyt, niin sille et voi enään mitään, muuta kuin kääntää uusi sivu elämässäsi. Viha vaan estää oman itsesi kasvamisen ihmisenä. Ja alat itse näyttämään mielenvikaiselta.
Niin älä lässytä ennakkoluulojasi silloin. Olen kokenyt lähipiirissäni katkeria eroja ja huoltajuuskiistoja joten näen asioita monelta kantilta. Ne ei ole niin yksiselitteisiä ja mustavalkoisia kuin kuvittelet!
Yrittikö ystäväsi viedä äijjäsi? Taisi olla täpärällä kun jäi noin rankat traumat?
Ilmeisesti kun hänen omaansa on niin ruma ja mitätön! No kukapa komea mies häntä huolisikaan, eipä hääppönen ole ne muija itsekkään.Mutta eipä onnistunut, mieheni vain naureskeli ja ihmetteli hänen moista käytöstä.
Purkakaanhan nyt omaa pahaa oloanne tänne, kyllä minä viestit luen ja ihmettelen, mutta eipä ne minua loukkaa, koska elämäni on tasapainossa ja kunnossa.
Niin. Toisesta silmästä sisään ja toisesta ulos, näin se menee...on hyvä että on ollut joskus koulussa psykologian tunneilla tarkkaavainen, niin ymmärtää, että kaikien sanomisia ei tarvi ottaa vakavasti, varsinkin jos ne sisältää henkilön itsensä omia tunne-elämän ongelmia. Tärkeintä on vain kuunnella, ja antaa toisen purkaa vihantunnetta sisältään pois. Se ajanmittaan laantuu.
Isäpuoleni oli psygologi, niin kauan kunnes kuoli viinaan...hyvä jos koulusta olet jotain edes hyötynyt...
Nostat suotta itsesi jalustalle, sillä sieltä tulee nopeeta alas ennemmin tai myöhemmin. Pelkäät jo jotain...
Itse olet kaikinpuolin täydellinen ja muutko mielenvikasia? Sekö on psygologiaasi?
Onko joku tunne- elämän ongelmakin keksitty sieltä psykan tunneilta tai kirjasta...?
Olkoon nyt vaikka gynekologi, mutta ei sukua kuitenkaan.
Kaikki pelkää aina jotain. Sinäkin.
En nosta itseäni minnekkään, sillä olen siellä.
Mutta keskityhän nyt auttamaan itseäsi, äläkä aiheuta itsellesi enempää ongelmia.
Ei kaikki pelkää jos on omat "peikkonsa" jo kohdannut, mutta oletko sinä? Onko prosessisi vasta käynnistymässä? Vai pyyhitkö ongelmasi maton alle?
Alkovatko rauhoittavat lääkkeesi nyt vasta vaikuttaan?
Psygologian taitosi ovat todella naurettavia. Teksteistäsi sen näkee kuinka vähä- älynen alkaa jotain viisasta leikkiin.
Niin miksi jaksat vieläkin olla katkera ja seitsemän vuodenkin jälkeen jauhaa samaa asiaa?
Ole vaan tyytyväinen että miehesi on niin komee jotta kelpaisi muillekkin. Oletko itse testannut omaa menekkiäsi? Vai riekutko kauheesta mustasukkaisuudesta vaan? Onko sinulla yhtään ystävää jos epäilet kaikkien vokottelevan äijjääsi ja vahditko sitä yötä päivää? Alat jo näyttämään ihan heikko hermoiselta epävarmalta pelleltä.
En ole asiaa jauhanut, kerroin yhden esimerkin omasta elämästä, aivan kuin muutkin muistelevat kohtaamiaan vääryyksiä tai iloisia asioita. Se on ollutta ja mennyttä, eikä heistä ole enää ollut harmia, kun pistimme välit poikki heihin. Se on ollut yksi parhaimmista teoistamme.
Olen todella tyytyväinen mieheeni. Parempaa ei voisi olla. Omaa iskuvoimaani ei tarvitse testata, sillä en vaihtaisi miestäni mihinkään.
Loput ystäväni ovatkin niin viisaita että he antavat meidän olla onnellisia eivätkä tuppaudu väliimme eikä yritä sekoittaa muidenkaan perhe-elämää.
Niin se on hyvä että pystyt tietämään ihmisen mielialan ym. asiat häntä näkemättä ja sen enempää tietämättä hänen asioista, se vaatii jo todella erinomaista kykyä. Onnittelen, jos olet omannut sen.
Itselläni on jo parikymmentä vuotta ollut sama mies jota kanssa en vaihtaisi keneenkään. Jos mieheni vaikka kuolisi tai ei tulevaisuudessa olisikaan enään tyytyväinen suhteeseen, (sillä mikään ei ole ikinä aivan varmaa, mutta emme ole mustasukkaisia ja kahlitse toisiamme liikaa) niin en voisi ikinä rikkoo kenenkään perhettä. En ole helposti rakastuvaa tyyppiä joten en haksahda keneen tahansa, eikä ulkonäkö merkitse minulle mitään. Periaatteeni on se että en tee sitä toisille mitä en halua itsellenikään tehtävän!
Meillä ei ole tähän mennessä ainakaan tullut mitään pelkotiloja että kolmas pyörä pääsee väliimme. Huumoria ja kiusottelua nyt on puolin ja toisin muttei sen kummempaa. Käymme erikseen joskus ulkona virkistäytymässäkin. Emmekä ole niin kuin dalttonin veljekset kiinni toisissamme koska luottamus pelaa. Ukollani on reissu työ ulkomaita pitkin, välillä oli pitkiäkin jaksoja yhteenmittaan. Hirvee ikävä vaan siinä tulee puolin ja toisin.
Mutta ymmärrän niitä joilla ero on jo tullut, ettei ole viisasta käyttää lapsia koston välineenä ex kumppania kohtaan. Kosto voi kolahtaa myöhemmin omaan nilkkaan. Lapsille on tärkeetä säilyttää välit kumpaankin vanhempaansa. Syyttömiä lapset ovat siihen jos vanhemmilla ei suhde jostain syystä onnistunut. Ja jätetyllä on tietenkin oikeus hetken aikaa tuntee vihaa, mutta siihen tunteeseen ei kannata jäädä rypemään.
Pohdittuani olen tullut siihen tulokseen, että olin erotilanteessa katkera siitä, että olin omistutunut perheelleni kaikki ne vuodet, kun olisin voinut panostaa myös itseeni jonkin verran. (Kuten mies teki: opiskeli ja eteni urallaan, huolehti itsestään ja sosiaalisista suhteistaan).
Neuvoni kotiäideille onkin: Opiskelkaa yön tunteina, menkää ajoissa osa-aika töihin, pitäkää yllä muutakin verkostoa kuin hiekkalaatikkokerhoa. Huolehtika itsestänne!
Einesruoka välttää hyvin, jos se sallii uimareissun tai kävelylenkin. Lapset eivät kaipaa elämyksiä, jos heillä on itseensätyytyväinen äiti, jolla on muutakin, kuin koti ja lapset (Ainakin erotilanteessa) ;)
Kun sain taas elämänsyrjästä kiinni, uuden mukavan työpaikan, jossa pääsin etenemään ja olin tarpeellinen, sain jonkin verran vapaa-aikaakin oman palkkapussin lisäksi, katkeruus helpotti. Alkuun oli vain rankkaa tuntea itsensä petetyksi ja kaikki johon uskoin ja jota arvostin oli kerta pyyhäisyllä poissa.
Nyt kun asiani ovat hyvin, elämä hymyilee, alkaa ex-miehen taholta näkyä jotain, jota en osaa hahmottaa. Katkeruuttako siitä että pärjään vai mustasukkaisuutta tyytyväisestä elämästäni.
Lapset ovat nyt riitakapulana rattaissa. Asia, jota en salli enkä hyväksy. En siis lähde isän pelleilyyn mukaan. Pysyn tyynenä (joka tuntuu vieläkin ennemmän raivostuttavan häntä) ja pidän mölyt mahassani, kuten eilisessä (Vihaisia sanoja) aloituksessani kuvasin :)
Niin se vaan käy, että jätetty käy syvemmän kriisin läpi ja selvittyään on paljon vahvempi ihmisenä kuin jättäjä! Jättäjä voi pettyä uudessa suhteessa ja sehän alkaakin pänniin, kun ex kumppani selviytyy lopulta voittajana, eikä häntä olekkaan nujerrettu!
Olet oikeessa, ettei saa kumppani olla yksi ja ainoo oljenkorsi elämässä vaan pitää olla muutakin, jotain henkilökohtaista omaa, mikä sitten auttaa vastoinkäymisten tullen. Pitää olla sen verran itsekäs ettei elä elämää vaan toisen kautta!
Koko elä on oppimista, koskaan ei ole valmis mihinkään. Vaikka elän pitkä aikaisessa parisuhteessa niin olen käynyt suhteen alkuvaiheessa kaikenmoisia mustasukkaisuuden tunteita läpi ja itsetutkiskelua harjoittanut. On mennyt paljon aikaa että ole edes tähän "viisauteen" päässyt mikä nyt on.
Kun mieheni on ollut työ matkoilla, minulla on ollut paljon aikaa ajatella asioita yksikseni ja auttaa erokriisistä kärsiviä läheisiäni.
Toivotan kaikkee hyvää sinulle ja voimia ponnistella eteenpäin. Olet vahvoilla jo nyt ja siitä on vain tie ylöspäin!
Jos miehesi on vaan ollut huvittunut suosion osoituksesta niin miksi et ollut sinäkin?
Jos miehesi on tyytyväinen sinuun niin olet epävarma? Ethän ole varmaankaan vahtimassa häntä joka paikassa, vai miten?
Ei auta vaikka heittäisit flirttailevasi ystäväsi meneen elämästäsi. Jos äijjäsi hakee toista, se hakee sen vaikka mistä. Et voi siihen paljoo vaikuttaa! Joku onnistuu aina! Jos pidät kumppaniasi väkisin suhteessa. Mitä enemmän takerrut ja yrität hallita toista, niin sitä paremmin se lähtee. Oletko elänyt ikinä yksin ennen suhdettasi? Vai tekerrutko johonkin ensimmäiseen kuin liima kiinni?
Onko sinulla omaa elämää ollenkaan? Käytkö työssä, vai elättääkö mies sinutkin? Jos tuollainen mitätön juttu on yksi pahimmista teoista, niin mitä on ne muutkaan...
Onko sulla muuta tahdonvoimaa kun (kuten harrastaa omia harrastuksia) ukkosi vahtiminen?
Jos äijjäsi ei ole vielä pettäny niin miksi maalaat etukäteen jo piruja seinälle? Eikö se ole vähän niin kun mielenvikasuutta? Hanki oma elämä, äläkä elä kumppanisi elämää!
on aivan totta mitä sanot lastensuojelun toiminnasta/toimimattomuudesta,vaikka äiti ei noudata oikeuden päätöksiä eikä muitakaan sovittuja asioita sossun tantat vaan hymyilee ja nyökyttelee,ei puhettakaan että ÄITI olisi väärässä,tantat varmaan pelkää että heiltä loppuu työ jos toimisivat niinkuin yleinen terve järki sanoo mutta toimimaala aivan päinvastoin takaavat että työtä riittää ja saavat voivotella kun ISÄT ei välitä lapsistaan,eihän sitä tervettä järkeä voi käyttää kun sitä ei ole,on vaan sijaista, sijaisen sijaista ja toinen toistaan tyhmempiä sijaisia,ammattitaidosta ei ole tietoakaan omia vaihdevuosi ongelmia kylläkin.
Olen nähnyt että yksinhuoltaja äiti bilettää viikonloppuisin ja elää muutenkin tavallista elämää kuten pitääkin elää, MUTTA jos yksinhuoltaja isä pitäis bileet niin heti olis lasten huostaan otto edessä, isät joutuvat ostaan salaa sen sauna oluen jotta ei tulis ongelmaa, äidit voi huoletta kävellä lapsi toisessa ja sixpäkki toisessa eikä kukaan puhu mitään.
Että lapset ovat koston väline. Jos puoliso on lähtenyt niin ei ole enään muuta keinoo kuin kostaa ja tehdä kiusaa lapsilla. Onko ex vaimosi löytänyt jo uuden suhteen? Ilmeisesti ei, koska silloin hänen katkeruutensa hälvenisi ja hän alkaisi tuuppaamaan lapsia sinulle jotta saisi rauhassa kuherrella uuden kumppaninsa kanssa. Silloin se kostaminen alkaa loppumaan useimmiten!
En tiedä hänen elämästä mutta sen tiedän että lapset kyllä kertovat hänelle mitä me teemme ja mitä on uutta hankittu enkä ole ikinä kieltänytkään puhumasta, toivon kyllä että kävis näin ja saisan olla lapsille isä enkä pelkkä raha automaatti kun äiti hankkii lapsille polkupyöriä yms.
Lasta käytetään surutta eron jälkeen lyömä aseena ja kiusanteon välikappaleena ajattelematta yhtään lapsen tunteita,tärkeintä on kiusanteko ja lapsen vieraannuttaminen isästä kaikin keinoin, exäni tekee tätä jatkuvasti, lastensuojelun suosiollisella avustuksella,myöskään lapsen henkinen ja fyysinen pahoinpitely ei aiheuta mitään toimenpiteitä,ehkä heidän oman LAKINSA mukaan se kuuluu lapsen PERUSOIKEUKSIIN,kuin myös alistaminen,uhkailu,kiristys,itsetunnon tuhoaminen,pelolla vallassa pitäminen sekä asuminen yli 60v vanhassa mädäntyneessä puutalossa josta seurauksena lukuisia eri sairauksia,ovatkohan nämät niitä LAPSEN OIKEUKSIA,olisikin ennenkuulumattoman törkeää jos lapsi voisi asua isänsä luona muutaman vuoden vanhassa kerrostalo-asunnossa,jossa on isot valoisat tilat,asuntokohtainen sauna,pesutiloissa lattialämmitys,täysin savutttomat ja alkoholittomat olosuhteet ja isä aina kotona,mutta tämähän on tietysti TÄYSIN LAPSEN EDUN VASTAISTA, menisi äitimyytti ja tantoilta yö unet, ainakin Turun lastensuojelun toiminnasta päätellen tunnevammaisuus ja empatian puute ovat perusedellytyksiä siellä, järjen käyttö olisi sallittava myös em.instanssissa,nyt se on kuolleen jyrsijän tasolla.
Onko kyse kenties pohjoisen sosiaalitoimiston vastuualueesta? Läheiseni joutuu tappelemaan kyseisen toimiston henkilökunnan kanssa lasten oikeuksista. Tilanne on samankaltainen kuin sinullakin, äiti on jäänyt kiinni jo monenlaisesta lasten kaltoinkohtelusta, monen vuoden ajalta, eivätkä pohjoisen sosiaalitoimiston lastensuojeluvirkailijat ole juurikaan korviaan lotkauttaneet. Aiotko tehdä kantelun tms. lastensuojelun toiminnasta? Suosittelen sinuakin selvittämään kaikki mahdolliset virkavirheet ja virkarikokset ja haastamaan sen jälkeen virkailijat oikeuteen. Kunnolliset isät (niitäkin on) ja lapset eivät muuten tunnu saavan oikeutta.
Onks suomessa yhtään varteen otettavaa järjestöä joka hoitas isien asioita, meidän jotka olemme vain maksu automaatteja ex puolisoiden ja suomen lastensuojelun ja sosialiviranomaisten puolueellisuuden takia. en tarkoita mitään sellaista selkään taputtelia järjestöä vaan porukkaa jossa olis myös laki ja viranomaisia mukana. En kyllä ymmärrä miksi yksinhuoltaja äidit on niin hyyssätyjä esimerkiksi taloudellisesti, saavat kaiken mailman tukia ja korotuksia kun taas isät voidaan määrätä sellaisiin maksuihin että eivät saa kunnolla syödäkseen. Ajatelkaas näin hylätty isä asuu yksin käy töissä joten ei kuulu minkään tuen piiriin, maksaa elatusmaksun, vuokran, sähkön, puhelimen, vakutukset, autonkulut, netti maksun, mitenkähän hyvä palkka pitää olla että pystyy täyspainoiseen elämään. kohta on vouti niskassa ja naru kaulassa.
En ole varma elatusvelvollisten liiton toiminnasta, mutta kokeile sieltäkin saada apua. Nettisivu on osoitteessa http://www.elatusvelvolliset.fi/?action=etusivu. Muistaakseni läheiseni sai sieltä hyviä neuvoja kun äiti häiritsi tapaamisia.
Löysin myös miesten kriisikeskuksen, en ole siitäkään varma, mitä tekevät, mutta käy nettisivuilla http://www.miestenkriisikeskus.net/
Löysin vielä yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien liiton, voipi olla ehkä joku yh-äitien selkääntaputteluliitto, mutta selvitä
http://www.yyl.fi/
Olen itse usein katsellut miessakkien sivuja, löytyvät osoitteesta www.miessakit.fi. Mielestäni siellä muutama aktiivi puhuu asioista niin kuin ne ovat, turhia kaunistelematta. Surffaile sinnekin.
Perheen suojelun keskusliitto on kai jonkinlainen yleinen hyysäysjärjestö, mutta ovat ainakin jollain tasolla puuttuneet sosiaalitätien mielivaltaiseen käytökseen. Käy niidenkin sivuilla. Ainakin periaatteessa haluavat pitää kiinni ihmisoikeuksista ym. http://www.kaapeli.fi/pesue/
Ja koska olet mies ja etäisä, paras linkki sinulle lienee http://www.finlex.fi, koska tuntuu, etteivät miehet saa minkäänlaista oikeutta. Sinunkin on syytä opetella laki ulkoa ainakin lasten huolto- ja tapaamisasioissa, sekä erittäin tärkeää on osata lait virkamiesten vastuusta ja velvollisuuksista (koskevat sossun tätejäkin, vaikkei heidän toiminnastaan heti uskoisi). Sossun ämmät ovat ainakin läheiseni, erään etäisän tapauksessa kummasti vaienneet, kun isä on heittänyt lonkalta keskusteluun mukaan tiettyjä lakipykäliä sekä väläytellyt rikostutkinnan mahdollisuutta. Jos käyt oikeutta ja sossut tekee niitä lausuntojaan käräjään, niin tsekkaa kohdat perättömistä lausunnoista (tai mitä olivatkaan) ja siitä mitä siitä seuraa jos antaa valheellisia lausuntoja oikeudelle.
Toinen kätevä oikeudellinen linkki on http://www.okv.fi/ eli oikeuskanslerin virasto. Klikkaa kohtaa "kantelu" ja mieti, voisitko tehdä sosiaalitädeistä ja muista puolueellisista viranomaisista kantelun. Tosin Paavo Nikula on tainnut itsekin ryvettyä jossain sotkuissa, mutta virastossa on muitakin tutkijoita.
Tässä nyt muutama mieleentullut linkki. Sori jos näistä ei pääse suoraan klikkaamaan vaan joudut käyttämään copy pastea, en oikein hallitse näitä keskustelupalstojen hienouksia. Joka tapauksessa paljon voimia kaikille päähänpotkituille etävanhemmille!!
Sovitteko ENNAKKOON tapaamisen ajankohdan vaihtamisesta, kun olit työmatkasi takia estynyt ottamaan lapset luoksesi sovittuna aikana ?
Joudun matkustaan työnivuoksi ympäri maapalloa ja hän tietää sen. kyllä hän silloin tiesi että en ollut maassa ja olimme sopineetkin alustavasti että lapset tulee minulle seuraavana viikonloppuna mutta kun hänellä oli menoa eikä saanut lapsia yö hoitoon niin se oli minun syytä ja minun olisi pitänyt palata suomeen ennen aikojaan. Nyt kun olen ollut lomalla joka loppuu ensiviikolla en ole saanut lapsiani luokseni.
Harvinaisen hankala äiti. Itselleen hän hallaa tekee .....
Eipä sinun auta muu kuin käydä keskustelemassa tilanteesta viranomaisten kanssa. Lähde ajamaan vaikka huoltajuutta itsellesi. Kyllä äiti rauhoittuu, kun tajuaa, että mahdollisesti viet lapset kokonaan.
Sama juttu toimii aina, oli syytä tai ei.
Kun sotketaan viranomaiset mukaan, äiti on kauhusta jäykkänä ja nöyrtyy isän tempauksiin mainiosti. Ehkä se toimii hyvin myös tällaisiin äiteihin, jotka ovat "opetuksen" tarpeesa.