Oon 14-vuotias tyttö. En ole koskaan matkustellut kuin vain kotikuntani läheisille kaupungeille (eli todella vähän) Tahtoisin kovasti matkustella ja tehdä kaikkea muuta sellaasta, johon tietty siis menee rahaa. Mutta perheeni on köyhä, ja muo jostain syystä alkaa jo vituttamaan etten pääse kuin vain enintään 80km päässä olevaan kaupunkiin. Huvipuistoihinkaan en pääse kuin jokatoinen vuosi jos edes sitäkään. Alkaa mulla pikkuhiljaa kiinnostus elämään hiipua. En vaan kestä tätä enää. Haluan päästä jonnekkin muuallekkin välillä. Kavereitakaan mulla ei ole kuin se 2 enää, yks tässä hiljattain lopetti olemasta mun kaveri. Ja olen myös hyvin ujo, että en välttämättä pysty aina edes puhumaan. Äitikin oli tuossa ruvennut jo kertomaan minkälaisissa töissä pitää puhua ja missä ei. Ughh voisinpa vain mennä muualle!
En sitten muuten tienny, mille palstalle tää kuuluu mut täällä se ny on.
En sitten muuten tienny, mille palstalle tää kuuluu mut täällä se ny on.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tiiän. Itekkin aina välillä tunnen toin. Jonain päivinä mulla menee okei, joskus iskee hirvee epätoivo.
Ja jos haluut jutella sano vaa :)
might aswell
Hei!
Tässä sulle vinkki ;) voit muuttaa toiselle paikkakunnalle opiskelupaikkaa varten kannattaa!:D Sit myös, koska oot ton ikänen niin netin kautta löytyy lisää kavereita jos haluut :DD (oon ite löytäny ja oon sua pari vuot vanhempi :P)
Toiselle paikkakunnalle opiskelemaan muuttaminen on järkyttävän rankkaa, ja varsinkaan jos ei omista minkään sortin 100 000 euron lelumopoautoa. Myös oman kodin hankkiminen nurena ja köyhänä tuo 100x enemmän ongelmia kuin ratkaisuja elämään. Netissä seura on erittäin epäluotettavaa, ja usein netissä puhuminen kostautuu ajan myötä. Pelaaminen netissä tuo ns. yhden päivän puhetuttuja jostain espanjasta jotka unohtuvat heti, tai Suomalaisia nuoria joilla ei ole mitään hajua kuinka puhua toisille loukkaamatta tai kiroilematta kuin alkukantainen barbaari. (kokemusta on)
-tn