Mikä tekee

Eikös se onnellisuudenpäivä ollut eilen? Tai noh, jokainen päivähän voi olle onnellisuudenpäivä.

Onnen voi tehdä vaikka uunituore itsepaistettu gluteiiniton vuokaleipä.

Kasa uusia meikkejä. Mikroaaltouuni. Tunika. Muita tilpehöörejä ja kasoittain murkinaa.
Juuri kauppaan tuodut silakat, joita aimo kasan ostin. Kiiruusti kotiin päästyäni aloin silakoita paistamaan ja tällä kertaa niistä tuli NII-IN ihanan rapeita, että huh huh.
Mikro paukahti rikki pari päivää sitten. En mikroa kamalan paljoa käytä, mutta kuitenkin sen verran, että oli mukamas kovinkin hankalaa nää pari päivää, kun sitä mikroa ei ollut.
En mistään onnellisuuspäivistä tiedä, mutta tyytyväinen tällä hetkellä oon, kun oon saanut asiat hoidettua ja vatsa täynnä.
Äiteen luo pitäis vielä mennä seurustelemaan.
Entä Aloittajalla, sano nyt sitten sinäkin mikä tekee elämästä onnellista? Kun muilta tommosia utelet:)

Juuri elämä itsessään sen tekee, kaikkine pikku lisukkeineen. Ellei olisi elämää, ei olisi onneakaan.

1. Kun aiempina vuosina ei koskaan pärjännyt kotiin ja pihapiiriin tunkeutuneille ammattisöhläreille - silleen mukavaa kun on rauhallisia hetkiä edes joskus elämässä
2. Että edes jotenkuten pärjää oman vammaisuutensa kanssa
3. Kirkas päivä aurinkoinen
4. Vaikka on itsellä vankka kokemus ja tunto, että ihan turhaa työtä on koko elämänsä tehnyt
- jos laskee kaikki kokemansa koti- ja perhevaikeudet menetysten ja jonain rahamääräisinä asioina kun ei silleen talousasioissa koskaan ole kuulunut minkään eliitin kastiin
- eletystä elämästä on kuitenkin muistoja - laidasta laitaan
- kiitollinen siitäkin että murtuneet luut parantuneet, ajoittaiset halvausoireet ja ja murtuneen häntäluun kipu ei enää ole riesa eikä estä kotitöiden tekemistä.

Joku viisas on sanonut ...että onnellisuutemme riippuu siitä....kuinka yksinkertaisia ovat ilomme...tai jotenkin noin.....


Onnellisuus resepti:
yksi kuppi ystävällisyyttä
kaksi ruokalusikallista ymmärrystä
neljä ruokalusikallista aikaa ja kärsivällisyyttä
hyppysellinen lämmintä persoonallisuutta
ripaus huumoria
mittaa ainekset huolella ja sekoita rakkaudella
nauti hyvässä seurassa.

Minut tekee onnelliseksi ihan jokin muu kuin materialistiset esineet, ruoka ja juoma ovat elinehto jota me pidämme itsestäänselvyytenä kuten myös lämmin ihana koti, uusi mekko tai kengät, saa hyvän mielen mutta onnelliseksi sanan varsinaisessa merkityksessä minut saa, hyvä terveys, läheisteni terveys ja hyvinvointi ja tietenkin myös se että saan tuntea itseni rakastetuksi ja tärkeäksi läheisilleni kuten myös se naisen ja miehen välinen rakkaus, siinä on elämän suola.

Ehkäpä sitä täytyy ensin kokea onneton olotila, että osaa erottaa sen onnellisesta.
Siitäkin kai riippuu, mihin vertaa omaa olotilaansa.
Kun katsoo tuota pakolaisleirien surkeutta, ei voi kuin olla onnellinen omasta paikastaan elämässä.

Onnellisuus valtaa mielen ja sydämen usein yllättäen, kun huomaan, että olen saanut paljon monenlaista hyvää - pieniä ja vähän suurempiakin asioita.

Elämä tarjoaa monenlaista hyvää ja mukavaa jokaisena päivänä. On paljon pieniä onnenpipanoita, joista voin kiittää elämää ja antaa onnentunteen paisua sisällään - antaa pienen hymynpoikasen kohota huulille ja pilkkeen silmäkulmiin.

Saan elää Suomessa, sää suosii, ympäristö on suhteellisen turvallinen, saan elää aktiivisena tänäänkin, saan lepäillä, osaan ja saan lukea, ruokaa riittää ja herkkujakin, ympärillä on ihania ihmisiä, ja, ja, ja, ja...

Olen ehtinyt toteuttaa unelmani, päässyt ainakin lähelle toivomaani, kaikki tärkeä on jo tehty ja saavutettu.

Edelleenkin on jotain miellyttävää odotettavissa, kun ryhdyn toimeen, saan lisää ilonaiheita ja voin onnistua ilahduttamaan muitakin...

On tarjolla monenlaista tehtävää, eikä oikeastaan mitään ikäviä pakollisia velvollisuuksia. Ei ole kiirettäkään, ellen itse valitse sitä. - Voin edelleenkin saada jotain pientä hyvää aikaan, kun otan itseäni niskasta kiinni ja alan kiiruhtaa... hitaasti.

Sehän sinänsä on oikeastaan jo onnellista, että saa elää.
Onnellisuus on tunne, niinkuin kaikki muutkin tunteet. Se tulee ja menee niinkuin sitä lystää. Turha sitä on alkaa lietsomaan väkisin esiin, etenkin jonain määrättynä päivänä vuodesta.
Mutta silleen oikein hirmu onnellinen saattaa olla koska vaan joskus kahdenkesken omien epärealististen unelmiensa ja haaveittensa kanssa. Mutta sitten, kun katsoo totuutta suoraan silmiin, niin huomaa senkin onnen pirulaisen häippässeen jonnekin. Missä se asuu, mistä se tulee ja minne se menee, itse se sen vain tietää.

Kun joskus kirjoitin palstalle aiheesta - missä kaikkialla liikkuesassasi olet nähnyt skimmilaitteita - monessapaikassa - noita useisssakin liikkeissä - ja myös pankeissa
- heillä täytyy olla oikeellisuustiedot kuulemma myös
- ahdistavaa elämässä oli kun joskus kortit katosivat - myös pankkipostit ja tunnuslukulistat
ja varatkin tileiltä - ja paljon muutakin ohessa
- onnelliseksi teki julistus, jonka mukaan paskasaksikin julkisesti julistettuna -- että kaikki maalliset huolet saa jättää joskus herran haltuun ja keskittyä johonkin itselle tärkeään kulttuuri- ynnä tekemisen antiin - mitä ei ehken kukaan ei arvosta - mutta silti omalle itselle
pidin tärkeänä - viimeisillä heikoillakin voimilla.
Valehtelijaksikin ja harhoissaan elävänä hulluksikin nimettynä.
Kaiken maailman gangstaajien armoilla eläneenä.

Onnen tunteen voi kokea erittäin voimakkaana vaikean elämän tilanteen jälkeen. Kaaoksen keskeltä selviytymisen jälkeen.

No vaikkapa kuinka moni vanhaan kolmkantaansa jähmettyneet ilmoittaisi netissä ladatuista
aseistaan ja panoksistaan piipuissa - ehken kohdallani myös varatuista armomurhasta
- voin olla kiitolline siitäkin asiasta että aseet ja ampuminen ei ole mun juttu
- vaiko onko suurikin synti olla elonsa viimeisenä päivänä onnellinen matoisen maailman jättäesään - vai harmittaako jotain viimeisen viimeisen vitosenkaan kohdalla
- eihän entisaikain hanuristeillakaan perintonä ollu muuta kui hanuri ja hattu
- mulla sentään oli mummuun vanha ulsteri ja sota--ajan vanha kapsakki ja pupohjakengät
- 14-vuotiaana elämän kerjäläisenä.

Kun elämä ylipäätään joskus johtaa kummallisten kysymysten vaiheille koskien omaa elämää
- elämä loppusuoralla välillä syvästi vajaakuntoisena yksinäinsnä vanhuksena - noi kuntapolitiikan kummat kuviot hiukan ihmetyttävät moninaisuudessaan ja toistuvuudessaan
- miksi heille on tärkeää ahdistaa esm paitsi lisääntyvien talous- ja varapakotteiden ja harmien avulla ihmisiä pois kodeistaan mlloin milläkin syyllä
- ei kuulosta kummalta kutsu - tullos lämpimään temppeliimme lämmittelemään samanaikaisesti kun vastasataneessa lumessa näkyvät letkujen jäljet, omassa kodissa, ties monennenko kerran pannuhuone ilmoittaa öljytankin tyhjennetyksi
- jäätyvätkö viemäri- ja vesiputket - joka sortinsosiaaliiseeraaajien toimintojen johdosta
ja ynnä muuta saatana-panettelijan leimalla varustettuna vetämässä lokaan väärin tai oikein uskovia - saahan rauhassa miettiä sitäkin asiaa, - ketä hyödyttää vaikka omakseen voittaisi
koko mailman saadakseen vahingon aikaan itselleen tai tarkoin valikoiduiile uhreilleen
- ilo on miettiä vaikka Aristoteleen kantapäätä ja kömpiä saunanlauteille lämmittelemään
kylmässä maailmassa.

Onnentunteita viimeksi koin tässä useastikin, kun sain olla ja hoitaa lapsenlastani. Nìin pieni ja viaton. Koskettavaa. Myös se, että tämä pienokainen osasi osoittaa hellyyttä.Toisenlaisia onnentunteita olen kokenut hyvän ystäväni kanssa; molemmat olemme kokeneet kaikenlaista, mutta nyt voimme jo harrastaa hurttia huumoria ja ehkä osaamme kantaa toistemme kuormia ja tsempata toisiamme. Kun on ollut kova ahdistus ja saanut osakseen luottamusta ja luotettavuutta, tuntuu tosi lohdulliselta ja se kantaa; koen olleeni myös onnekas.

Ihminen on onnellinen kun on asiat kunnossa niin ihmisten kuin Jumalan kanssa. Ja tietenkin että elämällä on tarkoitus. On sopusoinnussa itsensä kanssa.Tietenkin siihen sisältyy, että saa olla terve, tulee toimeen ja on ihmissuhteita.

Minulle päivän mittainen onni on kohtuuton odotus. Käsitteen sisältö on niin vaativa.
Onni on hetkellinen olotila. Tyytyväisyys saattaa olla hyvinkin pitkäkestoista jota katkovat ainoastaan satunnaiset tapahtumat.

Onni ei synnyt määräyksestä eikä kalenterimerkinnän mukaan. Perusteet ovat aivan jotain muuta!