Eläkeläisten aiheetonta purnausta.

Mitä perusteluja siihen laskuun tarvitaan? Pienillä eläkkeillä sinnittelijät olivat sieltä iäkkäämmästä päästä, kyllä heistä iso osa jo on tuonpuoleisessa.
25 v. eläkkeellä oltuani huomasin saavani markoiksi muutettuna nyt saman summan eläkettä kuin viimeisimmän palkkakuittini markat.
Liekö sitten hyvä vai huono asia.

Eläkeläisillä on ollut kymmeniä vuosia aikaa laittaa talouttaan kuntoon. Jos aktiiviaikana on laittanut kaiken menemään, löytyy syyllinen peilistä. Oma eläkkeeni jäi useasta syystä varsin pieneksi, mutta en valita. Pärjään vuokra- ja osinkotuloilla.

Erilaiset vakuutusyhtiöt ja vastaavat pelottelevat ihmisten rahat itselleen. Kannattaa pyrkiä jo nuoresta pitäen siihen, että saa rahaa sivuun niin, että jos joku onnettomuus joskus sattuukin, voi sen maksaa omasta pussista. On myös huomattava, että yhteiskuntakin tulee vastaan, jos oikein huonosti käy.

Kun eläkkeet nousevat elinkustannusindeksin perusteella, saa eläkeläinen laskennallisesti saman määrän leipää, voita, makkaraa ja muita perushyödykkeitä.

Muut, kuin elinkustannusindeksiin lasketut hyödykkeet varmaankin kallistuvat nopeammin kuin perushyödykkeet. Miten esimerkiksi sähkön siirtohinta? Kuntosalimaksut? Hiihtohissiliput? Konsertti- ja teatteriliput? Tarvitsehan eläkeläinen tällaisiakin, jos ei ole kiikkutuolinsa vanki.

Äakettäisessä MOT-ohjelmassa tuotiin esiin rahastoitujen eläkevarojen huima ja jatkuva kasvu. Nämä rahastothan tarkoitettiin suurten ikäluokkien eläkkeiden maksamiseen. Nyt ovat suuret ikäluokat pääosin eläkkeellä, mutta rahastojen kasvu jatkuu entiseen malliin. Kenen intresissä on rahastojen kasvattaminen? Ainakin rahastojen johtajien vaikutusvalta ja ennestäänkin käsittämättömän suuret tulot siinä kasvavat.

Olisi hyvä nähdä Eläketurvakeskuksen laskelmat eläkerahastojen riittävyydestä erilaisiin lähtöoletuksiin perustuen. Nythän eläkejohtaja asiaa mitenkään perustelematta esitti, että eläkkeiden sitominen ansiotasoindeksiin ajaisi rahastot nopeasti tyhjiin.

Takinkäännön maailmanmestarin, Suvi-Anne Siimeksen, puheisiin en olekoskaan luottanut, en nytkään.

Monen eläkeläisnaisen purnaus on toisin, kuin otsakkeessa annetaan ymmärtää, täysin aiheellista ja ymmärrettävää.

Miesten seuraa on nimittäin hyvin niukalti saatavilla eläkeläisten piireistä. Ongelma on hyvin tunnettu eikä siihen ole saatu aikaan ratkaisua.

Tilastokeskuksen luvut ovat hyvä esimerkki keskiarvojen käytöstä ilman taustatarkastelua.
Tilastolle "todistetaan", että eläkeläisten suhteellinen kurjistuminen on vain harhaa eikä eläkeläisten rakennemuutosta oteta huomioon millään tapaa.

Kuten jouku totesi, eläkeläisten vanhemmasta päästä on poistunut joukko jonka eäkekertymä on ollut eri syistä johtuen pieni.
Äitien kotivuodet, laskentavuosista johtuva vajaa kertymä, laskennan aikanen ansiotaso jne.

Suurten ikäluokkien "eläkepommi" lienee nyt pahimmassa vaiheessaan ja helpotusta on näkyvissä. Miksi hilseillään turhasta?

Tolkuttoman kokoinen rahasto osoittaa, että eläkemaksuja on peritty liikaa.

Köyhiksi katsottavien eläkeläisten osuus lienee noin 10%. Ei siis kovin iso.

Kummia kirjoituksia, miksi!

Mainittavia korotuksia ei ole näkynyt kuin niissä minimieläkkeissä, jotka ovat syntyneet ilman ansiotuloja perheen ulkopuolelta.

Köyhyysrajan määritelmähän riippuu aivan siitä mihin kohtaan raja asetetaan. Ja se taas riippuu rajan asettajasta. Tuskin köyhyysraja on ollut sama v. 2000 kuin 2014.

Katsotaanpa, miten huonosti menee eläkeläisten pääpurnareiksi asettautuneella kolmikolla. Tässä verohallinnon tiedot vuoden 2014 bruttotuloista: Raimo Ilaskivi 148 658,28 euroa eli keskimäärin 12 388,19 euroa kuukaudessa, senioriliikkeen pomo Kimmo Kiljunen 89 322,88 euroa palkkatuloa eli keskimäärin 7444,40 euroa kuukaudessa ja patologinen eläkebloggari Yrjö "Josa" Jäntti 58 339,85 euroa eli 4861,65 euroa kuukaudessa.

Ilaskivi ja Jäntti ovat olleet eläkkeellä yli 20 vuotta. Kumpikin haluaisi rohmuta lisää eläketuloja vaatimalla epäsolidaarisia prosenttikorotuksia huippueläkkeisiinsä paremman eläkeindeksin avulla. Sehän kuivaisi eläkerahastot 45 vuodessa. Hyvä eläke on tulossa Kiljusellekin, vaikka eläkekoohotus ei häntä eduskuntaan palautakaan.

Prosenttilinja työeläkkeiden indeksikorotuksissa lisää eläkeläisten tuloeroja jo nyt.