http://pitkaranta.blogspot.fi/2016/03/energiapoliittinen-huuhaa.html
Tapio Pitkäranta on laatinut erinomaisen yhteenvedon huuhaaväitteistä jotka liittyvät uusiutuvaan energiaan.
Huuhaata uusiutuvista
28
<50
Vastaukset
- EiIhanNoin
Tuohon voisi laittaa jatkoksi vielä Stuxnetin huuhaaväitteen: Aurinkopaneeli tuottaa talvella enemmän.
- EiIhanNoin
https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10154022015768749&set=p.10154022015768749&type=3&theater
"Aina tuulee jossain". Tuo on vihreä lausuma jolle ei ole katetta. Kuvasta nähdään että Saksan ja Tanskan tuulivoiman tuotanto korreloivat voimakkaasti keskenään. Mutta ei edes Espanjan tuulivoiman tuotanto juurikaan tasoita päivittäisiä tuotantoeroja. - HarhassaOnHyväElää
Lisää vihreitä huuhaa-hajatelmia.
"Uusiutuva energia on nykyaikaista, ydinvoima vanhanaikaista".
Annetaan kuva että energiantuotantojärjestelmät ovat kuin kuluttajatuotteet jotka vanhenevat nopeasti teknisen kehityksen tai muodin mukana. Tosiasiassa energiatekniikoiden elinkaari on varsin pitkä ja ne kehittyvät vähitellen tehokkaammiksi ja ympäristöystävällisemmiksi fysiikan lakien rajoissa. Paras sähköntuotantotekniikka on yli 100 vuotta vesivoima mutta sen saannille on rajansa jotka riippuvat sadannasta ja topografiasta. Tuulivoimakin on itse asiassa hyvin vanhaa tekniikkaa jota on viime vuosikymmeninä kehitetty tehokkaammaksi ja kilpailukykyiseksi. Samoin aurinkosähköä on kehitelty vuosikymmeniä mutta vasta näinä aikoina on taloudellinen läpimurto tapahtumassa. Ydinvoimalla on potentiaalia rajoittaa merkittävästi kasvihuonekaasujen päästöjä ja erityisesti satojen megawattien luokassa olevat luontaisesti turvalliset neljännen sukupolven reaktorit voisivat madaltaa investointikynnystä.
"Kehitys vie kohti joustavia ja ketteriä ratkaisuja."
Uusiutuvasta sähköntuotannosta vesivoima on joustavaa ja ketterää sikäli että sen tuotantoa voidaan säätää kulutuksen mukaan. Sen sijaan tuuli- ja aurinkovoima on ketterää lähinnä siten että niiden tuotanto vaihtelee paljon säiden, vuorokauden- ja vuodenaikojen mukaan, mikä usein on vastakkaista kulutuksen vaihteluun nähden. Siksi ne tarvitsevat paljon korvaavaa voimaa mikä esim. Saksassa tuotetaan joustavalla ja ketterällä maakaasu- ja hiilivoimalla. Tanska käyttää tasaukseen Norjan vesivoimaa. Vaihtoehtona olisivat energiavarastot, joko akkuihin tai synteettiseen metaaniin perustuvat, mutta ne ovat aivan liian kalliita suurimittaiseen tuotantoon. Sähkönkulutuksessa on peruskuormaa suunnilleen 50 % vuosittaisesta huippukulutuksesta ja se on järkevintä tuottaa perusvoimalla, mihin ydinvoima soveltuu hyvin. Ydinvoiman tuotantoakin voidaan säätää tietyissä rajoissa mutta se ei ole järkevää koska pääomakustannukset ovat suuret ja käyttökustannukset pienet.
"Kehitys vie kohti paikallisia itsenäisiä sähköverkkoja".
Suunnilleen sata vuotta sitten sähkö tuotettiin vesivoimalaitoksilla ja se jaettiin lähiverkossa alueen teollisuuslaitoksille ja taajamille; valtakunnallista sähköverkkoa ei ollut. Suuri osa sähköstä tuotetaan nykyisinkin lähellä sen kuluttajia: sitä tuotetaan kaupunkien sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa ja teollisuuspaikkakuntien vesi- ja biomassasähkönä. Meillä vain lauhdelaitokset ja pohjoisen vesivoima ovat sellaisia että niiden sähköä siirretään pitkiä matkoja kuluttajille. Tuulivoimakaan ei edusta hajautettua sähkön tuotantoa. Sitä tuotetaan yhä suuremmissa, kymmenien ja jopa satojen myllyjen ryppäissä, jotka sijoitetaan etäälle asutuksesta. Myös fokusoiva aurinkosähkö edustaa keskitettyä tuotantoa. Vain aurinkopaneelit ovat paikallista tuotantoa.
Entä sitten nuo itsenäiset sähköntuotantosaarekkeet? Silloin pitäisi kullakin saarekkeella on oma fingridinsä joka huolehtii verkon säädöstä. Ja jos suuri osa sähköstä tuotetaan vaihtelevatehoisilla tuuli- ja aurinkovoimalla, pitäisi olla varsin runsaasti korvaavaa voimaa talvisten tyynten jaksojen varalle. Tai sitten pitäisi olla varsin suuria sähkövarastoja. Eli hyvin kalliiksi tulisi. Itsenäisiä sähkösaarekkeita perustellaan usein niiden haavoittumattomuudella kriisitilanteissa. Kuitenkin suurin osa ihmisistä asuu kaupungeissa joiden sisällä sähkön ja lämmön tuotantoa joudutaan joka tapauksessa keskittämään. Paluu taloyhtiökohtaiseen keskuslämmitykseen ei ole järkevää. Siten syntyy väkisin haavoittuvia solmukohtia. - kotimaista.energiaa
Pienvoimalat joiden raaka-aineina käytetään lantaa,jätteitä, nurmea, olkia ja/tai pienpuuta saatavuuden mukaan ovat edullisia ja ympäristöystävällisiä paikallisia
energiantuottotapoja vesivoiman ohella. Vikaherkkiä ja kalliita sähkönsiirtoverkkoja tarvittaisiin vähemmän.
Ydinvoima on liian riskaabelia kokonaisuudessaan.
Yhtiökohtaisista lämmitysratkaisuista mm. maalämpö säästää sähköä.
Ja onhan niitä toteutettu muitakin toimivia ja edullisia keskuslämmitysratkaisuja
nykyaikanakin.- EiIhanNoin
Pienvoimalat eivät ole erityisen ympäristöystävällisiä. Savukaasujen puhdistukseen ei kannata satsata paljon ja siksi piipusta pääsee paljon pienhiukkasia ja muita haitta-aineita. Lestijärven pienvoimalankin piti olla ympäristöystävällinen mutta nokesi koko taajaman.
Haja-asutusalueella on edullisesti käytettävissä runsaasti erilaisia paikallisia ratkaisuja: maalämpöä, puupolttoaineita, pientuulimyllyjä, aurinkopaneeleja... Mutta kaupungeissa joissa suurin osa väestöstä tulee asumaan on toisin eikä noita olkia, lantaa tms kannata pitkiä matkoja kuskata. - kotimaista.energiaa
Kuiva puu oikealla polttotekniikalla ei savuta.
Mm.Helsingin kaupunki omistaa 5000 ha metsää, hyvä alku kerätä puuta sieltäkin.
Biojätteitä syntyy kaupungeissa paljon enemmän kuin haja-asutusalueilla.
Aurinkopaneelitkin toimii jopa kaupungeissa. - papuja.pellettejä
Helsingissä pitää olla paahdettuja pellettejä. Kiistaa vielä onko tumma- vai vaaleapaahtoista. Muu ei kelpaa ja muutama kahvinpapu sekaa tuoksuja tuomaan.
- HarhassaOnHyväElää
Vielä yksi vihreä huuhaa-hajatelma.
"Älyverkoilla voidaan ratkaista uusiutuvan sähkön tuotannon ja kulutuksen välinen epätasapaino".
Suomessa sähkön päivittäinen kulutusprofiili on aika selväpiirteinen: öisin 1500-2000 MW vähemmän kuin päivällä, päivävaihtelu on muutama sata MW. Tämä vaihtelu voidaan hoitaa hyvin runsaalla pohjoismaisella vesivoimalla; tappioita tulee lähinnä keväällä kun patoluukkuja joudutaan sulkemaan yöksi vaikka altaat ovat täynnä. Tuulivoiman kasvu lisää näitä tappioita sillä keväällä tuulee usein navakasti.
Meillä on jo vuosikymmeniä sitten otettu käyttöön "sähköälyverkko" eli yösähkö, mikä siirtää lämminvesivaraajien ja muiden varaavien systeemien lataamisen edullisemmalla yösähköllä. Lisäksi on talokohtaisia ratkaisuja joissa sähkölämmitys menee pois päältä kun saunan kiuas kytketään päälle.
Pitemmälle menevästä sähkön kulutuksen siirtämisestä meillä ei olisi paljonkaan hyötyä. Jääkaapit, pakastimet tms kuluttavat aika vähän sähköä, lisäksi niiden hukkalämpö lämmittää asuntoa lämmityskautena. Sen vuoksi ei kannata konekantaa uudistaa. Pohjoismaissa merkittävin vaihtelevatehoinen sähköntuotantomuoto on tuulivoima ja siinä ovat runsaan ja vähäisen tuotannon jaksot tyypillisesti usean päivän mittaisia. Kulutuksen siirtäminen noin pitkien jaksojen yli ei ole mahdollista.
Aurinkosähköä on järkevää rakentaa jonkin verran. Sen tuotanto on suurinta kesäaikana päiväsaikaan, jolloin myös rakennusten lisääntyvä viilennystarve on suurimmillaan. Lämpimimmissä maissa suurin sähköntarve liittyy rakennusten viilennykseen joten niissä aurinkopaneelit ovat järkevä ratkaisu.
Sähköautojen akkujen käyttömahdollisuutta sähkön tuotannon ja kulutuksen tasaamiseen usein liioitellaan. Hyötyäkseen omistaja joutuisi aika lailla ennalta suunnittelemaan auton käyttöä ajoon ja sähköverkon joustoon. Lisäksi akulla on rajoitettu määrä lataus- purkaussyklejä joten "sahaus" sähköverkossa lyhentää sen elinikää. - mattikarjala
Ja ST1 40 000kW 100% ONGELMATONTA geotermistä voimalaa EI sitten kukaan nettipaskalakeista uskaltanut edes tituleerata?
Ei taida oikein MIELLYTTÄÄ aidot JA 100% halvat ekoenergian mallit täällä?.. - HarhassaOnHyväElää
Ja vielä yksi viherhuuhaa.
"Nettomittaus on hyvä keino edistää aurinkoenergiaa".
Nettomittaus tarkoittaa sitä että aurinkosähkön tuottaja voi syöttää verkkoon tuottamaansa ylijäämäsähköä ilman korvausta ja myöhemmin ottaa verkosta vastaavan määrän sähköä ilman maksua. Eli hän voi ikään kuin käyttää verkkoa sähkövarastona. Paitsi että verkkoon ei voi varastoida sähköä.
Nettomittauksessa on olennaista, kuinka pitkä on tasoitusjakso. Esim. tunnin jakso on perusteltu jos aurinkosähköä tuotetaan jatkuvasti verkkoon. Myös tietty määrä aurinkosähköä voidaan tuottaa verkkoon vuorokauden tasoitusjaksolla koska se tasaa päiväkulutuksen ja yökulutuksen välistä epätasapainoa. Mutta pitemmät tasoitusjaksot olisivat merkittävää tukea aurinkosähkön tuottajille muiden kuluttajien kustannuksella. Esim. runsaasti aurinkosähköä vuoden tasoitusjaksolla merkitsisi että kesäsähkö tulisi käytännössä ilmaiseksi ja talvisähkö hyvin kalliiksi. Siinä tapauksessa jouduttaisiin myös perusmaksuja korottamaan huimasti. Silloin kaikki joilla olisi siihen mahdollisuuksia virittelisivät aurinkopaneeleja tonteilleen. - HarhassaOnHyväElää
Yksi lisää.
"Fossiilisia energioita tuetaan moninkertaisesti uusiutuviin energioihin verrattuna"
Tämä hyvin yllättävä väite perustuu peräti ympäristöministeriön raporttiin http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Julkaisut/YMra132013_Ympariston_kannalta_haitallis(10428). Raporttia kun lukee, osoittautuu että siinä on tueksi tulkittu lähinnä alempia verokantoja. Esim. teollisuuden alempi sähkövero kuluttajiin verrattuna. Tämä koskee kuitenkin kaikkia sähköntuotantomuotoja eikä pelkästään fossiilisia polttoaineita. Ja alempi vero on lähinnä teollisuuden kilpailukyvyn ylläpitämistä eikä tukea tietyille energiantuotannolle. Toinen esimerkki on dieselpolttoaineiden ja työkoneiden kevyen polttoöljyn bensiiniä alempi verokanta. Nämäkin voidaan tulkita elinkeinotuiksi, ja kevyen polttoöljyn alempaa verokantaa voidaan perustella sillä että ne eivät rasita tiestöä. Vaikutelmaksi jää että ympäristöministeriön raportti on poliittista propagandaa joilla yritetään perustella uusiutuvien energioiden jatkuvasti kasvavia budjettitukia. - lisää.tuettuja
Ydinvoiman osalta voidaan tulkita katastrofivakuutuksen puuttuminen tulkita
tueksi sille tuotantomuodolle.- ei.pidä.paikkaansa
Viherauervaara taas punaviinin lämmöstä kirjoittaa satua tukimuodoista.
- EiIhanNoin
Ydinvastuuvakuutus on kyllä olemassa, 700 miljoonaan asti ulkoisista vahingoista. Laajemman vakuutuksen puute johtuu lähinnä vakuutusyhtiöiden valmiuksista. Jos vakuutusmatematiikalla lasketaan kaiken kattavan vakuutuksen vuosimaksu, olettaen pessimistisesti onnettomuusriski, päädytään 10 miljoonan suuruusluokkaan vuosimaksussa. Eli aika vähäiseen lisään ydinsähkön tuotantokustannuksissa.
- paljonko.on.vähän
Todelliset kustannukset pahimmassa tapauksessa ovat paljon suuremmat.
Fukusimassakin korvaamattomat ja pitkäaikaiset vahingot. Vakuutusyhtiöiden
haluttomuus taitaa johtua siitä, että riskit loppupeleissä on aivan liian isot. - HarhassaOnHyväElää
Huuhaa jatkuu.
"Ilmastonmuutos voidaan pysäyttää satsaamalla uusiutuviin energioihin".
Fossiilisten polttoaineiden osuus maailman energiantuotannosta on yli 80 %. Uusiutuvista energioista merkittävimmät ovat perinteinen biomassa ja vesivoima, joita ei voida kovin paljon lisätä kestävällä tavalla. Uudenlaisten uusiutuvien, lähinnä tuulivoiman ja aurinkovoiman osuus on vain parisen prosenttia, vaikka niiden kasvuprosentit ovat olleet suuret tällä vuosikymmenellä. Kasvua ovat siivittänyt valtioiden voimakas taloudellinen tuki mutta EUssa se on vähentynyt viime aikoina ja sen myöstä myös uusiutuvien kasvu on taittunut.
Tuulivoiman kasvulla on rajansa sillä se ei sovellu tiheään asutuille seuduille ja monilla alueilla tuulet ovat heikot suuren osan vuotta. Aurinkosähköllä on paljon potentiaalia kasvaa aurinkovyöhykkeen kehitysmaissa kunhan paneelit tulevat kyllin edullisiksi. Samalla on odotettavissa sähkön käytön voimakas lisääntyminen mm. rakennusten viilentämisen ja sähkölaitteiden käytön lisääntymisen kautta.
Tuuli- ja aurinkosähkön suuri ongelma on niiden säiden sekä vuorokauden- ja vuodenajan mukaan vaihteleva tuotanto, minkä vuoksi tarvitaan sähkön laajakapasiteettisia varastointijärjestelmiä jotta niiden osuus sähkön tuotannossa voisi nousta hallitsevaksi. Sellaiset järjestelmät ovat vasta alkukehitysvaiheessa ja varsin kalliita. Synteettisten nestemäisten polttoaineiden valmistus ja sähköautot edellyttäisivät sähkön tuotannon huomattavaa lisäämistä nykyisestä.
Edellä kerrottujen syiden vuoksi pelkästään uusiutuviin energioihin satsaamalla ilmastonmuutosta ei voida pysäyttää Pariisin kokouksessa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Muita hiilidioksidipäästöjä hillitseviä keinoja ovat ydinvoima ja hiilidioksidin talteenotto. Ydinvoima on osoittanut varsinkin 70-80-luvulla monissa maissa että se voi korvata tehokkaasti fossiilisia polttoaineita. Erityisesti luontaisesti turvallisten neljännen sukupolven käyttööntulo voisi johtaa ydinvoiman renessanssiin. Hiilidioksidin talteenotto on vielä alkukehitysvaiheessa joten kovin varmoja johtopäätöksiä ei voi vielä tehdä sen teknisestä ja taloudellisesta toteutuskelpoisuudesta.
Joten ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on turvauduttava kaikkiin tehokkaisiin keinoihin. - HarhassaOnHyväElää
Mainio blogi Muraselta http://wecfinland.fi/hypepilven-hopeareunus/
- HarhassaOnHyväElää
"Tuuli- ja aurinkovoima ovat jo halvimmat sähköntuotantomuodot"
Ainakaan EUssa ei tuuli- ja aurinkovoimaa rakenneta ilman investointi- tai tuotantotukea. Viime aikoina tuet ovat pienentyneet ja tuuli- ja aurinkosähkön rakentaminen on vastaavasti vähentynyt. Espanjassa tuuli- ja aurinkovoiman rakentaminen loppui kuin seinään kun tuet leikattiin valtion talouden vajeen vuoksi. Saksassa aurinkosähköä rakennetaan enää lähinnä omaan käyttöön ja lisäksi varsin kallista merituulivoimaa. Suomessa ei ensimmäistäkään teollisen luokan tuulivoimalaitosta ole rakennettu ilman investointi- tai tuotantotukea.
Toinen seikka on vaihtelevatehoisten uusiutuvien sähköntuotantomuotojen järjestelmäkustannukset jotka aiheutuvat mm. korvaavan voiman tarpeesta. Pohjoismaissa voidaan hyödyntää vielä nykytasolla runsasta altaallista vesivoimaa jolloin järjestelmäkustannukset jäävät kohtuullisen pieniksi. Saksassa on valjastettu runsaasti kaasu- ja hiilivoimaa kattamaan tuuli- ja aurinkovoiman tuotantovajeita. Sähköverkon vakaus alkaa siellä olla vaakalaudalla sillä erityisesti Pohjanmeren merituulivoima siirtämiseen etelään eivät siirtoyhteydet tahdo riittää. Kalliit energiavarastot käyvät välttämättömiksi jos vaihtelevatehoisen sähkön osuutta halutaan merkittävästi lisätä Saksassa. - mattikarjala
Niin Saksa on ajanut KOKO Euroopassa läpi 80% tuuli- , aurinkovoiman minimitasot.
Ja mikä parasta, tämä toteutetaan 100% varmasti. Ongelmiako SUPO- poliiseilla ymmärtää?..- Jdkdododo
Palataan asiaan sitten kun tuo 100% varma toteutus on tapahtunut...
Vinkkinä voin kertoa että tämä ei tule sinun elinaikanasi toteutumaan, ja jos sinulla Arto olisi lapsia (pelkkä ajatuskin on kammottava...) ei myöskään heidän elinaikanaan. Sinulla tässä näyttää olevan niitä vaikeuksia ymmärtää.
Lapsiahan sinulla ei ole eikä tule edes keinohedelmöityksellä, sillä naiset halveksuvat sinua myös solutasolla.
Lieneekin parempi että vetäydyt ulkohuusiisi hekumoimaan sillä 5min julkisuudella joka sinulle annettiin jostain propagandaleffantapaisesta jonka nimeä kukaan ei muista enää puolen vuoden päästä. Ei mulla muuta.
- Netstux
"Tuulivoima ei lisää merkittävästi säätö- ja varavoiman tarvetta".
VTT:n tekemän selvityksen mukaan tuulivoima lisää säätövoiman tarvetta 160 MW (muistaakseni). Silloin kuitenkin tarkoitetaan nopeaa säätövoimaa, minkä tarve lisääntyy tuulivoiman huonon ennustettavuuden vuoksi. Sen lisäksi on säätilan muutoksesta aiheutuvaa paremmin ennustettavaa tuulivoiman tuotannon vaihtelua. Nykyisellä tuulivoimateholla tuotanto on vaihdellut maassamme vuorokauden sisällä 800 MW ylös- tai alaspäin. Tämä vaihtelu täytyy tasapainottaa muun sähköntuotannon avulla ja yleensä se tehdään kotimaisella ja pohjoismaisella vesivoimalla. Kun nykyisten sopimusten mukainen tuulivoima tulee täyteen rakennetuksi, kaksinkertaistuu tuo vaihtelu. Pohjoismaissa vastaava vaihtelu on nykyään noin kymmenkertainen, mikä aiheuttaa jo huomattavaa vaihtelua markkinasähkön hinnassa, altaallisen vesivoiman suuresta kapasiteetista huolimatta. Vaihtelua vielä tehostaa se että Tanska "joutuu" usein runsastuuliseen aikaan (kuten tänään) tuomaan sähköä Saksasta koska Saksan verkko ei pysty välittämään sitä maan eteläosiin. - mattikarjala
WoHOO! Jopas se k i r v e l e e SUPO-shaisHEA sappeen. ... Kun Arton Atomin paluu leffa pokkasi KAIKKI saatavilla olevat dokumenttien palkinnot!.. . .(OHI SUPO/NSA mustien listojen!! Mikä nostaa suorituksena sen pilvIIN!)
Kukas olisi alkuun uskonut, että siitä, juuri SIITÄ tulee Suomen eniten palkittu filmi!
Toisaalta, ei 100 000 Tanskalaista palkitsijaa VOISIKAAN OLLA MUUTA KUIN OIKEASSA. Tästä Arton esikoisdebyytistä! Ykköstykki, mikä ykkästyKKI!..; ) - HarhassaOnHyväElää
"Suomessa olosuhteet ovat otolliset aurinkoenergialle"
Väitettä perustellaan yleensä kokonaisuuden kannalta vähäpätöisillä seikoilla kuten aurinkopaneelien paremmalla hyötysuhteella alemmassa lämpötilassa ja kesäpäivän pituudella. Tärkein seikka on kuitenkin tuotannon ja kulutuksen välinen korrelaatio. Suomessa sähkönkulutus on vähäisintä kesällä ja suurinta talvella ja aurinkosähkön tuotanto on päinvastaista. Paneelien tuotto on Suomessa heikompi kuin eteläisemmillä leveysasteilla sillä geometria on epäedullisempi: aurinko paistaa enemmän matalalta ja sivulta ja varjostusta on enemmän. Talvella päivä on lyhyt ja usein lumi, jää ja huurre haittaavat paneelien tuotantoa niin että kolmena-neljänä kuukautena se on aika olematonta. Esim. Suomen suurimman aurinkovoimalan, Helsingin Suvilahden ensimmäisen toimintavuoden tuotanto on ollut 255 MWh. Kun voimalan nimellisteho on 340 kW, on voimalan keskimääräinen tuotanto ollut noin 8,5 % nimellistehosta. Yli 2/3 voimalan tuotosta tuli neljän kesäkuukauden aikana. Eteläisillä leveysasteilla vastaava keskituotto voi olla 15 % luokkaa ja se jakautuu paljon tasaisemmin vuoden mittaan. Ja mikä tärkeintä, paneelit tuottavat eniten ajankohtina jolloin rakennusten viilennystarve on suurimmillaan. - HarhassaOnHyväElää
"Asiantuntijat kannattavat tuuli- ja aurinkovoiman lisäämistä valtion tukitoimin"
Tällainen käsitys välittyy median kautta, jossa asiantuntijoina esiintyvät usein samat henkilöt. Peter Lundin muodostama ns. professoriryhmä ilmestyy YLEn ohjelmiin lukemaan madonlukuja Suomen sähköntuotannolle noin puolen vuoden välein. LUTin eräät professorit esiintyvät myös paljon julkisuudessa. Voidaan kysyä, motivoiko proffien sidonnaisuudet esiintymisiä? Kolme LUTin professoria on Tuulisaimaan omistajia ja hallituksen jäseniä http://www.esaimaa.fi/Online/2015/11/25/Valitukset kaatavat taas tuulivoimaloita — Tuulisaimaa on professorien bisnes /2015119910390/4 Aurinkoenergiabisneksessä puolestaan toimivat ainakin proffat Linnanen, Lovio ja Breyer. Nämä proffat eivät näy puhuvan esim. bioenergian tai maalämmön puolesta, johtuneeko siitä että eivät ole mukana alan bisneksessä? - aivan.niin
"Sen lauluja laulat kenen leivissä olet"
Se sopii myös ydinvoimalobbareihin yhtä hyvin. - HarhassaOnHyväElää
Ydinvoimalobbarit toimivat avoimesti eivätkä aja omaa asiaansa proffan hattu päässä.
- OmiaLaulujaLaulavat
Ainakin minun silmissä tieteentekijöiden arvostus on murentunut näiden heppujen toiminnan myötä. Voi vain arvata, kuinka monella muulla proffalla sanat suuhun tuo raha, eikä tutkimuksissa esiin nousseet faktat.
- huihai.energiat
Hyvä aloitus, nostetaas ylös.
https://drive.google.com/file/d/0B5uYqhExNkUGR19DRlR6QW5hYXc/view
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/84070681646075Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"
Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan201748Harvoin julkisuudessa nähty Jari Sillanpää, 56, julkaisi uusia kuvia - Karisti Suomen pölyt jaloista
Huumekohun jälkeen matalaa profiilia pitänyt Jari "Siltsu" Sillanpää on ollut vaitonainen elämästään. Tänä keväänä miehen some on ollut hiljainen. Nyt111646Ihastumisesta kertominen
Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi921533Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon
Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.4411426- 1131140
Oon mä susta mustasukkainen
Mä tunnustan. Olen aina vähän jollain tapaa ollu susta mustis. Tottakai, koska rakastan sua. Mutta mustiskin vain terveellä tavoin. Ihan luonnollista150984Sohvi blörf
Siellä se taas keekoilee kaupungilla ja kuvailee viattomia opiskelijoita instaansa. Kuvaa nyt vaan omaa tissivakoo ja bebaa jätä muut rauhaan ettei t106831Jättäkää tuo Lumio nyt jo rauhaan!
Mihinkään tuo avaus katosi? Säälittävää touhua kertakaikkiaan, harvoin tänne mitään kirjoittelen mutta tämä touhu alkaa mennä jo yli hilseen. Hävetkää26742Rakas rakas rakas
Rakas rakas rakas Rakas rakas rakas Rakas rakas rakas Rakas rakas rakas Rakas rakas rakas Rakas rakas rakas Rakas rakas rakas Oot kaikkeni sä ihana m65664