Lähden kävelylle tavan vuoksi,
konemaisin liikkein.
Jäykkinä nivelet ja suonet,
masennuksen täydet,
mustan öljyn.
Tulen valoon, aurinkoon
häikäisevään valkoisuuteen
lumen vastasataneen.
- Ei suru saata sulamatta kestää
välissä kahden kirkkaan.
Masennuksen musta myrkky
minusta hiljaa valuu pois.
Tekee tilaa pisaroille auringon,
joita kasvoilleni sataa,
jos sen sallin vain.
konemaisin liikkein.
Jäykkinä nivelet ja suonet,
masennuksen täydet,
mustan öljyn.
Tulen valoon, aurinkoon
häikäisevään valkoisuuteen
lumen vastasataneen.
- Ei suru saata sulamatta kestää
välissä kahden kirkkaan.
Masennuksen musta myrkky
minusta hiljaa valuu pois.
Tekee tilaa pisaroille auringon,
joita kasvoilleni sataa,
jos sen sallin vain.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.