Metsojen siirtoistutus Puolaan

Kuulin eilen aiheesta ja epäilin silloin olleen jo aprillipäivän kun puhuttiin että puolaan oltaisiin siirtoistuttamassa metsoja suomesta. En voinut olla puuttumatta asiaan kun jo riista alaa opiskellessani aikoinaan yritin sitä iänikuista fasaanien tarhausta ja istuttamista olla vastaan ja esittää että ne rahat käytettäisiin alkuperäisten suomalaisten kanalintujen tarhauksiin ja siirtoistutuksiin alueelle joista nämä linnut ovat vähentyneet tai kadonneet. Asiaa ei kukaan halunnut ottaa tosissaan ja aihe ohitettiin yleensä nopeaan että metsäkanalintuja ei voi siirtoistuttaa eikä tarhata. Ihmettelin että miten meillä suomessa voi elää lintulajeja joiden säilyttäminen ei ole kuin luonnon varassa kun muualla maailmassa otetaan tarhoihin harvinaistuneita lajeja lisääntymään ja vapautetaan myöhemmin luontoon.

No sama ei näköjään koske jos lintuja ollaan siirtämässä ulkomaille. Silloin kaikki on mahdollista. Yritin aikanaan perustella tarhauksen ja siirtojen mahdollisuutta myös sillä että skotlantiinkin on metsokanta siirretty pohjoismaista ja nyt ilmeisesti ihan lisääntyvä sellainen siellä on.
Tiedossahan on se että metso ei viihdy pirstaleisilla elinalueilla joten jonnekin uudenmaan metsäsaarekkeisiin metsojen siirtäminen olisikin turhaa. Mutta millainen on puolassa ne alueet josta metso on kadonnut ja jonne se halutaan takaisin? Jos sieltä on lintukanta hävinnyt niin eikös silloin tilanne olisi lähes sama miksi uudenmaan saarekkeisiin metsojen vienti olisi turhaa. Toisekseen tuolla euroopan korkeudellahan elää metsojen eteläinen alalaji Tetrao urogallus major jota kutsutaan myös saksanmetsoksi. Nyt keski-suomesta siirrettävät metsot ovat lajin Tetrao urogallus urogallus yksilöitä jotka ovat sopeutuneet astetta pohjoisempiin olosuhteisiin. Miten tällaiset yksilöt oppisivat elämään alueella jossa talvisin tuskin pääsee kieppeihin ja jossa talviset puulajit ovat todennäköisemmin jopa lehtomaisempia tammivyöhykkeen puulajeja joista tietynlaisten mäntyjen neulasravintoon tottuneet metsot tuskin löytäisivät omaansa. Metsokukko on myös paikkalintu. Se alueelta x pyydystettävä lintu nyt tuskin suunnistaa takaisin suomeen mutta täysin oudolle alueelle vietynä tuskin sinne jää vaan hakee päättömästi omaa aluettaan ja näin stressaantuneena joko näännyttää itsensä tai saattaa petojen suihin.

Mikä ajankohta sitäpaitsi on nyt pyydystää suomesta metsoja? Tällä hetkellä metsäkanalintukanta on moninpaikoin minimissä ja jopa sellainen jos tällaisiin operaatioihin on varaa niin siirrettäisiin vaikkapa maakunnasta toiseen eikä maasta toiseen. Ainiin mutta lintujen siirtoistutushan ei suomessa ole mahdollista kun "kanalintujen siirtoistutus ei onnistu käytännössä" Mitkä ovat ne häkit joihin nämä arat metsot ja koppelot ahdetaan? Taatusti stressi on niin valtava että puoletkaan linnuista ei selviä matkaa puolaan eli lintuja on pyydystettävä enemmän mitä tarvetta on. Mikä on myös se keski-suomen alue josta linnut haalitaan? Itse olen kävellyt ja hiihdellyt täällä (keski-suomessa) useammilla vanhoilla tutuilla soidinpaikoilla ja havainnot ovat yksi nähty metso ja yksi koppelo. Jos tämän seudun metsoista puolaan rakennetaan kanta niin hyvästi viimeisetkin metsot. Tosin vaatii kyllä ammattitaitoa saada pari lintua kymmeniltä neliökilometreiltä kiinnikkin. Miten se toteutetaan en tiedä. Soitimelta rakettiverkoin vai metsäautotieltä?

Oli miten oli. Jos tämmöistä on mahdollista toteuttaa haluan todella että riekon tarhausta ja siirtoistutusta etelä ja keski-suomeen aletaan panostaa tosissaan. Fasaaneihin laitettavat rahat voitaisiin hyvin sijoittaa alkuperäisiin kanalintuihin. Turha tulla enään sanomaan että luonnon kanalintujen siirrot eivät onnistu jos ne onnistuvat muihinkin maihin.