Moi! Mulla on ongelma! Oon rakastunut erääseen poikaan joka on mun pikkuserkkuni!! Meillä on 100 km välimatka eikä me nähdä kovin usein... Mitä mun pitäis tehdä?? Ajattelen poikaa jatkuvasti.. En haluis unohtaa sitä.. Meillä on ollut pientä katse kontaktia aina ku ollaan nähty... Mutta se on jäänyt siihen.. Haluaisin tunnustaa rakkauteni mutten uskalla... Se on saman ikäinen kun mäkin eli 15.. Toivon ettei sillä olis ketään.. Apuvaa! Kertokaa mitä mun pitäis oikein tehdä????
Apuva! Mitä Teen????
Rakastunut Neito89
9639
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
sulla on aika hankala tapaus koska jos jokus alatte seurusteleen 'tosissaan' ja jopa tulee lapsia ni sitten saattaa tulla jotain kolme kivestä ja 11 sormea luokkaa olevia tapauksia... järkevämpi ois unohtaa se; ei ainakaan vielä nykyaikana ole oikein viisasta seurustella serkkunsa kanssa. valitettavasti asia vaan on niin.
En tahtoisi tästä saarnata joka toiselle kirjoittajalle, mutta voitko sinä ihan tosissasi sanoa nimenomaan rakastavasi häntä? Painotan sanaa rakastaa. Itsekin olen tuntenut poikaystäväni reilusti yli 1,5 vuotta, mutta en osaa sanoa vieläkään täydellä 150% varmuudella, että tiedän häntä nimenomaan rakastavani. En todellakaan tahdo pahoittaa kenenkään mieltä, mutta minun mielestäni tuo kuullostaa ihastumiselta. Rakastaminen ja ihastuminen ovat aivan eri asioita, mutta jos aitoa rakkautta ei ikinä ole kokenut, uskaltaisin väittää, ettei täydellä varmuudella tiedä miltä se tuntuu.
Mutta, asiaan. Pikkuserkkusi. Kuullostaa kieltämättä hieman omituiselta, mutta eihän pikkuserkkuus mitään estä. (Hyvän kaverini isovanhemmat ovat serkkuja keskenään, joskin heidän lapsistaan olikin puolet kehitysvammaisia ja puolet terveitä). Mutta jos kerran hän on pikkuserkkusi, hän voi kyllä pitää sinusta, mutta on eri asia, pitääkö hän kaveripohjalta sinusta vai vakavammalta pohjalta. Ei siis kannata suinpäin rynniä kertomaan suuria rakkaudentunnustuksia, kannattaa tutustua ja edetä pikkuhiljaa. Kyllä pojan eleistä huomaa myöhemmin, millä tavoin hän on sinusta kiinnostunut. Mutta katsele ja hymyile sekä ole oma itsesi. Etteköhän te suvun puolesta kuitenkin näe silloin tällöin :)
lohtajan tyttö.
Miten voit tuntee mut? Ootko varma että oon se sama henkilö? Mistäspäin itse olet? Voin sanoo etten varmaan ole se keneksi mua luulet!
mäkin olen mun serkkuun rakastunut,mutta en ole sanonut sille.mä yritän pitää mölyt mahassa, etten sanois sitä sille.mä yritän olla sen kanssa koko ajan ja niin olenkin kun menen tapaamaan sitä.vihje:saa sitä rakastaa serkkua.voit sä sanoa sille,jos olet hänen kanssa kahden.mä olen sanonut sen sille ja se sano että hänkin rakastaa mua ihan serkkuna.ei hätää.älä ota sitä vakavasti.
Ehkä sun kannattais unohtaa se koska se kuitenkin on sulle jotain sukuu ja silleen...On maailmas muitaki ku sun pikkuserkkus...
Tän viestin tarkotus ei ollu pakko loukkaa sit sua mitenkää. Sanoin vaan mun mielipiteen.
Kiitos kaikille jotka vastas mun viestiin! Mietin vielä mitä teen vai annanko koko jutun olla! Suur KIITOS kaikille mun viestiin vastanneille!
rakastunut vaan ihastunut..se on luonnollsita tuohon ikään..ole huoleti se menee ohi aikanaan.
Mietippä se on sun pikkuSERKKU eli se on sulle "sukuu". Mä neuvoisin sua unohtaa sen (: ja ettii jonku mukavan ja lähempänä asuvan, ei sukulaisen (: