Onko täällä Graalista kiinnostuneita? Mitä olette mieltä aiheesta? Graalin moninaista merkityksistä näyttäisi suomeksi kirjoitetun ainakin sivulla
http://www.juplin.net/myytit/muuta_mystista/pyha_graalin_malja.htm
Itse olen juuri lukemassa aiheesta Julius Evolan kirjaa "The Mystery of the Grail: Initiation and Magic in the Quest for the Spirit", mutta olen kuullut että alan parhaimmistoon kuuluva teos olisi "The Grail Legend", jonka on kirjoittanut Emma Jung.
Graali voidaan mieltää "sielun kätköissä piileväksi salaisen viisauden ytimeksi", "perimmäiseksi Salaisuudeksi" tai jopa "korkeammaksi minuudeksi". Onko kukaan palstalaisista aktiivisesti hyödyntänyt Graalia tienä erilaisiin tietoisuuden tiloihin? Olisi mielenkiintoista kuulla tällaisesta prosessista.
http://www.juplin.net/myytit/muuta_mystista/pyha_graalin_malja.htm
Itse olen juuri lukemassa aiheesta Julius Evolan kirjaa "The Mystery of the Grail: Initiation and Magic in the Quest for the Spirit", mutta olen kuullut että alan parhaimmistoon kuuluva teos olisi "The Grail Legend", jonka on kirjoittanut Emma Jung.
Graali voidaan mieltää "sielun kätköissä piileväksi salaisen viisauden ytimeksi", "perimmäiseksi Salaisuudeksi" tai jopa "korkeammaksi minuudeksi". Onko kukaan palstalaisista aktiivisesti hyödyntänyt Graalia tienä erilaisiin tietoisuuden tiloihin? Olisi mielenkiintoista kuulla tällaisesta prosessista.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Hoi graali graali graa
hoi graali graali graa
naurattaa ja kusettaa
kun vain kaljaa saa
...on kirjoissaan mielestäni käsitellyt tätäkin aihetta varsin mielenkiintoisella tavalla. Eihän tätä äijää tietysti kovin moni taas vakavissaan ota, mutta saahan häntä lukea jos kiinnostaa.
En nyt muista että miten se Graalin juttu hänellä meni, mutta on se siellä mukana kun käsitellään sitä että voiko ihminen pidentää elämäänsä ja saavuttaa yliaistillisia kykyjä erityisin keinoin jotka kenties periytyvät Egyptistä ja Mesopotamiasta asti (ja liekö peräti jumalilta, ja lievätkö jumalat ulkoavaruudesta jne.)
Tuossa joku sivu
http://www.graal.co.uk/
Gardner on ihan kiinnostava heppu, samoin teesinsä; tosin osa niistä menee minulta hieman yli...
Toisesta (hullummasta) ääripäästä taas on Gardneria kritisoiva salaliittoteoreetikko David Icke, joka hulluttelee kotisivuillaan Gardnerista seuraavanlaisia "saatanallisia" paljastuksia:
http://www.davidicke.com/icke/articles2/gardnershifts.html
Haha, samaa "linjaa" jatkaa ex-satanisti Boyd Rice:
http://www.thevesselofgod.com/
Graal on yksi laajimmille levinnyt keskiajan kristillinen tarina.
Sangreal,eli graal,eli pyhä kalkki oli kuppi,josta Jeesuksen väitetään juoneen ehtoollisensa ja johon Arimatialainen oli ottanut talteen hänen verensä.
Tarinalle ei kuitenkaan ole pohjaa Raamatussa:Graalia ei mainita.
Toisinaan väitetään,että Grail on saatanan tiputtama smaragdi.
Saatana pudotti sen kun hänet häädettiin taivaasta,ja se sitten olisi muotoiltu ehtoolliskupiksi,josta Jeesus sitten nautti ensin verensä symbolia,ja johon konkreettinen "bloody mary"kin sitten laitettiin.
Graalin väitetään joutuneen Englantiin ja Arthurin etsinnät aiheeseen liittyen ovat kaikkien tiedossa.
Oikeasti Graal on syntynyt keskiajalla,ei suinkaan Jeesuksen aikoihin.
Se on syntynyt kun kristinusko otti oppeihinsa mukaan pakanallisia tapoja saadakseen uskonnon leviämään laajemmin.
Graal on suora jatkumo kelttiläisiin pyhiin kuppeihin,joiden väitettiin tuovan nuoruutta ja pystyvän ihmetekoihin.
DaVinci-koodi on nyttemmin tuonut Graalille uutta "muodikkuutta".
Totuutta Graalista se ei kuitenkaan paljastanut:
hyvänä romaanina se osasi ottaa Graalin tarusta mielenkiintoiset kohdat ja keitti tarinan niistä.
Ei siinä välissä ketään oikeasti kiinnosta,vaikka Juutalaisia sukutauluja tulkittiinkin väärin ja että fiktiota sekoitettiin faktaan raa-alla kädellä :)
Da Vinci Koodista ei tässä yhteydessä tarvitse niin välittää. Mielenkiintoisempana pidän esim. Solve et Coagulan mainitseman Julius Evolan teoriaa, jonka mukaan Graali on ennen kaikkea hyperborealainen eikä kristillinen mysteeri. Pohjoisen riimutradition näkövinkkelistä katson, että "Graalin Etsintä" on oleellisesti sen ihmistä alati kutkuttavan, inspoiroivan mutta lopulta kuitenkin alati käsistä karkaavan Mysteerin (kreikan _mysteriôn_, gootin kielen _rûna_) kiihkeää etsintää. Tämä Mysteeri on se, mitä Goethe kutsui nimellä "Ikuinen Feminiini", mistä Edred Thorsson käyttää nimitystä "Rûna"; monilla muillakin Nimillä se tunnetaan: se, mitä nämä eri käsitteet kuvaavat, tuntuu kuitenkin olevan yksi ja sama, ajoittain ehkä hieman eri puolelta/tasolta tarkasteltu. Mitä tulee kristillisiin graalin tulkintoihin, niilläkin saattaa olla puolensa (ainakin konkreettisessa initiatorisessa työssä), jos ei muuten niin gnostilaisten linssien läpi katsottuna.
Mielestäni Da Vinci koodiin voi tässä yhteydessä hyvinkin puuttua. Vähän hajanaisia faktoja(ehkä) paljon lainattua fiktiota ja sekaan omia päätelmiä, siitähän Graalissa on kyse ja huomatkaa, aivan kuten muutkin, myös minä väitän tuntevani graalin, pöh (itselleni).
..on nimeltään se 1982 julkaistu kirja, josta Brownin väitetään Da Vinci-koodinsa plagioineen. Koodin olen lukenut, HBHG on aloitettu. (Siitä on otettu uusi painos.)
Sangreal tulee muuten sanoista Sangue Real, kuninkaallinen/jumalallinen veri.
En ole valitettavasti lukenut Da Vinci koodia, mutta käsittääkseni kyseessä on ROMAANI. Em. otsikon kirja (jonka omistan ja luin joskus vuonna hevonen) sensijaan on tietokirja. Sen juonena on teoria siitä että Jeesus olisikin ollut naimisissa ja isä. Muistelisin että mukana taisi olla myös jotain vapaustaistelu- eli sissitoimintajuttua?
Romaani voi ammentaa innoituksensa mistä hyvänsä faktoista ja teorioista olematta plagiaatti. Sensijaan jos romaani seurailee toista romaania, silloin kyseessä on plagiaatti.
Kumma miten ihmiset koko ajan unohtavat että Da Vinci koodi on todellakin fiktiota, oli sen lähteinä mitä hyvänsä kirjoja ja teorioita. Välillä sen ympärillä ilmenevä vouhotus ärsyttää niin että tulee vallan mieleen että enpä kyllä ainakaan sitä kirjaa lue (vaikka saattaisi olla juuri meikäläisen heiniä?)
Graalin maljalla tarkoitetaan ihmisen sielua. Jotta maljaa voitaisiin käyttää Kristuksen veren eli ehtoollisviinin juomiseen, se on ensin puhdistettava (tiskattava) puhtaaksi Kristuksen vihmontaveren alla.
Tällä puhdistavalla eli valmistavalla tiellä ollessaan kristitty saa yleensä ensimmäiset kokemuksensa varsinaisista yliluonnollisista ilmiöistä. Hän saattaa saada pysyvästi tai hetkellisesti käyttöönsä jonkinlaisen henkilahjan eli yliluonnollisen kyvyn. Tätä kykyään hänen tulee sen jälkeen käyttää vain lähimmäisten auttamiseen, eikä oman edun tavoitteluun. Henkilahjoja on ilmeisesti olemassa lukematon määrä, mutta yleisimmät niistä Paavali luettelee ensimmäisen Korinttolaiskirjeen kahdennessatoista luvussa:
"Yhden ja saman Hengen voimasta toinen saa kyvyn jakaa viisautta, toinen kyvyn jakaa tietoa, toiselle sama Henki suo uskon voiman, toiselle parantamisen lahjan, joku saa voiman tehdä ihmeitä, joku profetoimisen lahjan, joku kyvyn erottaa eri henget toisistaan, joku kielillä puhumisen lahjan, joku taas kyvyn tulkita tälläistä puhetta. Kaiken tämän saa aikaan yksi ja sama Henki, joka jakaa kullekin omat lahjansa niin kuin tahtoo."
Kielilläpuhuminen (glossolalia) ilmaantuu yleensä henkilahjoista ensimmäisenä jo puhdistettaessa päivätajuntaa. Raamatullisella kielilläpuhumisella ei tarkoiteta sitä kielillä "polottamista", jota joissakin herätyskokouksissa esiintyy. Tämä suggestiivinen ilmiö on tuttu jo shamanismista, eikä mitenkään liity kristinuskoon. Kielilläpuhumisessa on kyse kyvystä tehdä itsensä ymmärrettäväksi eri kieliä puhuville ihmisille, kuten Pietari puhuessaan ensimmäisenä helluntaina eri kieliryhmien edustajille (Ap.teot 2). Jokainen oletti Pietarin puhuvan itselleen tuttua äidinkieltä, koska Pyhä Henki oli antanut Pietarille kyvyn puhua "uudenlaisella kielellä" eli ystävällisellä, kohteliaalla, empaattisella ja rakastavalla kielellä, vailla kaunaa, vihaa ja panettelua. Ilmiö on tuttu rakastavaisten välillä, jotka ymmärtävät toisiaan jo puolesta sanasta tai pienestä eleestä. Ei sillä ole merkitystä, että asianomainen puhua polottaa erilaisia kieliä, vaan sillä että Pyhä Henki on puhdistanut asianomaisen henkilön päivätajuntaa niin, että hänen kielenkäyttönsä muuttuu kokonaan uudenlaiseksi. Siinä vasta on todellinen Pyhän Hengen merkki. Päivätajunnan syvemmän puhdistumisen merkki on armolahja, jota Paavali kutsuu alkukielellä "Hermekseksi" (1.Kor. 14:13) eli kyvyksi tulkita eli selittää kieliä (Hermes oli näet jumalten sanansaattaja Kreikan muinaisessa mytologiassa). Saatuaan itselleen "Hermeksen", seurakuntalaisen ei enää tarvitse vaieta, vaan hän voi käyttää kykyjään julkisesti koko seurakunnan hyödyksi ja rakennukseksi. Valmistavan tien toisessa vaiheessa tapahtuva unielämän puhdistuminen saattaa puolestaan heijastua päivätajunnassa profetoimisen (profeteia) armolahjana ja salatajunnan puhdistuminen voi edelleen heijastua päivätajunnassa kykynä jakaa tietoa eli tiedon sanoina (gnoosis). Joka tapauksessa aidoissa kristillisissä henkilahjoissa on kyse aina kirkkaassa päivätajunnassa tapahtuvista pakottomista ilmiöistä. Mikäli niiden yhteydessä esiintyy transsi-, horros-, pakko- tai ravisteluilmiöitä, kyse ei voi olla Jumalan Pyhästä hengestä, vaan jonkinlaisista vakavista psyykkisistä häiriöistä. Alkuseurakunnassa Pyhän Hengen armolahjan omistaminen oli edellytyksenä seurakuntavirkaan pääsylle. Alin seurakuntavirka oli diakonin virka ja profetoimisen armolahjan omistaminen mahdollisti puolestaan henkilön toiminnan seurakunnan profeettana. On kuitenkin muistettava, että kaikilla ei ilmene puhdistavan tien aikana em. kaltaisia ilmiöitä laisinkaan ja joillakin saattaa ilmaantua vain hetkeksi jokin kielilläpuhuminen tai profetia mutta ei enää sen jälkeen. Pysyviksi tälläiset armolahjat jäävät varmuudella ainoastaan vihkimysten yhteydessä. Vihkimyksiä tarkastelemmekin nyt seuraavaksi. Kielillä puhuminen herättää kristityssä ensimmäisen psykologisen voiman, nimittäin "uskon" (pistis), jonka Paavalikin mainitsee erityisten armolahjojen joukossa koska kyse on tässä yhteydessä eräänlaisesta kokemusperäisestä eli suorastaan vuoria siirtävästä uskosta, joka on jo paljon enemmän kuin se pelkkä vanhurskauttava usko, jonka ansiosta kristitty aikoinaan siirtyi kaidalle tielle. Profetoiminen puolestaan herättää toisen psykologisen voiman "toivon" (elpis); tiedon sanat eli tunteminen herättää kolmannen ja suurimman psykologisen voiman, "rakkauden" (agape):
"Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus." (1. Kor.13:13).
Kun puhdistava tie on kuljettu loppuun, tapahtuu niin sanottu helluntai-ilmiö eli Pyhän Hengen täyteys, jossa Pyhän Hengen voima laskeutuu koko voimallaan kristityn sieluun ja jää sinne (Ap.t.2:1-4). Tämän jälkeen Kristuksen veri ei enää ainoastaan puhdista hänen sieluaan (Graalin maljaa), vaan myös täyttää sen laitoja myöten (2.Tim.2:21). Tätä kutsutaan täyttymiseksi Pyhällä Hengellä ja tälläistä seurakuntalaista kutsuttiin alkuseurakunnassa "Täydelliseksi" (teleios). Tällä ei tarkoitettu sitä, että hänestä olisi kertaheitolla tullut moraalisesti täydellinen. Kaukana siitä. Täydellinen seurakuntalainen oli täydellinen Pyhästä Hengestä, koska hän oli sillä täyttynyt. Teleios-luokan seurakuntalainen oli siirtynyt eräänlaiseen sisärenkaaseen, joka sai nyt opiskella uusia asioita (Hebr.5:13-14). Paavali viittaa teleioksiin mm. seuraavissa raamatunkohdissa: (1.Kor. 2:6, Fil. 3:15). Noin vertauskuvallisesti me jokainen siis olemme "Graalin maljoja" kun hartaina nostamme kädet kohti taivasta, jotta tähän maljaamme voidaan ylhäältä elämän viiniä kaataa. Mutta se viini happanee, jos se jää seisomaan. Siksi meidän tulee aina jakaa tarvitseville tästä maljastamme jotta siihen aina uutta ja tuoretta viiniä mahtuu.