Aallon toiminta jo häpeällistä?

Nehän on melkein kaikki.

Ulkomaalaisille on pantava ainakin 10.000 euron lukukausimaksu, siis 20.000 lukuvuosi. Ja lisäksi 10 % kiintiö. Meillä ei ole varaa kouluttaa kaukomaiden ihmisiä, niitä on loputtomasti.

Tällä tavallako Suomi saadaan nousuun?? Miten tämä on mahdollista?? Aalto Yliopisto on kiinnostunut vain siitä, että Aalto "yliopiston" sijoitus nousee kansainvälisessä yliopistorankingissa. Siitähän tämä on selkeä osoitus. On kuitenkin sentään kyse perusopiskelijoista, jotka valmistuttuansa siirtyisivät nopeasti maamme teollisuuden ja yrityselämän palvelukseen. Kyse ei ole postgraduate jatko-opiskelijoista, jotka tähtäävät tutkijan tai jopa tiedemiehen uralle. Tässä on nyt sovellettu jotain outoa kieroontunutta pisteytystapaa. Rumaa touhua !!Ohituskaista siis ulkomaalaisille.

Joo, tätä hieman ihmettelin itsekin.

Uutinen maisterivalinnoista (tämän mukaan hakijoista 45 prosentilla oli taustalla suomalainen korkeakoulututkinto)
http://www.aalto.fi/en/current/news/2016-03-29/

Täältä taas löytyy listat valituista, joista tosiaan ylivoimainen enemmistö ulkomaalaisia:
http://www.aalto.fi/en/studies/admission_results/

Ei mitään tekemistä tutkimuksen ja oppimistulosten korkeatasoisuuden kanssa.

On todella törkeää! Eihän tässä ole enää järjen hiventäkään. Omat ysin tytöt ja pojat jää ilman opiskelupaikkaa.

Tuolla tavalla en asiaa olekaan ajatellut..Minua lykästi ja pääsin sisään. Kieltämättä nimilista näytti siltä, että ainakin saan vaikutteita huonosta englannin kielestä. Minä lähestyin asiaa siltä kannalta, että ne kotimaiset ysin ja kympin tytöt ovat hakeneet Aaltoon jo lukion jälkeen. Tässä ns. toisessa aallossa hakisi enemmän tosissaan opiskelevia ulkomaalaisia. Ja sitten me muutamat suuruudenhullut suomalaiset..
Tässä valossa se oma sisäänpääsy on vielä oudompaa...jos suomalaisia otetaan vain se pakollinen yksi henkilö, niin olisi sieltä luullut löytyvä jonkun fiksummankin..?

Väärinkäsitys!

Suurin osa suomalaisella tutkinnolla hakevista on ulkomaalaisia. Hyvin harva syntyperäinen suomalainen haluaa vaihtaa yliopistoa, ja minimikriteerit täyttävät hakijat ammattikorkeakoulusta ovat hekin lähes kaikki ulkomaalaisia. Jos Aallosta kysytään, saisivat kaikki parhaat opiskelijat muista yliopistoista hakea sinne.

Jos muuten katsotte listasta Tuotantotaloutta (Industrial Engineering and Management), valituista enemmistö on nimen perusteella aivan suomalaisia. Se onkin ainoa ohjelma, jonne hakee paljon kantasuomalaisia. Näissä tuloksissa ei ole Business School mukana.

Aalto alkaa ainakin erityisaloilla jäämään amk-tasosta.

Yksi vastaus voi olla tämä:

Suomalaiset yliopistot saavat rahoitusta sen mukaan, paljonko porukkaa valmistuu ko. instanssista.

Helpoin tapa maksimoida valmistuneiden opiskelijoiden määrä on ottaa sisään kandidaatteja, eli ulkomaisittain Bachelor of Science tutkinnon saaneita. Niitähän tuolla ulkomailla riittää, kun taas Suomessa kandintutkinto on käytännössä merkityksetön ja sisältyy maisterintutkintoon automaattisena osana. Suomessa näitä kandin tutkintoon opiskelunsa päättäneitä on vähän.

Näille ulkomaisille kandeille ei siis tarvitse opettaa kuin 2-3 vuotta pääainetta, kirjotuttaa gradu/diplomityö ja sen jälkeen ne voi potkaista ulos ja nostaa 20 000 euroa valtiolta tai mitä ne sitten yksittäisestä valmistuneesta maisterista valtiolta sitten saavatkin.

Nykysysteemi on tasan tarkkaan kokoomuslaisen koulutuspolitiikan jatke, missä kaikki tahot maksimoivat rahansaannin ja tutkinnoista itsestään on tullut pelkkä liukuhihnasuorite. Bulkkitavaraa kaikki tyynni.

Aalto yliopisto on jo useamman vuoden tuottanut täysin epäpäteviä diipadaapailijoita kuin liukuhihnalta. Lisäksi omat mielikuvat osaamisesta tuntuvat liikkuvan aivan eri sfääreissä. Ei mikään ihme, että nykyinssit valmistuvat suoraan kortistoon.

On laskettu että yhden opiskelijan kustannus yliopistolle on n. 18000-20000 euroa vuodessa. Aallollahan sitä rahaa tunnetusti on ja joka päivä kerjätään lisää. :D

Repesin kun törmäsin rakennustekniikan DI-koulutukseen valittuihin. 20/30 oli ulkkareita.

Tässähän oli DI-sumakin, että se on aivan sama, mitä sieltä valmistuu.

Kun kustannuksista puhutaan, niin kumpi teistä räkyttäjistä on halvempi ja nopeampi tapa hankkia insinöörejä kasvualoille: pellavapää 27 vuotta kehdosta DI:ksi vai mamu 24 kuukautta maahantulosta DI:ksi?

Tuli kiinnostava ohjelma tänään innovaatioista ja niiden rahoittamisesta. Oli ilmeisesti hollantilaista tekoa, tanskalaisia paljon haastateltiin. Ideana oli se, että suuret/menestyvät yritykset ja alat ovat hyödyntäneet eri maissa yhteiskunnan kustantamaa tutkimusta ja koulutusta menestystuotteidensa luomisessa ja tuotannossa. Voidaan pohtia, miten paljon ja kenelle koulutettu henkilö ja tutkimustulokset tuottavat työllään sitten hyötyä. Aloitukseen liittyen: Voisiko lukukausimaksun nitoa jotenkin Suomessa koulutettavan ulkomaalaisen valmistumisen jälkeiseen uraan/työhön? S.o. jos jää Suomeen ja työllistyy ja jopa työllistää, saa osan fyffestä takaisin?

> Voidaan pohtia, miten paljon ja kenelle koulutettu henkilö ja tutkimustulokset tuottavat työllään sitten hyötyä.
Anteeksi, virke vailla järkeä. Siis tutkimustulokset eivät tee työtä, vaan tutkijat. Ja ohjelma tuli "tänään" torstaina 5.5. 2016 Yle TV1:stä klo 21:50 nimellä Ulkolinja: Missä innovaatiot syntyvät?