Still going strong. Haaahaha voi vain kuvitella, mitä asuntokuplalle tulee käymään. Olisi jo aika hintojen tavoittaa maan todellinen tila, eli pudota 80%.
Vienti Venäjälle väheni tammikuussa 19 prosenttia
hmmmhm
13154
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Samahan sille "kuplalle" käy jatkossakin kun viimeisen 10 vuoden aikana on käynyt. Eli esim. pk-seudulla hinnat on NOUSSEET 80%, vaikka palstan rommat ties ihan muuta jo 15 vuotta sitten. Muuutta joka vuosikos sitä nyt erehtyy. Sellaista se on.
Valitettavasti tuolla ei ole mitään tekemistä tulevaisuuden kanssa, kuten hyvin tiedätkin.
Tehdäänpä vastaavanlainen katsaus menneeseen. Tarkalleen noin neljän vuoden päähän. Suomen asuntojen hinnat eivät voi romahtaa 90-luvun laman tavoin, sillä tuolloin syynä oli idänkaupan romahtaminen:)
Idänkaupan romahtaminen oli yksi merkittävä syy. Yhdistettyä yksityishenkilöiden valuuttariskeihin, pankkien lisävakuusvaatimuksiin, 20 prosentin luokkaa oleviin lainakorkoihin (ilman kummempia neuvotteluvalmiuksia), vakuudettomiin lainoihin ja tulotasoon verrattuna räjähdysmäisesti nousseisiin asuntojen hintoihin, se ajoi asuntoa myyvät kestämättömään tilanteeseen.
Tuosta ajasta on toki muuttunut vain kaikki, joskin vähiten tuo idänkauppa. Se on vieläkin merkittävä Suomelle, joskaan ei läheskään yhtä merkittävä kuin silloin oli.
Lisäksi idänkauppa ja turismi venäjältä ovst olleet alamaissa jo pitkään, eikä suurempia vaikutuksia asuntojen hintoihin ole ollut. Toivotaan kuitenkin, että pakotteet loppuvat ja vienti venäjälle sekä turistit sieltä saadaan takaisin.
Eihän siitä ole kuin 12kk kun suurin osa suomipankeista joutui laittamaan asuntovelallisensa lyhennysvapaalle ottamaan lisähappea hyytyvän lyhennystahdin vuoksi. Ongelma on jo täällä, sitä vain peitellään viimeiseen asti:)
Eivät pankit JOUTUNEET laittamaan ketään lyhennysvapaille, vaan tarjosivat ihmisille tätä vaihtoehtoa AHNEUTTAAN. Kun korot on nollassa, kannattaa nimittäin pitää velkapääomaa ylhäällä, jotta joskus korkojen noustessa saa isompaa tuottoa lainoistaan.
Mikä tossa yhtälössä oli niin vaikea ymmärtää että kirjoitit tuon edellisen älyttömyyden.
"Finanssivalvonnan eilinen tiedote kertoo hyvin raadollisesti todellisen syyn siihen paniikkiin joka pakotti OP:n ja muut markkinaosuuksia asuntolainamarkkinoilta haalineet pankit käynnistämään heti vuodenvaihteen 2015 jälkeen "merkittävän taloudellisen kasvusykäyksen tarjoamalla asuntolainan lyhennysvapaata asiakkailleen".
Pankit tiesivät jo tuossa vaiheessa että lainanhoitojoustosaamisten määrä tulee räjähtämään käsiin koska pankit eivät voi missään nimessä päästää kestämättömän kokoisia asuntolainoja kaatumaan järjestämättömien saamisten kategoriaan. Onneksi pankit voivat pitää hoitamattomat asuntolainat pois järjestämättömistä luotoista lähes loputtomasti "keventämällä" lainaehtoja niin ettei lainoja oikeastaan tarvinnutkaan hoitaa - ainakaan just nyt.
Lainanhoitojoustosaamisten uskomaton kasvu: 700M€ yhdessä vuodessa (+44%) on siis vasta jäävuoren huippu. Tähän kategoriaan jouduttiin nyt kirjaamaan vain ne lainat jotka olivat jo jääneet hoitamatta velallisen ilmeisen maksukyvyttömyyden takia eikä lyhennysvapaata voitu enää myöntää "miljardiluokan kasvurykäyksen" nimissä.
"Lainanhoitojoustosaamisten määrä oli vuoden lopussa 4,9 mrd. euroa, mikä oli runsaat 800 milj. euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lainanhoitojoustosaamisten kasvu on peräisin lähes kokonaan kotitaloussektorilta. Kotitalouksien asuntoluottojen lainanhoitojoustosaamiset kasvoivat 700 milj. eurolla 2,3 mrd. euroon. Lainanhoitojoustosaamisten osuus luottokannasta oli vuoden lopussa 1,7 % (2014: 1,5 %). Lainanhoitojoustosaamisilla tarkoitetaan lainoja, joissa lainaehtoja on kevennetty asiakkaan taloudellisten vaikeuksien perusteella. "
Mikä olisikaan ollut todellisuus elleivät pankit olisi joutuneet turvautumaan "vapaaehtoiseen" lyhennysvapaakampanjaan heti alkuvuodesta? Seuraavista luvuista voi haarukoida kokoluokkaa. Voidaan pitää ilmiselvänä että tähän viimeiseen oljenkorteen takertui ainakin jokainen asuntovelallinen jonka korttitalo oli jo romahtanut mutta joka ei ollut vielä saanut luottohäiriömerkintää.
"Vuoden 2015 aikana asuntolainojen lyhennysvapaita myönnettiin yhteensä 12,8 mrd. euron asuntolainakantaan. Tämä oli 14 % kotitalouksien euromääräisestä asuntolainakannasta"
Ulkopuolisen on mahdotonta sanoa paljonko 12,8 miljardista oli niitä muita joiden ei ollut pakko ottaa lyhennysvapaata mutta IMHO en pitäisi mitenkään epäuskottavana että lainanjoustosaamisten kasvu olisi voinut olla vaikka 7 miljardia 700 miljoonan sijaan. Rivien välistä voi päätellä että jopa FIVA:n mielestä käsissä näyttää olevan sellainen kriisi että tilanteen selittely parhain päin menee pahasti tautologian puolelle.
"Lyhennysvapaiden vaikutukset luottokannan laatuun eivät ole aivan selkeitä ja yksiselitteisiä. Ongelmaluottojen käsittelyprosessit eroavat pankeittain, ja ne voivat vaikuttaa paljon etenkin järjestämättömien saamisten määrään. Myös lainahoitojoustosaamisten tunnistamisen kriteerit vaihtelevat pankeittain. Lyhennysvapaakampanjoiden vaikutukset voivat tulla siten eri tavoin esiin eri pankkien ongelmaluotoissa. Koko pankkisektorin tasolla vaikutukset eivät välttämättä ole selkeitä tai yksisuuntaisia. Pankit ovat tarjonneet lyhennysvapaita asuntolaina-asiakkailleen enimmillään vuoden mittaisina. Tarkempi vaikutusarvio voidaankin tehdä vasta vuoden 2016 lopussa, kun lyhennysvapaat päättyvät."
Ilmeisesti oma jakkara alkaa keikkua jo FIVA:sakin sen verran että loppuun piti runoilla disclaimer jonka avulla voidaan vuoden lopussa voidaan julistaa että "mutta mehän varoitimme juuri tästä jo maaliskuussa"
http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Tiedotteet/valtari/Pages/Pankkisektori_311215.aspx"
http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=252376&tstart=0
No pankkisektorilla on nykyään rahaa vaikka kuinka, mutta kun ei näillä ole mielestään sopivia kohteita mihin näitä lainoja myöntelisi, niin totta ihmeessä se jo tämän asian vuoksi on pankkienkin intresseissä kaupata näitä lyhennysvapaita asuntolaina-asiakkailleen. Sillä jos vain lainojen lyhennykset virtaavat pankkeihin, ja uusien lainojen myntämiskohteita ei ole, niin tästä näkökulmasta ainakin pankkien bisnekset huononee kun ei saa edes sitä matalaa korkoa. lisäksi vielä se että kaiketi pankkisektorillakin tiedetään sen jos vain lainojen lyhennykset virtaavat pankkeihin aiheuttavan liikenteessä olevan velkarahan määrän supistumista ja siis paineita deflaatiolle menemiselle, mitä kehitystä jo sellaisenaan on tietenkin ihan paaikallaan torjua.
Asuntojen ja tietysti paljon muunkin yliluototus on ajautunut pisteeseen jossa tiedetään vakavien vaikeuksien koittavan pankeille.
Vielä viime vuoden alkuun saakka pankeissa uskottiin talouden kääntymiseen ja nousun avulla asioiden korjautumiseen. Nousua ei tullut ja eräs tapa siirtää ongelmia eteenpäin olivat lyhennysvapaat.
Muistanette miten OP laupiaasti esitti asian siten, että Suomen kysyntä saadaan nousuun kun lainoja ei ole tarpeen lyhentää? Todellisuudessa juuri OP:n perusluototus eli maatalous, maaseudun yritystoiminta ja maakuntarakentaminen ajautuivat kaikkien aikojen ahdinkoon. Samaan aikaan kaikissa lainoissa vakuuksina käytettyjen omakotitalojen arvot putosivat rajusti kysynnän tyystin loputtua.
Lyhennysvapaat lanseerattiin laupiaina liikkeinä asiakkaiden hyväksi, mutta totuus on että pankki odottaa troikan tuloa ja pankkitukipiikin aukeamista. OP on asiakasrakenteensa vuoksi ensimmäinen pankkitukea tarvitseva ryhmittymä,
Pahalta näyttää kyllä.
Sitä ne pakotteet tekevät. Kaksi- tai jopa kolmenumeroista kasvua saadaan sitten, kun pakotteet puretaan.
Siihen asti syytetään tilanteesta palkansaajia, jotta voidaan heikentää heidän etujaan. Asuntojen hinnat romahtavat.
Enemmän kuin palkansaajia sitä nyt ainakin valtamediassa syytetään näitä n.s. tulonsiirtoja saavia ja pienillä hiipuvilla eläkkeilläänkin sinnitteleviä sekä julkisen terveydehuollon ylläpitämisen kustannusrasitusta. Ei sitä paljon syytellä edes julkisen puolen viroissa palkansaajina olevia. Syyttelyn kohteena on siis ylipäätään lähinnä tavalla tai toisella tavarantuotantoon ja asemiin siellä nähden hampaattomammassa asemassa olevat.