Eräs ystävä suunnitteli minulle releohjauksen matkailuauton akustolle. Entinen oli suoraan releelle laturin D navasta. Siinä oli sellainen ongelma, että laturi herää käynnistyksen jälkeen vasta sitten, kun antaa kierroksia koneelle. Eli muodostuu jännitteenjako laturin D pisteeseen latauksen merkkilampun ja releen käämin vastuksen avulla. Releen käämihän oli toisesta päästään auton rungossa.
Suunnittelijan mukaan tuo kytkentä ei kuormita laturin D napaa, jolloin laturi herää herkemmin. Ja rele kuulemma toimii täsmällisesti päälle ja pois noin 10V jännitteellä ja hystereeri on 0,5 voltin luokkaa, jota (hystereesiä) voisi lisätä pienentämällä 470k vastusta.
Toimiiko kytkentä http://aijaa.com/6TAPmK siten kuin on luvattu? Tuo olisi vain muutaman euron systeemi, jos se toimii hyvin..
Suunnittelijan mukaan tuo kytkentä ei kuormita laturin D napaa, jolloin laturi herää herkemmin. Ja rele kuulemma toimii täsmällisesti päälle ja pois noin 10V jännitteellä ja hystereeri on 0,5 voltin luokkaa, jota (hystereesiä) voisi lisätä pienentämällä 470k vastusta.
Toimiiko kytkentä http://aijaa.com/6TAPmK siten kuin on luvattu? Tuo olisi vain muutaman euron systeemi, jos se toimii hyvin..
Vastaukset 18
Vanhimmat
Kytkentään näyttää olevan piirretty tyristori, miten sen nollaaminen tasavirralla tapahtuisi?
Ei muuten ole tyristori. Opiskele vähän lisää! Eli kyseessä on "TL43xx Precision Programmable Reference".
http://www.ti.com/lit/ds/symlink/tl431.pdf
Jaa, kuvassa on siis virheitä jo piirrosmerkeissäkin...
https://www.google.fi/search?q=tyristori&biw=1093&bih=534&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ved=0ahUKEwjLgY2Vxe_LAhXLJSwKHf9QDNIQsAQIIw
Kyseessä on säädettävä, tarkka, lämpötilakompensoitu, pienen sisäisen impedanssin omaava "zeneri", eikä mikään tyristori.
Piirroksesta lienee unohtunut diodin piirrosmerkistä zeneriä esittävät väkäset?
Valmistaja käyttää tuollaista piirrosmerkkiä: http://aijaa.com/bAil7L
Sen alkuperäisen saisi toimimaan vaihtamalla merkkivalon polttimon suurempaan tai lisäämällä sen rinnalle vastuksen.
Tuon kyllä tiesin. Mutta merkkivalo on hankalassa paikassa ja auton mittaristossa käytetty käytetty taipuisaa painopiirinauhaa, johon pieni merkivalo pistetään kantaansa. Mielelläni en ala tinailemaan mittaristoa. Tuonne konetilaan voi rauhassa tinailla releen kupeeseen pienen painopiirilevyn. Ja onhan tuo mielestäni melko elegantti ratkaisu tehtynä muutamalla halvalla osalla .
Kytkennän tekijä sanoi, että kiireessä tuo TL431 piirrosmerkki oli lipsahtanut väärinpäin ja zenerin väkäset puuttuivat. Kytkentä uudestaan korjatulla piirrosmerkillä: http://aijaa.com/JN3bAc
Sitten on olemassa myös tällaisia: https://www.bluesea.com/products/7610/SI-ACR_Automatic_Charging_Relay_-_12_24V_DC_120A
Varmaan hyvä, mutta melko hinnakas tuo. Vastaavantyylisen vois kehittää tuolta pohjalta: TL431, Teho-MOSFET ja sopiva hystereesi positiivisella takaisinkytkennällä.
Tai sitten käyttää ohjaavana komponenttina ikkunadiskriminaattoria, esim. TCA965.
Teho-MOSFETtiä käytettäisiin releen sijasta.
Noi bluesea romppeet on ollu yleensä aika hätäsen hintasia. Ite laitoin webaston kaksoisakulle tämmösen:
http://www.ebay.com/itm/1-x-Heavy-Duty-120A-12V-Split-Charge-ON-OFF-4-Pin-Relay-Car-Van-Motor-Boat-New-/151857234362?hash=item235b6581ba:g:EVoAAOSw14xWKJZj
Käämin ohjaus trankulla ja zenerillä, hystereesin saa melkein nollaan kun käyttää pientä apurelettä ohjaamassa päärelettä.
Kiinnostava kytkentä aloittajalla silti yli menee ja kovaa… Mitähän tuolla 10volttia tarkoitti? Päälle/pois ohjaus saisi olla 13,6V tuntumassa niin jää vähän varaa kaapelihäviöihin mitä alkaa tyhjän akun latauksessa syntyä. Pitää yrittää tutustua paremmin kytkentään ajan kanssa..
Eikö Pelle Pelokasta pelota tuo fetin yli jäävä jännite vai onko tuo muka niin häviötön vai nostatko laturilla jännitettä? Akun latauksessa käy aika pitkäksi jos menee puolikin volttia fetille..
Kunnon järeän tehomosfetin ylimenovastus kunnolla aukiohjattuna lasketaan milliohmeissa. Eli pärjää hyvin releille, eikä kärjetkään pala pilalle.
Tuossa käsitellyssä kytkennässä releen vetämisjännitteen saa säädettyä mieleisekseen jännitteenjakoa 30k/ 10k muuttamalla. Jos pelkällä releellä toimii D liitännässä, niin 12V rele vetää ehkä jo noin 7 - 8 voltin jännitteellä D liitännässä. Eli hieman sivuseikka tuo. Tarkoitushan on se, että toinen akku lataantuu, kun moottori on käynnissä ja yhteys katkeaa, kun moottori sammutetaan.
Okei, en ole paljoa pulannut noiden laturin d-merkittyjen napojen että osaisin niitä tutkimatta. Tai sitä perusmallia jossa menee kentän heräte polttimon langan kautta on joskus ropailtu.
Paremmat puolijohteet on siis ilmeisen häviöttömia, itse vain olen oppinut että releen yli jäävä jännite riippuu virrasta ja kun akku on täynnä ei jännitettä (oleellisesti) jää releen yli. Toisin kuin puolijohde joka aiheuttaa suhteellisen vakaan jännitehäviön riippumatta piirin virrasta. Omien opinahjojeni mukaan siis tuo fetin vastus ohmeina muuttuisi sen mukaan paljonko piirissä kulkee virtaa.
Tässä yksi esimerkki tehomosfetista. Hinta 3 € ja maksimivirta 240 A, jolla jännitehäviö ~0,25 V eli saman verran kuin 1 m pätkä 16 mm2 kaapelia. 100 A virralla jo 0,1 V. Eiköhän tuon voisi kytkeä suoraan nykyisen releen tilalle, jos tarkoitus on saada kytkentä, kun D :ssa on jännite. Lisäksi tarvitaa jäähdytysripa. Tuosta on huomioitava, että noissa on sisäinen diodi eli johtaa "toiseen suuntaan" aina. http://www.digikey.com/product-detail/en/infineon-technologies-americas-corp/IRFS7434TRL7PP/IRFS7434TRL7PPTR-ND/4474014
Aika kalliiksi taitaa mennä vastaavan virtaluokan releet. Tavalliset autoreleethän on vain 30 A.
Tuosta ei mene varmaan edes 10a kunnialla läpi! 240 ampeeria kuljettavan kaapelin poikkipinta ala lienee suurempi kuin koko kyseinen komponentti.
Laturin merkinnät ovat aika sekavia. Eli monella valmistajalla on omat merkinnät. Eli tuossa on eräs merkintäsysteemi, joilla tässä ketjussa on kyse: http://aijaa.com/7z3bRZ Tuostakin puuttuu liitäntä dieselin kierroslukumittarille = W
Tuossa on taas muita merkintätapoja: http://matjarv.mbnet.fi/elektron/wlaturi/liitmerk.htm
Rinnakkaisvastuksen vois lisätä myös kokonaan mittariston ulkopuolelle... mutta jos haluaa erikoisempia konstailuja tehdä niin mikäpäs siinä sitten
Kaapeli on yleensä pitkä eikä sitä ole pultattu kiinni jäähdytyslevyyn. Piirilevyllä voi viedä 10 A virran 0,035 mm paksussa kuparissa parin millin levyisessä "johtimessa". Tuossa siis poikkipinta-alaa alle 0,1 mm2. Pyöreä johdin ilmassa pitää olla n. 1 mm2 eli 10-kertainen, koska jäähdytys on huonompi. Tuosta 0,1 mm2 johtimesta tulee toki hurja 2 V/m jännitehäviö 10 A virralla, mutta toisaalta siis 1 cm matkalla jännitehäviötä on vain 0,02 V.
240 A ja 0,25 V jännitehäviöllä tuossa syntyy 60 W teho eli pitää olla reilun kokoinen jäähdytyselementti (esim. 20x20 cm rivoitettu levy). Toisaalta 100 A 0,1 V on vain 10 W.
Tuossa virta kulkee ~40 mm2 pohjapädistä kolmeen jalkaan, joiden yhteinen poikkipinta-ala on n. 1 mm2 ja pituus n. 3 mm. 240 A kuormalla noiden jalkojen jännitehäviö on n. 15 mV ja niissä syntyy n. 4 W lämpöteho, joka pitää saada johdettua pois.