Erikoislääkäri teki potilastyötä "umpijurrissa" – lääkärien päihdeongelmista tulvii ilmoituksia
Valviralle yhä enemmän ilmoituksia lääkäreistä ja hoitajista, jotka ovat koukussa viinaan ja lääkkeisiin
KOTIMAA 22.10.2015 2:00 Päivitetty: 22.10.2015 10:20
Päivi Paulavaara
HELSINGIN SANOMAT
Kuuntele
919
48
Kunnioitettu erikoislääkäri, joka teki potilastyötä "umpijurrissa". Erikoistuva lääkäri, joka on koukussa psyykelääkkeisiin ja rauhoittaviin – ja siksi tokkuraisena töissä. Hoitaja, joka on tullut riippuvaiseksi lääkkeestä ja varastaa sitten riippuvuutta aiheuttavaa lääkettä sairaalan lääkehuoneesta.
Näin kuvaavat kokenut erikoislääkäri ja sairaanhoitaja HS:lle tilanteita, joita terveydenhuollon ammattihenkilöstön päihdeongelmat aiheuttavat.
TYÖELÄMÄ
Haluatko enemmän uutisia tästä aiheesta?Kyllä
Lääkäri määräsi itselleen rauhoittavia, hoitaja vei kipupotilaan morfiinit 22.10.2015
Helsingillä on nollatoleranssi päihteiden käyttöön 22.10.2015
Vastaavat tilanteet ovat yhä tutumpia myös sosiaali- ja terveydenhuollon valvontavirastolle Valviralle. Valvira on viime vuosina saanut entistä enemmän ilmoituksia terveydenhuollon ammattihenkilöstön päihdeongelmista. Tapaukset vaativat usein kiireellistä selvittämistä, sillä ne vaikuttavat välittömästi potilasturvallisuuteen, varsinkin silloin kun kyse on keikkatyöläisistä. He eivät toimi jatkuvasti minkään vakituisen työnantajan omavalvonnan alla.
Valviraan tulleiden ilmoitusten määrä on viime vuosina lisääntynyt, mutta lääkintöneuvos Markus Henrikssonin mukaan tämä ei kerro esimerkiksi lääkäreiden päihdeongelmien lisääntymisestä.
"Kyse on siitä, että ilmoitusherkkyys on lisääntynyt. Ennen näitä tilanteita katsottiin läpi sormien, eikä edes tiedetty, kenelle pitäisi ilmoittaa."
Samaa mieltä ovat HS:n haastattelemat kokenut erikoislääkäri ja sairaanhoitaja. Potilasturvallisuuden kannalta tilanne on parantunut selvästi.
"Vielä joskus 90-luvulla kokenut lääkäri saattoi tulla usein umpikännissä töihin, mutta hoitajat lähettivät hänet kotiin nukkumaan. Nykyään hänet puhallutetaan ja asiasta tehdään ilmoitus", lukuisissa sairaaloissa työskennellyt erikoislääkäri sanoo.
Esimerkiksi humalaista kirurgia ei luonnollisesti tuolloinkaan päästetty leikkaussaliin.
Lääkäreiden tai hoitajien päihdeongelmissa on enää harvoin kyse siitä, että työpaikalle tullaan krapulassa.
"Monesti kyse on nykyisin monipäihderiippuvuudesta: esimerkiksi bentsodiatsepiineista, kipulääkkeistä ja alkoholista", Henriksson sanoo.
Monien ongelmat ovat sitä luokkaa, että ammattioikeuksia on jouduttu rajoittamaan tai poistamaan yhä useammilta vuodesta 2008 lähtien. Viime vuonna Valvira poisti ammatinharjoittamisoikeudet tai rajoitti niitä 141 lääkäriltä ja hoitajalta. Alkuvuoden lukujen perusteella kasvu näyttää taittuneen, Henriksson sanoo.
Valtaosassa eli 55 prosentissa tapauksista pääsyynä oli ammattihenkilön päihdeongelma. Oikeuksien rajoittaminen tai poistaminen koskee entistä useammin nuoria lääkäreitä ja hoitajia. Niistä, joiden ammattioikeuksiin on tänä vuonna kajottu, jo lähes puolet on alle 40-vuotiaita. Viime vuonna alle 40-vuotiaita oli kolmannes turvaamistoimenpiteiden kohteeksi joutuneista.
"On esimerkiksi nuoria lähihoitajia, jotka eivät ole pitkään ehtineet olla työelämässä ja jotka anastavat lääkkeitä työpaikalta. Kun asiaa selvitetään, käy ilmi lääkeriippuvuus, jonka on täytynyt olla olemassa jo opiskeluaikana", Henriksson sanoo.
Useimmiten Valvira rajoittaa oikeuksia tai poistaa ne toistaiseksi, jolloin oikeuksien palauttaminen on mahdollista. Harvoin käy niin, että oikeudet poistetaan lopullisesti.
Valviran Markus Henriksson kuitenkin korostaa, että esimerkiksi hoitajina työskentelee Suomessa satojatuhansia ihmistä. Tähän suhteutettuna ongelmista kärsivien joukko on pieni.
Tilanteita, joissa voidaan osoittaa, että lääkärin tai potilaan päihdeongelma olisi aiheuttanut potilaalle vahingon, tulee vastaan harvoin, hän sanoo.
Monesti terveydenhuollon ammattilaisten kohdalla joudutaan käymään rajankäyntiä siinä, minkä voi ajatella vaikuttavan lääkärin tai hoitajan kykyyn hoitaa potilaita. Henriksson muistuttaa, että täytyy myös miettiä, minkä tasoisena ongelma ilmenee vapaa-ajalla.
"Olemme saaneet myös ilmoituksia hoitajista ja lääkäreistä, jotka ovat toistuvasti juoppoputkassa. Tällainen heijastaa jo vaikeaa ja hallitsematonta päihdeongelmaa", Henriksson kuvaa.
Eräs sosiaali- ja terveydenhuollon virkamies muistelee, että kun hän työskenteli lääkärinä, paljastui, että eräs kollega oli koukussa amfetamiiniin.
"Mutta töissä hän sentään tuntui olevan selvin päin."
Kokenut erikoislääkäri toteaa, että on iso joukko lääkäreitä, joiden ei kuuluisi olla potilastyössä joko päihdeongelmansa, muiden ongelmiensa tai soveltumattomuutensa takia.
"Lääkärit ovat äärimmäisen heterogeeninen ammattikunta. On ihan perusteltua, että ihmisten sokea luottamus lääkäreihinkin horjuu hieman", 20 vuotta alalla ollut erikoislääkäri sa
http://www.hs.fi/kotimaa/a1445401161205?ref=a-lukupaketti-3
Valviralle yhä enemmän ilmoituksia lääkäreistä ja hoitajista, jotka ovat koukussa viinaan ja lääkkeisiin
KOTIMAA 22.10.2015 2:00 Päivitetty: 22.10.2015 10:20
Päivi Paulavaara
HELSINGIN SANOMAT
Kuuntele
919
48
Kunnioitettu erikoislääkäri, joka teki potilastyötä "umpijurrissa". Erikoistuva lääkäri, joka on koukussa psyykelääkkeisiin ja rauhoittaviin – ja siksi tokkuraisena töissä. Hoitaja, joka on tullut riippuvaiseksi lääkkeestä ja varastaa sitten riippuvuutta aiheuttavaa lääkettä sairaalan lääkehuoneesta.
Näin kuvaavat kokenut erikoislääkäri ja sairaanhoitaja HS:lle tilanteita, joita terveydenhuollon ammattihenkilöstön päihdeongelmat aiheuttavat.
TYÖELÄMÄ
Haluatko enemmän uutisia tästä aiheesta?Kyllä
Lääkäri määräsi itselleen rauhoittavia, hoitaja vei kipupotilaan morfiinit 22.10.2015
Helsingillä on nollatoleranssi päihteiden käyttöön 22.10.2015
Vastaavat tilanteet ovat yhä tutumpia myös sosiaali- ja terveydenhuollon valvontavirastolle Valviralle. Valvira on viime vuosina saanut entistä enemmän ilmoituksia terveydenhuollon ammattihenkilöstön päihdeongelmista. Tapaukset vaativat usein kiireellistä selvittämistä, sillä ne vaikuttavat välittömästi potilasturvallisuuteen, varsinkin silloin kun kyse on keikkatyöläisistä. He eivät toimi jatkuvasti minkään vakituisen työnantajan omavalvonnan alla.
Valviraan tulleiden ilmoitusten määrä on viime vuosina lisääntynyt, mutta lääkintöneuvos Markus Henrikssonin mukaan tämä ei kerro esimerkiksi lääkäreiden päihdeongelmien lisääntymisestä.
"Kyse on siitä, että ilmoitusherkkyys on lisääntynyt. Ennen näitä tilanteita katsottiin läpi sormien, eikä edes tiedetty, kenelle pitäisi ilmoittaa."
Samaa mieltä ovat HS:n haastattelemat kokenut erikoislääkäri ja sairaanhoitaja. Potilasturvallisuuden kannalta tilanne on parantunut selvästi.
"Vielä joskus 90-luvulla kokenut lääkäri saattoi tulla usein umpikännissä töihin, mutta hoitajat lähettivät hänet kotiin nukkumaan. Nykyään hänet puhallutetaan ja asiasta tehdään ilmoitus", lukuisissa sairaaloissa työskennellyt erikoislääkäri sanoo.
Esimerkiksi humalaista kirurgia ei luonnollisesti tuolloinkaan päästetty leikkaussaliin.
Lääkäreiden tai hoitajien päihdeongelmissa on enää harvoin kyse siitä, että työpaikalle tullaan krapulassa.
"Monesti kyse on nykyisin monipäihderiippuvuudesta: esimerkiksi bentsodiatsepiineista, kipulääkkeistä ja alkoholista", Henriksson sanoo.
Monien ongelmat ovat sitä luokkaa, että ammattioikeuksia on jouduttu rajoittamaan tai poistamaan yhä useammilta vuodesta 2008 lähtien. Viime vuonna Valvira poisti ammatinharjoittamisoikeudet tai rajoitti niitä 141 lääkäriltä ja hoitajalta. Alkuvuoden lukujen perusteella kasvu näyttää taittuneen, Henriksson sanoo.
Valtaosassa eli 55 prosentissa tapauksista pääsyynä oli ammattihenkilön päihdeongelma. Oikeuksien rajoittaminen tai poistaminen koskee entistä useammin nuoria lääkäreitä ja hoitajia. Niistä, joiden ammattioikeuksiin on tänä vuonna kajottu, jo lähes puolet on alle 40-vuotiaita. Viime vuonna alle 40-vuotiaita oli kolmannes turvaamistoimenpiteiden kohteeksi joutuneista.
"On esimerkiksi nuoria lähihoitajia, jotka eivät ole pitkään ehtineet olla työelämässä ja jotka anastavat lääkkeitä työpaikalta. Kun asiaa selvitetään, käy ilmi lääkeriippuvuus, jonka on täytynyt olla olemassa jo opiskeluaikana", Henriksson sanoo.
Useimmiten Valvira rajoittaa oikeuksia tai poistaa ne toistaiseksi, jolloin oikeuksien palauttaminen on mahdollista. Harvoin käy niin, että oikeudet poistetaan lopullisesti.
Valviran Markus Henriksson kuitenkin korostaa, että esimerkiksi hoitajina työskentelee Suomessa satojatuhansia ihmistä. Tähän suhteutettuna ongelmista kärsivien joukko on pieni.
Tilanteita, joissa voidaan osoittaa, että lääkärin tai potilaan päihdeongelma olisi aiheuttanut potilaalle vahingon, tulee vastaan harvoin, hän sanoo.
Monesti terveydenhuollon ammattilaisten kohdalla joudutaan käymään rajankäyntiä siinä, minkä voi ajatella vaikuttavan lääkärin tai hoitajan kykyyn hoitaa potilaita. Henriksson muistuttaa, että täytyy myös miettiä, minkä tasoisena ongelma ilmenee vapaa-ajalla.
"Olemme saaneet myös ilmoituksia hoitajista ja lääkäreistä, jotka ovat toistuvasti juoppoputkassa. Tällainen heijastaa jo vaikeaa ja hallitsematonta päihdeongelmaa", Henriksson kuvaa.
Eräs sosiaali- ja terveydenhuollon virkamies muistelee, että kun hän työskenteli lääkärinä, paljastui, että eräs kollega oli koukussa amfetamiiniin.
"Mutta töissä hän sentään tuntui olevan selvin päin."
Kokenut erikoislääkäri toteaa, että on iso joukko lääkäreitä, joiden ei kuuluisi olla potilastyössä joko päihdeongelmansa, muiden ongelmiensa tai soveltumattomuutensa takia.
"Lääkärit ovat äärimmäisen heterogeeninen ammattikunta. On ihan perusteltua, että ihmisten sokea luottamus lääkäreihinkin horjuu hieman", 20 vuotta alalla ollut erikoislääkäri sa
http://www.hs.fi/kotimaa/a1445401161205?ref=a-lukupaketti-3
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.