On vielä vähän hakusassa nuo järkkärijutut. Millä tavoin vaikuttaa 25 mm loitto polttoväliin, onko se pelkkää yhteenlaskua vai joku kerroin siinä? Voisin käyttää kaverin linssejä, esim 50-200 niin missä rajoissa tuon polttoväli liikkuisi, croppi huomioiden?
Loittorenkaan vaikutus polttoväliin
kurki_suolla
9
1977
Vastaukset
- kskhdhjqwdj
Loitto ei varsinaisesti vaikuta polttoväliin, vaan tarkennusetäisyyteen. Mitä pidempi loitto, sitä suurempi suurennus ja lyhyempi kuvausetäisyys.
Loittoa käytetään vain lähikuvauksessa makro-objektiivin korvikkeena, tai sen suurennuksen lisänä.
Et siis voi kuvata kaukana olevia kohteita ollenkaan loiton ollessa kamerassa.
50 mm:n polttovälillä on kuvaussuhde 1:2 (0,5) 25 mm:n loittoa käytettäessä ja obketiivin ollessa tarkennettu äärettömään.
200 millillä suurennus on vain 1:8, eli useat objektiivit tarkentuu suurempaan suurennussuhteeseen ilman loittoakin.
Jos haluat lisätä polttoväliä joudut hankkimaan telejatkeen, joita on tavallisesti saatavissa 1,4 ja 2 kertaisille suurennuksille.
50-200 millisestä tulee silloin 1,4 kertaisella jatkeella 70-280 zoomi.
Kaksinkertaisella jatkeella polttoväli kaksinkertaistuu 100-400 milliin.
Haittana on valovoiman väheneminen 1 aukon verran 1,4 jatkeella ja 2 ketaisella valovoima vähenee 2 aukko-arvoa.
Yleisesti ottaen telejatkeita ei kannata käyttää 2,8-4 arvoja pienempi valovoimaisilla objektiiveilla. AF tarkennus ei toimi luotettavasti, jos ollenkaan halvoissa harrate kameroissa, jos objektiivin ja telejatkeen yhteinen valovoima on pienempi, kuin 5,6.- ollessa_kamerassa
”loiton ollessa kamerassa”
Kylläpä kirjoitit ”hienosti”, mutta ei loitto estä minkään kuvaamista ollessa kaukana. Makrokuvauksissa ollessa voi kuvata taustan on ollessa kaukana objektiivin ollessa tarkennettu. Nykyaikaiset objektiivit tarkentuvat yli äärettömän joten lyhyellä loitolla pienimmillä aukoilla syväterävyysalue saattaa ulottua hyvinkin kauas.
”Mitä pidempi loitto, sitä suurempi suurennus”
Loittorengas tai paljeloitto ei loiton ollessa kamerassa suurenna mitään muuta kuin objektiivin etäisyyttä kuvapinnasta. Suurennussuhteeseen vaikuttaa vain objektiivin polttoväli ja kohteen etäisyys. "Suurennussuhteeseen vaikuttaa vain objektiivin polttoväli ja kohteen etäisyys."
Teillä päin kohteen ei sitten vissiin tarvitse olla terävä, kun tuo loitto ei kerran vaikuta kuvautumissuhteeseen.- ollessa_ladamies
ladamies_nyt_ja_aina kirjoitti:
"Suurennussuhteeseen vaikuttaa vain objektiivin polttoväli ja kohteen etäisyys."
Teillä päin kohteen ei sitten vissiin tarvitse olla terävä, kun tuo loitto ei kerran vaikuta kuvautumissuhteeseen.Jos kameran (kuvapinnan) ja kohteen välistä etäisyyttä ei muuteta niin loittorengas ”ollessa kamerassa” ei vaikuta suurennukseen. Loiton ainoa tarkoitus on muuttaa tarkennusetäisyyttä. Se ei siis suurenna mitään vaan pienentää tarkennusetäisyyttä.
”ei sitten vissiin tarvitse olla terävä” - Lyhyellä tarkennusetäisyydellä kohde ei yleensä ole terävä jos se ei ole taso. Lyhyt loitto ei estä kuvaa tarkentumasta niin, että syväterävyys ulottuu äärettömään (vrt palkkikamera). Kohteen terävyys makrokuvassa rakennetaan pinoamalla kuvia (focus stacking), se ei tule loittorenkaista kts esim:
https://en.wikipedia.org/wiki/Focus_stacking ollessa_ladamies kirjoitti:
Jos kameran (kuvapinnan) ja kohteen välistä etäisyyttä ei muuteta niin loittorengas ”ollessa kamerassa” ei vaikuta suurennukseen. Loiton ainoa tarkoitus on muuttaa tarkennusetäisyyttä. Se ei siis suurenna mitään vaan pienentää tarkennusetäisyyttä.
”ei sitten vissiin tarvitse olla terävä” - Lyhyellä tarkennusetäisyydellä kohde ei yleensä ole terävä jos se ei ole taso. Lyhyt loitto ei estä kuvaa tarkentumasta niin, että syväterävyys ulottuu äärettömään (vrt palkkikamera). Kohteen terävyys makrokuvassa rakennetaan pinoamalla kuvia (focus stacking), se ei tule loittorenkaista kts esim:
https://en.wikipedia.org/wiki/Focus_stacking"Jos kameran (kuvapinnan) ja kohteen välistä etäisyyttä ei muuteta niin loittorengas ”ollessa kamerassa” ei vaikuta suurennukseen."
Jos ja jos.
" Loiton ainoa tarkoitus on muuttaa tarkennusetäisyyttä. Se ei siis suurenna mitään vaan pienentää tarkennusetäisyyttä."
Eli kohteen ja kameran välinen etäisyys säilyy samana?
" Kohteen terävyys makrokuvassa rakennetaan pinoamalla kuvia (focus stacking), se ei tule loittorenkaista kts esim:"
Älä jaksa sössöttää mistää fokus stäkkinistä, kun ei se nyt liity aiheeseen mitenkään :-)
Vai oletko Kamera-lehden toimittaja?- aaaaaaaaaaaaaaaaaabbbbb
Kyllä on taas kauheasti tietämättömiä saivartelevia tietoniekkoja liikkeellä.
- ollessa_ladamies
ladamies_nyt_ja_aina kirjoitti:
"Jos kameran (kuvapinnan) ja kohteen välistä etäisyyttä ei muuteta niin loittorengas ”ollessa kamerassa” ei vaikuta suurennukseen."
Jos ja jos.
" Loiton ainoa tarkoitus on muuttaa tarkennusetäisyyttä. Se ei siis suurenna mitään vaan pienentää tarkennusetäisyyttä."
Eli kohteen ja kameran välinen etäisyys säilyy samana?
" Kohteen terävyys makrokuvassa rakennetaan pinoamalla kuvia (focus stacking), se ei tule loittorenkaista kts esim:"
Älä jaksa sössöttää mistää fokus stäkkinistä, kun ei se nyt liity aiheeseen mitenkään :-)
Vai oletko Kamera-lehden toimittaja?”fokus stäkkinistä, kun ei se nyt liity aiheeseen mitenkään”
Focus stacking nimenomaan liittyy aloittajan kysymään aiheeseen vaikka ei se muuttaa polttoväliä hyvin vähän. Loitto lyhentää voimakkaasti syväterävyyttä varsinkin siksi kun difraktion takia ei käytetä pieniä aukkoja. Tästä syystä makrokuviin tehdään syväterävyys pinoamalla useita kuvia. "Focus stacking nimenomaan liittyy aloittajan kysymään aiheeseen vaikka ei se muuttaa polttoväliä hyvin vähän."
hyvin vähän heh.
" Loitto lyhentää voimakkaasti syväterävyyttä varsinkin siksi kun difraktion takia ei käytetä pieniä aukkoja. "
Sulla se on optiikan ja valokuvauksen jutut suht hyvin tiedossa.
"Tästä syystä makrokuviin tehdään syväterävyys pinoamalla useita kuvia."
Niitä pinotaan siksi, että terävyysaluen on pieni.
Eli liian pieni.
Se, että miten kuvat tuotetaan, ei liity tähän pinoamiseen mitenkään.
Ne pitää siis ensin kuvata.
Ja tähhän kuvaamiseen liittyy taas se loitto.
- Setä.neuvoo.taas
Jostain vanhoista valokuvauskirjoista saattaa löytyä optiikan kaavoja.
Suurennussuhde loittorenkaalle laskettiin muistaakseni näin:
loittorenkaan pituus (mm)
--------------------------------- = suurennussuhde.
objektiivin polttoväli (mm)
Eli jos 100-millisellä objektiivilla käytetään 50 millin loittorengasta, niin kuvaussuhde olisi 1:2.
Vanhoilla filmikameroilla tämä tarkoitti noin 48 x 72 millin alueen kuvautumista 24 x 36 mm kokoiseen filmiruutuun.
Laaja-alaisella zoom-objektiivilla loittorengas voi olla kätevä lähikuvaukseen: zoom-säätö muuttuu tarkennuskieräksi. Esim. 35-135 tai 28-200 voi olla mainio yhdistelmä loittorenkaan kanssa - kukkien, perhosten yms. kuvaamiseen. Jos kuitenkin halutaan korostaa kuvan laatua ja tarkentumista tasoon, niin sitten makro-objektiivi mieluummin. Tavallinen objektiivi kun tarkentuu pallopintaisesti, samalle etäisyydelle eri suuntiin, mieluummin kuin tasoon makron tavalla.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin
Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http2534557Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi
se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?1302985Miten löydän sinut
Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit412742Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla
Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?741730Vaikea tilanne
Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te1051563Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?
Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn201461- 551324
- 931235
Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!
Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En2041093- 471085