Oli se hienoa aikaa olla silloin nuorena miehenä Kaipolan Pajalla. Joskus mentiin suoraan aamullisen työnjaon jälkeen nukkumaan vanhan tehtaan vintille sinne Salos Paavon valtakuntaan. Siellä piti tarkasti kulkea niitä lankkukäytäviä pitkin. Jos lähti sivuille hyppimään niitä tehdassalin kattopalkkeja pitkin, piti pysyä tarkasti palkkien päällä. Palkkien välissä oleville tehdassalin kattolevyille ei kannattanut astua. Levy saattoi pettää ja olisi sopivalla kohdalla ollessaan voinut tipahtaa suoraan joko 1:s tai 2:s koneen viiran päälle. Helvetinmoinen veto siellä aina oli, joten vaan helteillä sinne kannatti mennä.
Ruokalassa istuttiin aina Pajan Miesten pyöreässä pöydässä. Kansan Uutisia luettiin. Muistuupa mieleeni Pajan Miesten pöydästä tapaus vuodelta 1975 kun luettiin siinä pöydässä myös Helsingin Sanomia. Silloin oli kovat ja tiukat Metalliliiton vaalit ja Kari oli piirtänyt siitä pilapiirroksen lehteen. Siinä lihava kommunisti painoi laihan demarin päätä alasimelle ja moikuutti pajavasaralla päälle. Sanoi takoessaan, että "silloin pitää takoa, kun Metalli on kuumana." Junttaus oli kovaa puolin ja toisin Metallin vaaleissa silloin. Demarit kuitenkin voitti silloin Metalliliiton vaalit muistaakseni näin: Demarit 53% ja SKDL 47%.
Samassa pöydässä istui myös nyt jo edesmennyt Pajan Mies, joka luki myöhemmin itsensä insinööriksi. Hän haki aina pöytään luettavaksi myös Suomen Uutiset (perse-persujen edeltäjien, eli vennamolaisten lehti) Sanoi lehteä tuodessaan, että "luetaanpa tätäkin, että saa taas oikein kunnolla nauraa." Tyyppi oli kuolemaansa asti näkyvästi kiinni Jämsän Keskuskadun katukuvassa kuparinruskealla B- mallin Opel Asconalla. Oli inssillä oma yritys, eikä ollut enää sen jälkeen Kaipolan Pajan kirjoilla... töitä teki kuitenkin Kaipolaan inssinä ollessaan. Majaili talossaan Vitikkalanpellolla.
Tilipäivänä 70-luvun alussa saatiin vielä rahat käteen tilipussissa ja mukana tuli se pitkä ja kapea tilinauha. Aina ne tunnollisesti palkan maksoi, vaikka joskus ei tehty yhtään mitään työtä sen palkan eteen.
Rami R. tuli kerran iltavuoroon tisuriin ja mentiin sen kanssa viitoskoneen viiralle vaihtamaan semmoista leveää nahkaista vetohihnaa yhdelle imurille. Kummallinen imuri se oli, kun ei siinä ollut ollenkaan kumisia kiilahihnoja vetohihnoina. Hormissa oli pirunmoinen veto, vaikka imuri ei pyörinytkään. Kun Rami väänsi vanhaa hihnaa pois paikoiltaan, niin se lipsahti käsistä irti ja irrotessaan veto veti sen vanhan hihnan syvälle sinne ilmahormiin. Siinä ei kauan Ramilla nokka tuhissut, kun väännettiin vaan uusi hihna imurin moottoriin paikoilleen ja pultattiin ilmahormit kiinni imuriin. Vanha hihna sai jäädä hormiin odottamaan hamaan tulevaisuuteen viitoskoneen purkajia.
Ruokalassa istuttiin aina Pajan Miesten pyöreässä pöydässä. Kansan Uutisia luettiin. Muistuupa mieleeni Pajan Miesten pöydästä tapaus vuodelta 1975 kun luettiin siinä pöydässä myös Helsingin Sanomia. Silloin oli kovat ja tiukat Metalliliiton vaalit ja Kari oli piirtänyt siitä pilapiirroksen lehteen. Siinä lihava kommunisti painoi laihan demarin päätä alasimelle ja moikuutti pajavasaralla päälle. Sanoi takoessaan, että "silloin pitää takoa, kun Metalli on kuumana." Junttaus oli kovaa puolin ja toisin Metallin vaaleissa silloin. Demarit kuitenkin voitti silloin Metalliliiton vaalit muistaakseni näin: Demarit 53% ja SKDL 47%.
Samassa pöydässä istui myös nyt jo edesmennyt Pajan Mies, joka luki myöhemmin itsensä insinööriksi. Hän haki aina pöytään luettavaksi myös Suomen Uutiset (perse-persujen edeltäjien, eli vennamolaisten lehti) Sanoi lehteä tuodessaan, että "luetaanpa tätäkin, että saa taas oikein kunnolla nauraa." Tyyppi oli kuolemaansa asti näkyvästi kiinni Jämsän Keskuskadun katukuvassa kuparinruskealla B- mallin Opel Asconalla. Oli inssillä oma yritys, eikä ollut enää sen jälkeen Kaipolan Pajan kirjoilla... töitä teki kuitenkin Kaipolaan inssinä ollessaan. Majaili talossaan Vitikkalanpellolla.
Tilipäivänä 70-luvun alussa saatiin vielä rahat käteen tilipussissa ja mukana tuli se pitkä ja kapea tilinauha. Aina ne tunnollisesti palkan maksoi, vaikka joskus ei tehty yhtään mitään työtä sen palkan eteen.
Rami R. tuli kerran iltavuoroon tisuriin ja mentiin sen kanssa viitoskoneen viiralle vaihtamaan semmoista leveää nahkaista vetohihnaa yhdelle imurille. Kummallinen imuri se oli, kun ei siinä ollut ollenkaan kumisia kiilahihnoja vetohihnoina. Hormissa oli pirunmoinen veto, vaikka imuri ei pyörinytkään. Kun Rami väänsi vanhaa hihnaa pois paikoiltaan, niin se lipsahti käsistä irti ja irrotessaan veto veti sen vanhan hihnan syvälle sinne ilmahormiin. Siinä ei kauan Ramilla nokka tuhissut, kun väännettiin vaan uusi hihna imurin moottoriin paikoilleen ja pultattiin ilmahormit kiinni imuriin. Vanha hihna sai jäädä hormiin odottamaan hamaan tulevaisuuteen viitoskoneen purkajia.
Vastaukset 9
Vanhimmat
No Rami pajuslate ja liuta muita asyn hamppeja sen vitosen purkikin.
Rami R. on nykyisin menestyvä liikemies. Oma metallifirma on hänellä Thaimaassa.
myös rakennusfirma thaimaassa ja hotelli laosissa
Noista Tovereista tulee mieleen vanha viisaus, että huono kaverikin on parempi kuin hyvä toveri.
Se oli hyvää aikaa, kun Kaipolan Pajalla oli "rikaati". Siihen kuului Pajan ehdoton kerma ja Ruthin vintin kovimmat juopot.
Ehdoton kermakin happanee.!
Lipoessa happanee mikä hyvänsä.
ja rikaatin komentajat
Jokos Kaipolassa on mietitty suojatyöpaikat valmiiksi pikkuherroille ja muille kultapossuille? Voi tulla lähiaikoina koneen sulkemisia.