Kaupungin tilahallinto on kiitettävästi antanut polttoainetta kansalaiskeskusteluun ja toimintaan Lampbertia ja Heiliä koskevilla toimillaan. Jotta keskustelu laajenisi koskemaan kaupungin tiloja laajemminkin, kysyn
- millaisia kokemuksia tiloista, niiden sijainnista ja käytettävyydestä on?
- mitä palveluita/toimintoja pitäisi tuoda lähemmäs ihmisten liikkumista?
- onko palveluita/toimintoja, jotka nykyisestä poiketen pitäisi saada samasta paikasta?
- onko tiedossanne tiloja, jotka eivät ole ollenkaan käytössä tai joiden käyttö voitaisiin/pitäisi järjestää toisin?
- saatteko helposti tietoa kaupungin palveluiden/toimintojen sijainnista ja onko niiden käyttö esteetöntä? ( myös pysäköinnin kannalta)
- onko ideoita, ehdotuksia, muuta kritiikkiä kaupungin tiloista, sijainnista ja tomivuudesta?
Lupaan toimittaa copy-pastena asiallliset ajatukset kaupungin ao virkahenkilöille.
-
- millaisia kokemuksia tiloista, niiden sijainnista ja käytettävyydestä on?
- mitä palveluita/toimintoja pitäisi tuoda lähemmäs ihmisten liikkumista?
- onko palveluita/toimintoja, jotka nykyisestä poiketen pitäisi saada samasta paikasta?
- onko tiedossanne tiloja, jotka eivät ole ollenkaan käytössä tai joiden käyttö voitaisiin/pitäisi järjestää toisin?
- saatteko helposti tietoa kaupungin palveluiden/toimintojen sijainnista ja onko niiden käyttö esteetöntä? ( myös pysäköinnin kannalta)
- onko ideoita, ehdotuksia, muuta kritiikkiä kaupungin tiloista, sijainnista ja tomivuudesta?
Lupaan toimittaa copy-pastena asiallliset ajatukset kaupungin ao virkahenkilöille.
-
Vastaukset 7
Vanhimmat
kirotusvihreet ovat sanomani suoli
sama
torikahvila pyllykallekukkahattupiirtäjämummojen galleriaksi ja nimeksi rinnevaara
Kirjoitapa joskus jotain asiaa. Sinusta saa näillä kirjoituksilla turhakkeen vaikutuksen.
"Rohkeutta kehittämiseen, tyhjät liiketilat heikentävät keskustan elinvoimaa" Itä-Hämeessä 8.4. olleen jutun mukaan. "Tammikuussa tehdyn laskennan mukaantyhjiä liiketioja on 30 kappaletta", "Erityisesti liiketiloja on tyhjentynyt keskustan koilliskulmalla, Siltakadun ja Lampikadun koilliskulmalla", toteaa paikallislehti.
Tyhjiä tiloja on aivan keskustassa, eimerkiksi entinen K-kaupan tila, Heinolan Heilin ravintola-tila, josta ei ollut yhtään kiinnostunutta vuokraajaa. "Lahden sijainti Heinolaan nähden, 5-tien varteen hajaantunut kauppa ja kauppakeskuksen puuttuminen vaikuttavat nekin osaltaan keskustan elinvoimaan", todetaan IH:ssa.
Mikähän on se oikea syy Heinolan liikekuoleman ja auttaisiko siihen esim. 25-kerroksisen tornitalon rakentminen tai uudistetut, houkuttelevat nyt autiona olevat tilat? Entäpä torin kaunistaminen, viihtyisivätkö heinolalaiset torilla? Pitäisikö viihtyvyyden lisäksi tehdä myös ostoksia?
Ei ole kovin pitkää aikaa, kun Etlarissa todettiin vanhusvoittoisessa Heinolassa olevan Itä-hämeen köyhimmät kaupunginosat. Toisin sanoen suurtyöttömyyden Heinolassa, jossa on runsaasti eläkeläisiä ja palvelutaloasumista, asukkailla ei ole OSTOVOIMAA.
Heikon ostovoiman vuoksi keskusta tyhjenee ja liikeyrittäjät lopettavat tai lähtevät pois. Mitkää konsulttin ojeet mainekuvan parantamiseksi tai 25-kerroksinen tornitalo tai toriparkki maan alle eivät lisää heinolalaisten ostovoimaa ja tuo yrityksiä Heinolaan. Kämmenen leipäjonoista ei siirrytä uudistettuihin liiketiloihin shoppailemaan eikä palvelutalojen asiakkaiden 100 eurolla/kk (joka jää käteen hoitomaksujen, ruuan ja palveluasumisen vuokran jälkeen) tehdä ostoksia.
Lahden Karismassa oli viime vuonna 2,9 miljoonaa kävijää, vuosimyynti 82,9 milj. €, suurimmat toimijat: K-Citymarket ja Tokmanni. (Lienevät myös Heinolan suurimpia toimijoita ?)
SYKE, Lahti: 3,4 miljoonaa kävijää, suurimpia toimijoita S-market Syke
Trio, Lahti: 6,1 miljoonaa kävijää, vuosimyynti 58,5 milj. €, suurimpia toimijoita: Cumulus, K-supermarket Trio, H&H sekä Osuuspankki ja Nordea
Etlarissa oli kauppakeskusten em. vertailu ja Kalle Puttosen artikkeli "Ei mitään helppoja päiviä - siivu silti leveämpi" jonka mukaan KAUPPAKESKUS on yhtenäinen, vähintään 10 liikkeen kokonaisuus, jossa liiketilat avautuvat sisälle - käytävälle tai keskusaukiolle. Vuokrattavaa tilaa on vähintään 5 000 neliömetriä eikä yhden toimijan osuus ylitä puolta koko liiketilasta.
Heinolan väkiluvun vähentyessä, aktiiviväestön muuttuessa hiljalleen passiiviväestöksi, kun lapsiperheet muuttavat muualle ja suurtyöttömyys kasvaa - ei kannata kauppakeskuksia tai tornitaloja rakentaa. Ensiksiksi on huolehdittava, että aktiiviväestön määrä kasvaa. Kun työllisyydestä ja ostovoimasta huolehditaan niin kyllä ne kauppiaatkin löytävät Heinolaan. Tärkeää on Heinolan rantojen kaavoitus, jotta elinkeinoelämä virkistyy ja muuttoliike Heinolaan muuttuu positiiviseksi. Kouluolot saatettava normaaliksi ja lasten sekä nuorten harrastusmahdollisuudet taattava.
Tornitalon sijaan keskustaan pitäisi saada Heinolan monitoimitalo eli ns. "asukkaiden hyvinvointikeskus", siellä olisi kaupungin info, järjestöjen tilat, nuorisotilat, kahvila ja matkailijoita ja uusia tulevia asukkaita varten neuvontaa Heinolan palveluista ja mahdollisuuksista.
Voisiko puutalokortteli Heilistä WPK hon olla tällainen hyvinvointi/monitoimi/kulttuuri/kohttamispaikka?
Taisit ehottaa jotain samanlaista jo aikasemmin. Kukahan kertois mitä tiloja kaupungilla on vapaina? Onko oikeustalo ja paloasema? Kenen se ST1 vastapäätä oleva talo?
IH esitteli keskustan kehittämistä. Vaikutti siltä, että kaupan ehdoilla mennään. Elävöittämiseen tarvitaan muutakin kuin parkkipaikkoja ja pyöräteitä, kukkaistutuksia ja esiintymislavoja. Kaupan aulassa istuvat istuisivat muualla, jos sellainen paikka olisi tarjolla. Esiintymislava ei elävöitä ilman esiintyjiä ja katsojia.
Kaupungilla on se tuhannen taalan paikka ajatella elävöittämistä SEKÄ rakennetun ympäristön kehittämisenä ETTÄ ihmisten toiminnan monipulisena tukemisena.
Odotan mielenkiinnolla eri toimialojen ja toimijoiden lausuntoja suunnitelmasta. Tokihan sellaisia saadaan vai saatiinko jo?